76160 osumaa

EU katsastaa onko antibioottien käytössä puutteita

Belgiassa käytetään antibiootteja selvästi enemmän kuin esimerkiksi Pohjoismaissa tai naapurimaassa Hollannissa. Viime talvena Belgian terveysviranomaiset kampanjoivat antibioottien järkevän käytön puolesta tunnuksenaan Käytä antibiootteja vähemmän ja paremmin. Antibioottien kulutus laski peräti 12 % talvella, mutta palautui myöhemmin keväällä entiselle tasolleen. Nyt valmistellaan seuraavaa kampanjaa viestittämällä yleisölle, että vaikka antibiootit ovat tärkeitä vakavissa sairauksissa, kuten meningiitissä ja pneumoniassa, niitä ei tarvita nuhakuumeeseen, kurkkukipuun tai keuhkoputkentulehdukseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oikeudenkäynti e-pillereiden haitoista

Yli 100 naista Britanniassa on haastanut oikeuteen Schering AG:n, Wyethin ja Organonin gestodeenia ja desogestreelia sisältävien kolmannen polven e-pillereiden käyttöön liittyneistä tromboembolisista komplikaatioista. Haasteessa väitetään, ettei potilaita varoitettu niiden mahdollisuudesta. Kyseessä on yhteensä 122 yksittäistä tapausta, ja mukana on viisi perhettä, jotka väittävät naispuolisen perheenjäsenen menehtyneen keuhkoemboliaan juuri pillerin vuoksi. Valmistajia arvostellaan mm. siitä, etteivät ne ole tehneet riittäviä pitkäaikaistutkimuksia valmisteiden turvallisuudesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rokotussuoja alentuu Britanniassa

Runsaan parin vuoden ajan on Britanniassa käyty kiistelyä MPR (tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko) -rokotteen mahdollisista haitoista. Esillä on ollut mm. lasten autismi. Mitään näyttöä rokotteen yhteydestä autismiin ei ole osoitettu, mutta asiaa on puitu toistuvasti tiedotusvälineissä. Lasten rokotusten määrä on ollut laskusuunnassa ja yksin huhtikuusta kesäkuuhun laskua oli noin 2 prosenttiyksikköä. Rokotuksen kattavuus oli pudonnut kaksivuotiailla 84,2 %:iin ja viisivuotiailla toisen annoksen kattavuus 74,1 %:iin. Viranomaisilla on nyt huoli siitä, että alle 90 %:n laskeva kattavuus yleensä lisää huomattavasti epidemian puhkeamisen riskiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Glitatsonit valinkauhassa

Laajaa kansainvälistä asiantuntijaverkostoa apunaan käyttävä kriittinen lääkealan lehti Drug and Therapeutics Bulletin (DTB) Britanniasta on arvioinut glitatsonien ja niistä lähinnä rosiglitatsonin (Avandia, GlaxoSmithKline) ja pioglitatsonin (Actos, Takeda) hyödyllisyyttä. Luotettavia tutkimuksia ei ole riittävästi siitä, hyödyttääkö glitatsonin lisääminen metformiini- tai sulfonyyliureahoitoon, kun nämä eivät yksin ole riittäviä, ja pystytäänkö näin myöhentämään siirtymistä insuliinin käyttöön.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimus siirtyy uusiin maihin

Yhdysvaltojen terveysviranomaiset ovat tutkineet, missä määrin maan sponsoroima lääketutkimus on siirtynyt ulkomaille. Vuonna 1980 Yhdysvaltojen lääkeviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) rekisteröi käsittelemissään lääketutkimuksissa vain 41 ulkomaista tutkijaa. Vuonna 1990 lukumäärä oli 271 ja 1999 peräti 4 458. Tutkimuksiin kohdistetut FDA:n tarkastukset ovat kolminkertaistuneet, mutta niitä on voitu tehdä viime vuosina vain muutamia kymmeniä. Erityisesti Unkari, Venäjä, Puola, Tsekinmaa ja Romania ovat tutkimusmaina lääketeollisuuden suosiossa ja myös Brasilia, Argentiina, Meksiko ja Kiina ovat lisänneet osuuttaan. Venäjällä kliininen tutkija on onnistunut helposti rekrytoimaan jopa 300 % enemmän potilaita kuin tavoitteena oli. Tutkimuksiin ei ole jonoja, tulokset saadaan nopeasti ja halvalla ja vielä lääkkeillä kokonaan hoitamattomia potilaita on tarjolla yllinkyllin. Huolta aiheuttaa nyt mm. tutkimuksien laadukkuus, eettisyys, valvonta, tutkijoiden pätevyys ja tutkimuspaikkojen soveltuvuus, joista usein on vähän tai lainkaan tietoa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Työterveyslääkäreiden koulutustarpeet

Työkyvynmääritykseen liittyviä koulutustarpeita kartoitettiin vastaaville työterveyslääkäreille suunnatulla kyselyllä. Eniten koulutustarpeita oli kuntoutuksessa ja työkyvyn arvioinnissa. Erikoistumattomilla ja terveyskeskusten työterveyshuolloissa työskentelevillä lääkäreillä koulutustarve oli suurin. Omasta koulutustaustastaan riippumatta työterveyslääkärit kokivat vaikeuksia jäljellä olevan työkyvyn arvioinnissa, työtehtävistä selviytymisen arvioinnissa ja kuntoutusvaihtoehtojen selvittämisessä. Työkyvyn määrittämisen vaikeudet eivät ratkea pelkästään koulutuksella.

Ulla Salmelainen, Katariina Hinkka, Arja Virtanen

Pitäisikö omalääkärin statusta nostaa? Tutkimustuloksiin perustuvia ajatuksia avoterveydenhuollon palveluiden käytöstä ja valinnanvapaudesta

Mielestäni nyt olisi erinomainen aika ryhtyä uudistamaan erityisesti juuri maamme avoterveydenhuoltojärjestelmää vahvistamalla kansainvälisten suositusten mukaisesti yleislääkäreiden asemaa siinä. Näillä toimilla olisi mitä todennäköisimmin vaikutusta myös sellaisiin tekijöihin, jotka heijastuvat tällä hetkellä ongelmina mm. terveyskeskuslääkäreiden työssä viihtymisessä. Artikkelissa on tarkasteltu avohoidon lääkäripalveluiden käyttöä ja pohdittua joitakin vaihtoehtoisia kehittämismalleja.

Pertti Kekki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030