Sepelvaltimotauti tulehdustautina (pääkirjoitus SLL 45/2001)

Yhden näkökulman mukaan kyse on sepelvaltimosuonten tulehduksesta. Suonten seinämien aktivoituneet (mm. hapettuneen LDL-kolesterolin vaikutuksesta) makrofagisolut erittävät paikallisesti tulehdusta kiihdyttäviä kemikaaleja, ja niitä on löytynytkin vaikeasti oireilevien potilaiden sepelvaltimoista (3). Yhteys seerumin CRP:hen on kuitenkin mutkikkaampi, sillä angiografialöydökset eivät ole vakuuttavasti selittyneet CRP-arvojen perusteella. Kiistanalaista on, kuvaavatko pelkästään sepelvaltimoiden kuvantamiset tarkasti yleisempää, esimerkiksi valtimoiden sisäpinnan, tulehdusta (3). Statiinilääkkeiden suotuisa teho voisi selittyä ainakin kahdella tavalla: toisaalta ne jarruttavat kolesterolin paakkuuntumista suonten seinään, toisaalta ne (juuri veren rasvoihin vaikuttamalla) saattavat estää makrofagien aktivoitumisesta seuraavaa suonen tulehdusreaktiota (3).

Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma kaikkiin kuntiin

Suosituksen taustalla ovat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto. Mielenterveystyön laatusuositus ei sido kuntia, vaan sitä luonnehditaan eräänlaiseksi tarkistuslistaksi, jota sovelletaan paikallisesti.

Suomalaiselle kantasolututkimukselle laadittiin pelisäännöt

Helsingin Biomedicumissa äskettäin järjestetyssä keskustelufoorumissa kartoitettiin Suomessa tehtävää alkio- ja kantasolututkimusta. Tapahtumaan osallistui 120 alan tutkijaa ja toimijaa mm. yliopistoista, lapsettomuusklinikoilta ja sairaanhoitopiirien eettisistä toimikunnista, ja siellä laadittiin eettiset pelisäännöt suomalaiselle kantasolu- ja alkiotutkimukselle.

Tehokas verenpainelääkitys vähentää myös normaalipaineisten potilaiden aivohalvauksia

Aivohalvaus on maailman toiseksi yleisin kuolinsyy, ja lisäksi sen seurannaisvaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle. Sitä paitsi joka viides ensimmäisestä aivohalvauksestaan selvinnyt saa uuden aivohalvauksen tai sydäninfarktin viiden vuoden kuluessa sairastumisestaan. Nykyään asetyylisalisyylihappo on ainoa yleisesti käytetty lääke aivohalvauksen jälkeen. Se ei kuitenkaan sovi esimerkiksi aivoverenvuodon aiheuttamien aivohalvausten jälkeen. Tässä PROGRESS-tutkimuksessa perindopriili ja indapamidi yhdessä pienensivät aivoverenvuotopotilaiden aivohalvausvaaraa jopa 75 prosentilla.

Kansanterveyslaitos 90 vuotta

Tutkimushankkeita on käynnissä yli 100. Ne käsittävät mm. perinnöllisten tautien geenivirheitä, diabeteksen syntymekanismeja, sydän- ja verisuonitautien syitä ja ehkäisymenetelmien kehittämistä sekä ilmansaasteiden ja hometalojen terveyshaittoja.

Terveyskeskusten laatuverkosto -hanke ja TAYS:n lastenklinikan kotisairaalaprojekti palkittiin

Terveyskeskusten laatuverkosto –hankkeen koordinaattoreina ja laatukouluttajina toimivat Klas Winell ja Pertti Soveri. Hankkeessa laatutyöskentely on tuotu osaksi terveyskeskusten normaalia toimintaa. Ryhmä on päämäärätietoisesti kouluttanut jäseniään, tiedottanut toiminnastaan, evaluoinut työtään sekä raportoinut laatutyön tuloksista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Verkostossa on mukana noin 500 terveyskeskuslääkäriä.

