Kantelujen määrä nousussa

Kantelujen määrä on lisääntynyt koko 1990-luvun. – Vuonna 1993 kanteluja jäi TEO:n käsiteltäväksi 65, vertaa apulaisjohtaja Tarja Holi TEO:sta.

Lääketieteen johtavat lehdet Internetin kautta kehitysmaihin

Hanke liittyy YK:n pääsihteerin Kofi Annanin viime vuonna käynnistämään Health InterNetwork -projektiin. Sen tarkoituksena on terveydenhuollon palvelujen parantaminen tarjoamalla terveydenhuollon päättäjille, tutkijoille ja työntekijöille ajantasaista tietoa nettiportaalin kautta.

EU:n lääkelainsäädäntö aiotaan uudistaa ”perusteellisesti”

Aiheesta lisää Lääkärilehdessä 37/2001, s.3674-3676.

Luottamusmiesten huomio paikalliseen vääntöön

Liiton neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen totesi, että nyt voitaisiin mennä entistä enemmän vapaaseen palkanmuodostukseen.

Havaintoja lääkärilakosta III: Terveydenhuollon aliresursointi yleiseen tietoisuuteen?

Lääkärilakko oli pääosin jaksotettu avainlääkäriryhmien lakko. Tällä pirulliseksikin kutsutulla lakon rakenteella pyrittiin vähentämään lakkojärjestön menoja. Näin meneteltiin tietoisena siitä, että mallin työnantajalle aiheuttamat taloudelliset menetykset tulisivat olemaan totaalilakkoon verrattuna pienemmät, eli lakko ei välttämättä olisi kovin tehokas. Vaikka tätä kirjoitettaessa on vasta alustavaa tietoa joidenkin sairaaloiden todellisista menetyksistä, näyttää ilmeiseltä, että lakosta työnantajalle aiheutuneiden taloudellisten menetysten vähyys tulee yllättämään monet ja selittänee osaltaan lakon pitkittymistä.

Taito Pekkarinen

Reflexioner om läkarstrejken III: Blev vårdens resursbrist allmänt känd?

Läkarstrejken bestod i första hand av periodvis genomförda punktstrejker. Denna som det även hette djävulska uppläggning syftade till att minska kostnaderna för den strejkande organisationen. Strejkmodellen byggdes upp i medvetande om att även de ekonomiska konsekvenserna för arbetsgivaren skulle bli mindre än om strejken varit total och att den därför inte heller nödvändigtvis skulle vara särskilt effektiv. Då detta skrivs finns det visserligen bara preliminära uppgifter om sjukhusens ekonomiska förluster av läkarkonflikten. Det förefaller dock klart att förlusterna för arbetsgivaren varit överraskande små och att detta antagligen också förklarar att strejken drog så långt ut på tiden.

Taito Pekkarinen

Syövän täsmälääkkeet ovat jo käytössä

Puhuttaessa syövän solunsalpaajahoidoista syntyy helposti mielikuva kaljuuntuneesta potilaasta mittailemassa sairaalaosaston käytävää tippatelineeseen yhdistettynä. Näin useimmiten vielä onkin, muttei kuitenkaan enää aina. Syövän hoitoon on nimittäin saatu uusia spesifisiä lääkkeitä, joilla on vähän sivuvaikutuksia mutta erinomainen teho. Potilas ei välttämättä enää kaljuunnu, ei tarvitse tippapulloa eikä enää mittaile sairaalan käytäviä. Jopa käsite solunsalpaaja alkaa sopia näihin lääkkeisiin huonosti, sillä täsmälääkkeiden vaikutus jakautuviin normaalisoluihin, kuten luuytimen verisoluja tuottaviin soluihin, voi olla vähäinen.

Heikki Joensuu

Tampereella rakennetaan uudenlaista yhteistyötä mielenterveyden alueella Verkostot lähentävät viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä

Verkostoituminen on päivän sana myös mielenterveyden saralla. Viranomaiset ja kansalaisjärjestöt ovat kehittäneet yhteistyötä Tampereella syksystä 1998 lähtien, ja myös yliopisto on antanut verkostoitumishankkeelle oman panoksensa tutkimusyhteistyön muodossa. Hankkeen tavoitteina ovat paitsi kansalaislähtöiset, ihmisten tarpeisiin vastaavat toimintatavat myös avoimen keskustelun synnyttäminen eri osapuolten välille.

Ulla Toikkanen

Lisää henkilökuntaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kuntoutusopin dosentti Seija Talo otaksuu, että jokaisessa terveyskeskuksessa täytyisi olla lisää henkilökuntaa myös ennaltaehkäisevää työtä varten.

Kuntoutuksen tutkimus ei aina taivu luonnontieteen metodeihin

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta taitetaan peistä ajoittain terävästikin.

Ulla Järvi