Kajaani ja sairaanhoitopiiri perustavat osakeyhtiön työterveyshuoltoon

Kajaani ja Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä perustavat yhteisen yrityksen työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon uudistaminen alkaa vuodenvaiheessa, jolloin Kajaanin kaupunki ja sairaanhoitopiiri yhdistävät työterveyshuoltonsa kunnalliseksi liikelaitokseksi. Vuoden kuluttua yhteistyöhön tulee mukaan kuntoutuslaitosta ylläpitävä Rokua-säätiö ja työterveyshuoltoa hoitamaan perustetaan osakeyhtiö, Kainuun Työterveys Oy. Jatkossa mukaan saattaa tulla muitakin osakkaita.

Sairauksien ehkäisy WHO:n vuosiraportin painopisteenä

Terveen eliniän odotetta voidaan kaikkialla maailmassa pidentää useilla vuosilla, jos sekä viranomaiset että kansalaiset saadaan mukaan sairauksien ehkäisyyn, todetaan Maailman terveysjärjestön WHO:n vuosiraportissa. Siinä osoitetaan myös tärkeimmät kohteet terveyden edistämiselle.

Akatemialta laaja tutkimusohjelma terveydenhuoltotutkimukseen

Suomen Akatemian hallitus on päättänyt käynnistää seitsemän uutta tutkimusohjelmaa, niiden joukossa terveydenhuoltotutkimuksen tutkimusohjelman. Nelivuotiseen ohjelmaan on varattu kuusi miljoonaa euroa Akatemian rahoitusta.

Oireeton ja onnellinen potilas - onko hoito epäonnistunut?

Sairauden vaaratekijöiden onnistuneen hoidon paperiset tavoitteet jäävät varsin usein arkityössä haaveiksi. Vastaanotolle astelee vuodesta toiseen iloinen ja elämäänsä tyytyväinen, hieman ylipainoinen potilas, jonka kolesteroli ja verenpaine ovat vähän mutta sitkeästi koholla, huolimatta vakuutteluista, kannustuksesta ja nuhdesaarnoistakin tai huolimatta uusimmista lääkkeistä, hoitosuosituksista ja yliopistosairaalan dosenttien terävistä neuvoista. Lääkäri murehtii potilaan kolesterolia, ylipainoa, verenpainetta ja liikunnan puutetta: olenko epäonnistunut - vieläpä nelinkertaisesti?

Pekka Leinonen

Invasiiviset B-ryhmän streptokokki-infektiot Suomessa vuosina 1995-2000

B-ryhmän streptokokki (GBS) voi aiheuttaa invasiivisen taudin vastasyntyneillä, raskaana olevilla naisilla, vanhuksilla ja perussairailla aikuisilla. Vuosina 1995-2000 todettiin Suomessa 853 invasiivisista GBS-infektiota, joista 32 % oli alle 1-vuotiailla. Vastasyntyneiden varhaisia GBS-tautitapauksia oli vuosittain 32-38 (vuosittainen ilmaantuvuus 0,6-0,7 tapausta tuhatta elävänä syntynyttä kohti, vaihteluväli 0,1-1,3 eri sairaanhoitopiireissä). Verrattuna maihin, joista seurantatietoa on julkaistu, varhaisen GBS-taudin ilmaantuvuus on Suomessa suhteellisen pieni, mutta siinä on selkeitä alueellisia eroja.

Outi Lyytikäinen, Pekka Nuorti, Erja Halmesmäki, Petteri Carlson, Jukka Uotila, Risto Vuento, Tapio Ranta, Hannu Sarkkinen, Martti Ämmälä, Anja Kostiala, Anna-Liisa Järvenpää

Tipanlaittotaito ajan tasalle

Laskimokanyylin laitto kuuluu lääkärin perustaitoihin. Vaikka suoritus on periaatteessa yksinkertainen, voi toimenpiteestä vaikeutuessaan tulla pitkällinen, kivulias ja sekä potilaalle että lääkärille epämiellyttävä koitos. Epäonnistunut suoritus voi jäädä potilaan mieliin pitkäksi aikaa ja aiheuttaa etukäteen pelkoa vastaavassa tilanteessa. Toisaalta hyvä suoritus lisää entisestään potilaan luottamusta lääkäriinsä.

Päivi Annila, Hanna Viitanen

Vanhusten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen ja hoito

Psyykkiset häiriöt ovat vanhuksilla varsin yleisiä. Suomalaisen väestön ikärakenne vanhenee lähivuosikymmeninä voimakkaasti, ja tämän myötä ainakin iäkkäiden henkilöiden mielialahäiriöiden ja dementiaan liittyvien erilaisten käytösoireiden määrän voidaan odottaa lisäävän merkittävästi hoitokuormitusta.

Hannu Koponen

Prostanoidit ja typpioksidi tulehduksessa ja tulehduskivussa

Tulehduksen oireista kipu koetaan yleensä vaikeimpana, se häiritsee, ärsyttää, lamaa ja invalidisoi. Analgeetit ovat maailmanlaajuisesti eniten käytettyjä lääkkeitä; joka kymmenes suomalainen ottaa tänäänkin jotakin kipulääkettä. Syklo-oksigenaasi- ja typpioksidisyntaasijärjestelmät tuottavat tulehduksen ja tulehduskivun välittäjäaineita. Niiden estäjiä on aktiivisesti kehitetty tulehdustautien hoitoon. COX-2-selektiiviset lääkkeet tulivat hiljattain perinteisten tulehduskipulääkkeiden rinnalle apteekin hyllyyn. Typpioksidisyntaasin estäjät ovat vasta kokeellisessa vaiheessa, mutta niihin on jo asetettu paljon toiveita.

Eeva Moilanen

Lyhyesti: Naisilla suurempi herkkyys - yskäänkin

Yskää selvittävien klinikoiden potilaista suurempi osa on naisia, ainakin Brittein saarilla. Kollegat tutkivatkin siellä kroonisesta yskästä kärsivien aineistosta (n = 118, naisia 68), olisiko kauniimman sukupuolen yskäherkkyys suurempaa kuin miesten. Testiaineena olivat kapsaisiini (punapippuri) ja sitruunahappo, ja kokeessa katsottiin, millainen pitoisuus aiheuttaa kaksi ja millainen viisi yskäisyä. Naisilla nämä pitoisuudet olivat selvästi pienemmät kuin miehillä (esim. kahteen yskäisyyn johtanut kapsaisiinitaso 1,9 vs 5,3 myyM ja viiteen yskäisyyn johtanut 8,6 vs 51,2 myyM). Siis hypoteesi naisten suuremmasta herkkyydestä sai vahvistusta ainakin yskän osalta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: DNA-rihmassa tuhottomasti tarroja

Ihmisen perimässä on 500 000 kappaletta 300:n emäksen pituisia Alu-sekvenssejä, joiden merkitys on ollut suuri mysteeri. Kalifornialaistutkijoiden mukaan sekvenssit toimivat tarrojen tavoin kromosomien muodostumisvaiheessa solujen jakautuessa. Sekvenssit eivät kuitenkaan tartu toisiinsa, vaan proteiiniin nimeltä kohesiini. Näyttääkin siltä, että aiemmin jopa roskina pidetyt Alu-sekvenssit ovat omalta osaltaan huolehtimassa yhdestä luomakunnan hienoimmasta logistisesta tapahtumasta, jossa tumassa yleensä valtoimenaan oleva metrin mittainen DNA-rihma kääriytyy tiukoiksi kromosomipaketeiksi ennen solun jakautumista.

Matti Viljanen