Tutkimus kansalaisten mielipiteistä: Akava onnistunut edunvalvonnassa 61 prosentin mielestä

Akava on kansalaisten mielestä onnistunut kiitettävästi tai vähintäänkin hyvin jäsenistönsä etujen ajamisessa. Tätä mieltä on yhteensä 61 prosenttia suomalaisista. Palkansaajajärjestöistä SAK:n arvioidaan onnistuneen parhaiten (64 %). Akava saa kuitenkin eniten kiitettäviä arvioita. STTK:n edunvalvontaa hyvänä pitävien osuus on jo selvästi pienempi, 47 prosenttia.

Mika Vehkasaari

Akavan neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty: Yleinen koulutustason nousu on huomioitava eläkeratkaisuissa

- Akava on valmis kestävään eläkepolitiikan uudistamiseen, jos ratkaisumallit ovat sellaisia että kaikki osapuolet voivat ne hyväksyä. Eläkepolitiikan peruslinjauksissa on ehdottomasti otettava huomioon koulutustason yleinen nousu, toteaa Akavan neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty.

Mika Vehkasaari

TOIMINTAKERTOMUS 2000-2001

Kunnallislääkärit - Kommunala läkare ry:n toimintakausi 1.10.2000-30.9.2001 oli yhdistyksen 81. Yhdistys perustettiin Etelä-Pohjanmaan kunnanlääkäriyhdistyksen aloitteesta valvomaan kunnallisissa viroissa olevien kunnanlääkäreiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja ja järjestämään täydennyskoulutusta.

Koulu työpaikkana

24.8.2001 Tampereen yliopisto

Annikki Savolainen

Uusi valkuaisaine solunsisäiseen kuljetukseen

24.8.2001 Oulun yliopisto

Anssi Poussu

Monirakkulaisiin munasarjoihin liittyvät hormoni- ja sokeriaineenvaihdunnan muutokset

24.8.2001 Oulun yliopisto

Riitta Koivunen

Lisäsairauksien esiintyminen diabeteksen eri alaryhmissä

28.9.2001 Helsingin yliopisto

Bo Isomaa

Vartalon lihasvoiman mittaaminen alaselkäpotilailla

31.8.2001 Turun yliopisto

Pekka Rantanen

Viljelijän työperäinen astma

31.8.2001 Tampereen yliopisto

Eero Iivonen

Terveysmenot on taas arvioitu – entäs sitten? (pääkirjoitus SLL 45/2001)

Kuntaliiton selvitys on perinteisesti valmistunut syksyllä – ilmeisen tarkoituksellisesti – kuntien talousarvioiden käsittelyn aikoihin. Asukaskohtaisista kuluista keskustellaan paljon ainakin niissä kaupungeissa, joissa menot ovat suuret. Perustiedon keränneeseen tutkijaryhmään on koottu kunkin kaupungin talousvastaavat, joiden työtä on ohjeistettu paikallisten virhelähteiden poistamiseksi. Rajautuminen suurimpiin kaupunkeihin pienentää vuosittaisesta satunnaisvaihtelusta aiheutuvaa virhettä. Tutkijoiden oma arvio, jonka mukaan tarkkuustaso voisi pysyä virhemarginaalissa 100–200 mk/asukas, tuntuu sinällään uskottavalta. Jos hyväksymme tämän, myönnämme samalla, että maan suurimpien kaupunkien terveydenhuollon kuluerojen takana on todellisia toiminnallisia tai muita eroja.