78602 osumaa

Palliatiivisen ja saattohoidon taustateoria ja sen rinnalla vaikuttavat uskonnollis-filosofiset ajattelutavat

Palliatiivisen ja saattohoidon periaatteiden mukaan elämän loppuvaiheessa pyritään hoitamaan potilasta ihmisenä parhaalla mahdollisella tavalla. On kuitenkin osattava luopua ajatuksesta tehdä kaikki mahdollinen, joka on usein vaikeaa, koska lääketieteeltä on totuttu odottamaan lähes messiaanista kykyä kukistaa kuolema tai ainakin siirtää sitä. Palliatiivisen hoitoideologian mukaan ihmisarvoiseen kuolemiseen kuuluu, ettei ihmistä jätetä yksin, vaan hänen vierellään ollaan loppuun asti. Kuoleminen on siten myös yhteisesti jaettavaksi tarkoitettu tapahtuma.

Kalervo Nissilä

Onko Lönnrotin lääkintäopeille käyttöä 2000-luvulla?

Vuonna 1802 syntynyt Paikkarin torpan poika Elias Lönnrot oli monien vaikeuksien jälkeen kirjoittautunut Turun yliopistoon v. 1822 opiskellakseen lähinnä kieliä ja humanistisia aineita filosofisessa tiedekunnassa. Nuori opiskelija käänsi venäjästä ruotsiksi Karamzinin runon Satama ja sai sen jopa julkaistua Åbo Underrättelser -lehdessä. Sen ajan romantiikan aalto oli tempaissut myös Eliaksen mukaansa. Hän valmistui maisteriksi vuonna 1827 ja puolusti ensimmäistä väitöskirjaansa, joka kansanrunouden innoittamana käsitteli Väinämöistä. Varattomuutensa vuoksi hän ei kuitenkaan voinut osallistua juhlalliseen promootioon ja onnettomuudeksi väitöskirjan jatko-osa paloi Turun palossa syyskuussa 1827. Hänen maineikkaimmat opiskelutoverinsa Turussa olivat J. V. Snellman ja J. L. Runeberg.

Simo Tarpila

Hyvä perusteos terveyseroista

Viime vuosina väestömme terveydelliseen eriarvoisuuteen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Terveyserojen kaventaminen onkin yksi Terveys 2015 -ohjelman virallisista tavoitteista, kuten se oli tavoitteena jo edeltäneen Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmassa. Lisäksi mm. vuonna 1998 Suomen Akatemia käynnisti mainittuihin eroihin suuntautuneen kolmivuotisen tutkimusohjelman. Näiden pyrkimysten vanavedessä on ilmestynyt uusi, väestöllisiä terveyseroja ja niiden vähentämisen keinoja esittelevä perusteos.

Sakari Suominen

Uskomuslääkinnästä täsmällisiin termeihin

Lääkinnän voi jakaa viralliseen, valtion laillistamaan lääkintään ja ei-viralliseen lääkintään, jonka terapeutti ja käyttäjät itse laillistavat. Edelliseen kuuluvat luonnollisesti esimerkiksi lääkärit ja sairaanhoitajat, sairaalat, terveydenhoitohallinto jne. Jälkimmäisen piiriin kuuluvat sekä perinteiset kansanparantajat, esimerkiksi kupparit ja jäsenkorjaajat että alan opintoja suorittaneet terapeutit, esimerkiksi aromaterapeutit (1).

Antti Hernesniemi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat