Edellisten johdosta

Kollegat Markku T Hyyppä ja Ranan Rimon kyselevät Lääkärilehden artikkelien laadunarvioinnin perään. Kun asia voi askarruttaa joskus muitakin lehden lukijoita, on selonteko asiasta varmasti paikallaan.

Suomenkielinen tietopaketti anestesiologeille ja osin muidenkin alojen lääkäreille

Jo toinen kotimaisin voimin kirjoitettu erinomainen anestesiologinen kirja on nyt saatavana. Anestesiaopas on, kuten nimikin ilmaisee, opas-käsikirja. Sellaisena se täydentää aikaisemmin julkaistun suomenkielisen oppikirjan tekstiä. Esipuheessa todetaan, että tämä on ollut tarkoituskin.

Toimittanut Timo Klaukka

Perusteos haimatutkijoille

Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi huomattavasti nykyistä suppeampana vuonna 1986 nimellä The Exocrine Pancreas ja käsitti nimensä mukaan vain haiman toiminnan eksokriinisen osan. Uuteen painokseen on otettu myös toinen olennainen osa, endokriininen pankreas.

Toimittanut Timo Klaukka

Kuvateos artroskooppisista leikkaustekniikoista

Kirjan nimi ilmaisee, että kyseessä on leikkaustekniikoita esittelevä teos. Sisältö osoittaa, että tästä tavoitteesta on pyritty myös tiukasti pitämään kiinni. Kirjan 392 sivulla on 1 115 kuvaa, siksi käsittääkseni vain videolla olisi voitu samat leikkaukset demonstroida paremmin kuin tässä oppikirjassa. Näin siitäkin huolimatta, että kuvat joissakin paikoin toistavat itseään, kun hiukan samantyyppisiä tekniikoita kuvataan eri luvuissa. Myös jokunen anatominen virhe on päässyt yksittäisiin kaavakuviin.

Toimittanut Timo Klaukka

Kaivattu käsikirja alkoholiasioista

Kun 1960-luvun lopulla päätettiin terveyden- ja sosiaalihuollon työnjaosta, päihdeasiat jäivät sosiaalihuollon mandaatiksi. Sairaaloiden alkoholisteille antamat palvelut vähenivät. Erityisesti psykiatriset sairaalat halusivat sulkea oven esimerkiksi vieroitushoitoa tarvitsevilta (mm. Hesperian sairaalaan v. 1970 otetuista uusista potilaista n. 40 % oli alkoholisteja). Silti päihdepotilaiden hoito lääkintähuollon piirissä jatkui, ja terveydenhuollon menot tästä olivat kaksi kertaa niin suuret kuin sosiaalitoimen.

Toimittanut Timo Klaukka

Nobelisti Albert Szent-Györgyi ja Unkarin irtautumisyritykset toisesta maailmansodasta

Szent-Györgyi-centenarium sekä Suomalais-Unkarilaisen lääkäriyhdistyksen aktivoiminen viime maailmansodan alettua antavat aiheen käsitellä vuosisatamme erästä merkittävintä biolääketieteen tutkijaa. Ymmärrettävästi ei kuohuvalla vuosisadallamme monikaan tutkija ole voinut välttyä osallistumasta myös merkittäviin poliittisluontoisiin hankkeisiin. Kuuluisin on tietenkin 'tapaus Oppenheimer', ja paljon jälkeen ei jää myöskään 'enigma code', jossa tietokonelogiikan uranuurtaja Alain Turing ratkaisi saksalaisten salakoodin. Kummatkin tapaukset on tunnetusti ikuistettu myös estradille. Churchill antoi viimeksi mainitulle erittäin korkean kunniamerkin ja antoi ymmärtää, että tällä asialla oli ratkaiseva merkitys liittoutuneiden sodanjohdolle.

20.2.1994 Potilaan oikeudet meillä ja muualla

Potilaan oikeuksia koskeva keskustelu on ollut suhteellisen vilkasta parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajan USA:ssa ja niissä maissa, joita vielä vähän aikaa sitten kutsuttiin läntiseksi Euroopaksi. Myös useita kansainvälisiä asiakirjoja on pidetty hyvin merkityksellisinä potilaan oikeuksien kannalta. Näitä ovat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948, YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva vuoden 1966 yleissopimus, YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus vuodelta 1966 ja Euroopan neuvoston sosiaalisia oikeuksia koskeva asiakirja vuodelta 1961. Euroopan neuvosto on sittemmin hyväksynyt useita potilaan oikeuksia koskevia suosituksia. Tuoreimmat ovat liittyneet geneettisiin tutkimuksiin ja seulontoihin. Kuriositeettina mainittakoon, että Ranskassa määrättiin vuonna 1793 vallankumouksen jälkimainingeissa, että sairaalavuoteessa sai olla vain yksi potilas. Aiemmin potilaita oli tavallisesti ollut kahdesta kahdeksaan. Vuoteiden tuli niin ikään olla ainakin kolmen jalan päässä toisistaan.

20.2.1994 Patientens rättigheter här hemma och utomlands 20.2.1994

Diskussionen om patientens rättigheter har under de två senaste decennierna varit förhållandevis livlig i USA och i de länder som ännu för inte så länge sedan kallades västra Europa. Likaså finns ett flertal internationella dokument som anses ha stor betydelse med tanke på patientens rättigheter. Bland dessa kan nämnas FN:s konvention om de mänskliga rättigheterna från 1948, FN:s internationella konvention från 1966 om ekonomiska, sociala och kulturella rättigheter, FN:s konvention från 1966 om medborgerliga och politiska rättigheter samt Europarådets sociala stadga från 1961. Europarådet har sedermera ratificerat ett flertal rekommendationer gällande patientens rättigheter. De senaste har varit relaterade till genetisk forskning och screeningundersökningar.

Tasavallan Presidentin terveydentilan seuranta

Suomen Lääkäriliitto toivottaa onnea ja parasta menestystä vastavalitulle tasavallan presidentille Martti Ahtisaarelle.

Fluorokinolonien yhteisvaikutukset toisten lääkeaineiden kanssa

Kinolonit voivat kelatoitua 2- ja 3-arvoisten metalli-ionien kanssa ruoansulatuskanavassa; näin syntyneet kompleksit imeytyvät huonosti. Samanaikaisesti otetut antasidit, sukralfaatti ja rautavalmisteet vähentävät kinolonien imeytymistä kliinisesti merkittävässä määrin. Myös maitotuotteet häiritsevät joidenkin kinolonien imeytymistä. Siprofloksasiini ja enoksasiini estävät teofylliinin metaboliaa.

Kari Kivistö, Pasi Lehto, Pertti J. Neuvonen