Laillistuksen ihmeelliset seikkailut

Ammatinharjoittamista koskevia säännöksiä on yritetty uudistaa jo useamman vuoden ajan. Taustalla on ollut mitä erilaisimpia tavoitteita ja tarpeita. Lainsäädäntöä ja ammattihenkilöiden valvontaa on haluttu yhtenäistää. Euroopan säännöksiin on ollut tarvetta sovittautua. Rekisteröidyt ammattiryhmät ovat halunneet päästä laillistuksen piiriin. Ulkopuolella olevat ryhmät ovat halunneet edes jollakin tavalla päästä tunnustettuun kastiin. Toisaalta on haluttu päästä eroon toimenkuvista ja tehtävärajoitteista.

Legitimationsfrågans eskapader

Arbetet med att förnya lagstiftningen om yr-kesutövning i hälso- och sjukvården har pågått redan många år. I bakgrunden har de mest skiftande målsättningar och strävanden påverkat beredningen. Målet har varit att förenhetliga lag-stiftningen om och tillsynen över den yrkesutbildade personalen inom hälso- och sjukvården, men också att anpassa författningarna till de europeiska reglerna. Olika registrerade yrkesgrupper har önskat bli legitimerade medan andra grupper som hittills inte omfattats av något registreringsförfarande har velat bli upptagna i en erkänd kast. Å andra sidan har man på många håll velat slippa befattningsbeskrivningar och begränsningar av arbetsuppgifterna.

Kroonisen haimatulehduksen kirurginen hoito OYKS:ssa 1985-91

Krooninen haimatulehdus on tyypillisimmillään alkoholisoituneiden miesten sairaus, jonka yleisin oire on vatsakipu. Taudin edetessä sen komplikaatioina voi kehittyä sekä endokriininen että eksokriininen haiman vajaatoiminta muiden komplikaatioiden lisäksi. Parantavaa hoitoa krooniseen haimatulehdukseen ei ole, sekä konservatiivisia että kirurgisia hoitovaihtoehtoja kylläkin. OYKS:ssa 1985-91 hoidetuista 80 kroonisesta haimatulehduspotilaasta kolmasosalle tehtiin tähystys- ja leikkaustoimenpiteitä. Kipuoireeseen saatiin aikaan helpotusta suurimmalla osalla potilaista. Toimenpiteisiin ei liittynyt kuolleisuutta.

Heikki Kiviniemi, Jyrki Mäkelä

Nieluajoksen hoitokäytäntö TYKS:ssa

Turun yliopistollisen keskussairaalan

Joanne Orava, Reidar Grènman Olli-Pekka Lehtonen, Jouko Suonpää

Oikaisu. Alfentaniiliannoksissa virhe

Lasten toimenpidekivun hoitoa koskevaan Pauli Ryhäsen artikkeliin (SLL 11/94, s.1145-1149) oli toimituskäsittelyn aikana pujahtanut mittayksikkövirhe. Opiaatit-kappaleessa esiintyvien alfentaniilimäärien tulee olla 20 myyg/kg ja alle 15 myyg/kg.

Liikunta sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksena

Liikkuminen edistää sepelvaltimotautipotilaan toipumista akuutista infarktista tai ahtaumien invasiivisten hoitojen jälkeen. Suorituskyvyn kohentamiseksi riittää puoli tuntia voinnin mukaan kohtalaisen tehokasta liikuntaa lähes päivittäin. Intensiivisellä harjoittelulla voidaan saada suotuisia muutoksia sydänlihaksen toimintaan ja verenkiertoon sekä vähentää ateroskleroosia. Myös suuren etuseinäinfarktin sairastaneet sekä sydämen vajaatoimintapotilaat voivat hyötyä heille sopivasta liikuntaohjelmasta, vaikka iskemia ja vajaatoiminta rajoittavatkin suorituskyvyn paranemista.

Helena Hämäläinen

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Sosiaalisten tilanteiden pelko on tavallinen, usein huomattavasti elämää rajoittava oireyhtymä. Viime aikoihin saakka sitä ei ole osattu diagnosoida riittävän hyvin, ja myös hoito on ollut puutteellista. Ahdistuneisuushäiriöiden tutkimus on tuonut tämänkin häiriön hoitoon uusia mahdollisuuksia.

Esa Leinonen, Ulla Lepola, Hannu Koponen

Paniikkihäiriön vaikutus terveyskäyttäytymiseen - hoidon haasteet

Paniikkihäiriö on lääketieteen käsitteenä nuori. Se on oirekuvaan perustuva taudinmääritys, ja sellaisena se on tuonut ihmisille uuden mahdollisuuden ilmaista ahdistustaan. Paniikkihäiriöpotilaat käyttävät runsaasti terveydenhuollon palveluja. Jos häiriö jää huomiotta, potilas saattaa ohjautua tarpeettomasti kalliisiin ja monimutkaisiin tutkimuksiin, joilla pyritään sulkemaan pois harvinaisia elimellisiä sairauksia. Selittämättömistä somaattisista oireista kärsivän potilaan tilannetta ei myöskään helpota toteamus, että häntä ei vaivaa mikään. Oireiden psykodynaaminen tarkastelu antaa mahdollisuuden taustalla olevan ahdistuksen käsittelyyn. Paniikkihäiriöpotilaan hoito on haaste lääketieteen erikoisalojen ja terveydenhuollon ammattiryhmien yhteistyölle.

Hannu Holm

Lisätietoa tukostaipumuksesta

Tromboosipotilaan etiologisiin selvittelyihin kuuluu yleensä proteiinien C ja S sekä antitrombiini III:n kokonaismäärien mittaaminen ja mahdollisesti plasminogeenin aktivaation häiriön selvittäminen, mutta näillä tutkimuksilla pystytään selittämään korkeintaan viidennes kaikista tapauksista. Vuosi sitten Ruotsissa toimiva hematologiryhmä julkaisi ensimmäisenä havainnon, että monella laskimotukospotilaalla on huonosti toimiva mutta normaali määrä proteiini C:tä.

Rutiiniepisiotomia historiaan

Synnytyksen yhteydessä tehtävä välilihan leikkaus on joissain paikoin rutiinitoimenpide, jolla on arvioitu vähennettävän synnytyksen aiheuttamaa perineaalivauriota ja siitä seuraavaa lantionpohjan lihasten heikkoutta. Asiaa ei kuitenkaan ole millään tavoin dokumentoitu, ja rutiiniepisiotomian aiheellisuudesta on pitkään keskusteltu. Keskusteluun saadaan nyt painokas argumentti - rutiiniepisiotomiaa vastaan.