Luottamus terveydenhuollossa

Keskustelu terveydenhuollon tilasta käy vilkkaana ja sitä selvittämään on asetettu korkeimman tason työryhmä. Huolenaiheita on monella taholla. Ne voidaan kiteyttää kysymykseen, pysyykö terveydenhuoltomme tulevaisuudessa koossa vai alkaako se jakaantua itsenäisesti toimiviin erilaisiin osiin, mikä olisi oloissamme uusi tilanne. Rahoituksen riittävyys on pysyvä ongelma. Selvää kuvaa ei ole kuitenkaan siitä, minkälaisesta ja mihin kohdennetusta rahoituksesta on suurin pula ja milloin taas on kysymys rahoituksen järkevästä käytöstä. Tai onko kyse siitä, että tavoitteita ei ole eriytetty riittävän pitkälle, jolloin rahoituspula voi näyttää suuremmalta kuin se todellisuudessa on. Joka tapauksessa on selvää, että suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti vertaillen aliresurssoitu. Päivittäinen ongelma työssä jaksamisessa ja vaatimus itsensä ylittämisestä ovat etenkin intensiivisillä päivystysaloilla kaikille kliinikoille tuttu ja kipeä tosiasia, jota ei saa jättää korjaamatta.

Johannes Lehtonen

Förtroende i vården

Hälso- och sjukvårdens tillstånd diskuteras livligt och utreds nu av en arbetsgrupp på högsta nivå. Det finns många orsaker till bekymmer. Kärnfrågan är om vår hälso- och sjukvård kommer att hålla ihop i framtiden eller splittras i olika självständigt fungerande delar, vilket skulle innebära en helt ny situation. Resursbristen är ett ständigt problem. Det finns dock ingen klar bild av vilken sektor som mest saknar resurser och av vilket slag. Det är även oklart om resursbristen i något avseende beror på oförnuftig användning av tillgängliga medel eller om olika målsättningar inte differentierats tillräckligt långtgående så att finansieringsgapet förefaller större än det i själva verket är. Internationella jämförelser visar dock klart att den finländska hälso- och sjukvården kämpar med otillräckliga resurser. I synnerhet där jourbördan är stor är de dagliga problemen med uttröttning och krav på att överträffa sig själv bekanta för alla kliniskt verksamma läkare och en smärtsam realitet som absolut måste rättas till.

Johannes Lehtonen

Karies kuriin rokotteella?

Hampaiden reikiintyminen, karies, on monella tavalla erikoinen vitsaus. Sitä esiintyy kaikkialla maailmassa ja kroonisista bakteeritaudeista se on ihmiskunnassa tavallisimpia, ehkä jopa tavallisin. Alttius sairastua kariekseen säilyy lähes samanlaisena varhaislapsuudesta vanhuuteen, koska suojaavaa immuniteettia ei kehity. Sairaushan esiintyy vain kovakudoksessa, jossa ei ole veri- eikä imusuonia, ja siksi elimistön oma puolustus alkavaa kariesta vastaan voi toimia ainoastaan syljen välityksellä. Kariesta ei myöskään voida parantaa - pysäyttää kylläkin, mutta silloinkin se jättää elimistöön pysyviä vaurioita, kuten kiillemuutoksia ja hammaspaikkoja, tai hampaita joudutaan sen takia poistamaan. Hyvin tunnetun etiologian takia karies on yksilötasolla varsin helposti estettävissä, mutta väestötasolla täydellinen ehkäisy on nykykeinoin käytännössä mahdotonta. Voidaan myös kyseenalaistaa täydellisen ehkäisyn tarpeellisuus, jos se on yhteiskunnalle liian kallista. Rokote voisi näissä olosuhteissa olla hyvä ratkaisu sairauteen, jota yhä edelleen sairastaa jo 12-vuotiaana joka toinen suomalainenkin. Aikuisilla karies on vielä paljon tavallisempi ja kauan elänyt käsitys erityisestä lastensairaudesta joutaa romukoppaan.

Jorma Tenovuo

Terveyskeskuslääkäri on Lapissa varsinainen terveydenhuollon moniottelija

Jatkuva turistien virta läpi vuoden ja 300 kilometrin matka erikoissairaanhoidon palveluihin takaavat vaihtelun terveyskeskuslääkärin työhön Inarissa. Terveydenhuollon henkilöstö ottaa ambulanssin lisäksi avukseen usein moottorikelkan, toisinaan jopa helikopterin tässä pinta-alaltaan Suomen laajimmassa kunnassa. Inarin kunnan terveyskeskus on kehittänyt saattohoitoa 1970-luvulta lähtien, ja nyt se panostaa erityisesti nuoriin, niin nuorten psykiatrisiin pulmiin kuin heidän alkoholi- ja huumeongelmiinsa.

Ulla Toikkanen