Kemoterapia ennen leikkausta pidentää keuhkosyöpäpotilaan elinikää

Pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa solunsalpaajahoito on vakiinnuttanut asemansa, mutta ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa tulokset ovat olleet vaatimattomammat. Solunsalpaajahoito on kuitenkin useimmiten tällöin annettu leikkauksen jälkeen tai vasta silloin, kun syöpä on jo pitkälle edennyt. Paikallishoitoa edeltävän kemoterapian (ns. neoadjuvanttihoidon) merkityksestä on vähemmän tietoa.

Koti ja kotiniini

Passiivinen tupakointi on aikuisilla keuhkosyövän ja luultavasti myös sepelvaltimotaudin vaaratekijä, ja sen on todettu altistavan lapsia liimakorvataudille ja hengitystieinfektioille. Altistumista tupakansavulle voidaan tutkia mittaamalla nikotiinin metaboliitin, kotiniinin, pitoisuus esimerkiksi sylkinäytteestä. Englannissa mitattiin syljen kotiniinipitoisuus 2 727 lapselta (ikä 5-7 v) nestekaasukromatografialla, ja tuloksia verrattiin kyselylomakkeella selvitettyyn vanhempien ja muiden hoitajien tupakoinnin määrään.

Leikkauspotilaan sydänriskit

Leikkauskelpoisuuden arviointi on varmaankin kliinikon vaikeimpia tehtäviä. Arvioinnissa on otettava huomioon niin leikkauksen tarpeellisuus ja kiireellisyys kuin potilaan riskitkin. Vaikka usein ei ole ongelmaa - potilaalla ei ole mitään riskejä tai sitten hän on niin sairas ettei voida ajatellakaan leikkausta - on lukuisia tapauksia, joissa arviointi on todella vaikeaa. Leikkauskelpoisuuden arviointi on kuin taidetta, jossa tarvitaan monenlaista kokemusta, ymmärtämystä, viisautta - ja myös medisiinisen tekniikan apua.

Luonnolliset tappajasolut, astma ja syöpäriski

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää syöpäriskiä ja siihen vaikuttavia tekijöitä astmassa. Astmalle on tyypillistä keuhkoputkien limakalvojen allerginen tulehdus, inflammaatio, jonka kehittymisessä tulehdussolujen, erityisesti lymfosyyttien, aktivoitumisella on keskeinen osuus. Aikaisemmassa suomalaisessa tutkimuksessa on osoitettu luonnollisten tappajasolujen aktiivisuuden lisääntyneen astmapotilaiden veressä, joten astmapotilailla voisi olettaa esiintyvän normaalia vähemmän leukemiaa ja mahdollisesti muitakin syöpiä. Luonnolliset tappajasolut (natural killer cells eli NK-solut) ovat lymfosyyttejä, jotka muodostavat vaihtoehtoisen mekanismin T-soluvälitteiselle spesifiselle tuumori-immuniteetille. NK-soluille on tyypillistä, että ne tappavat syöpäsoluja heti ilman aikaisempaa altistusta. On myös todisteita, että NK-solut estävät veriteitse tapahtuvaa etäispesäkemuodostusta.

Erkki Vesterinen

Astmasta aiheutunut sairaalahoito Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten astmasta aiheutunut sairaalahoidon kehitys viidentoista vuoden ajalta poistoilmoitusrekisterin perusteella. Suomen sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriä on pidetty vuodesta 1967 lähtien ja se kattaa kaikki sairaalat. Poistoilmoitus sisältää muun muassa potilaan henkilötiedot, sairaalatiedot, diagnoosinumerot sekä tulo- ja lähtöpäivät. Tässä tutkimuksessa käytettiin niitä vuosien 1972-1986 poistoilmoitustietoja, joissa päädiagnoosi oli astma (493, kansainvälinen tautiluokitus, kahdeksas versio). Astmadiagnoosiin liittyviä hoitojaksoja, hoitopäiviä, keskimääräisiä hoitoaikoja ja uusia hoitojaksoja tarkasteltiin ikäryhmittäin ja alueittain.

Tuili Tuupponen

Radioimmunologisen kuvantamisen kliininen hyöty

Työssä käytettiin radioaktiivisesti leimattuja monoklonaalisia vasta-aineita ennalta tuntemattoman maligniteetin tai tunnetun aktiivisen maligniteetin kartoittamiseksi. Edelleen tutkittiin erilaisia vasta-aineen antotapoja ja myös kaksoisisotooppitekniikoita löydöksen tarkemmaksi lokalisoimiseksi. Väitöskirja koostuu osatöistä, joissa eri kysymyksenasetteluin on pyritty selvittämään radioimmunologisen kuvantamisen (radioimmunodetektio, immunogammakuvaus) kliinistä hyötyä verrattuna konventionaaliseen diagnostiikkaan.

Kalevi Kairemo

PEHO-oireyhtymä

PEHO-oireyhtymä (progredioiva enkefalopatia, edema, hypsarytmia ja optikusatrofia) on syvään kehitysvammaisuuteen johtava sairaus, jota ei ole aikaisemmin kuvattu kirjallisuudessa. Potilaat ovat hypotonisia jo syntyessään. Kouristukset alkavat ensimmäisten elinkuukausien aikana, ja aivosähkökäyrässä nähdään infantiilispasmeille ominainen muutos, hypsarytmia. Kouristukset jatkuvat koko eliniän, ja lääkevaste on usein huono. Varhainen optikusatrofia johtaa sokeuteen ensimmäisen elinvuoden aikana. Aktiiviset liikkeet ovat vähäisiä eikä puhetta kehity. Oireyhtymään liittyy tyypillisiä dysmorfisia piirteitä. Useimmat potilaat ovat menehtyneet ennen 15 vuoden ikää.

Mirja Somer

Käsikauppalääkkeiden valikoima laajenee - pysyykö kuluttaja vauhdissa mukana?

Suomessa on viime vuosina siirretty reseptilääkkeitä käsikauppaan selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Kilpailu on kiristynyt ja voimakas markkinointi on kasvattanut käsikauppalääkkeiden myyntiä. Lääkärit ja apteekkihenkilöstö suhtautuvat kehitykseen periaatteessa myönteisesti, mutta asiakkaiden opastusta pitäisi entisestään tehostaa.

Sirpa Peura, Sari Eerikäinen, Timo Klaukka

Kipu-teemaviikkoa käytettiin myös mainontaan

Apteekkien valtakunnallinen kipu-teemaviikko pyrki maaliskuun lopussa jakamaan asiallista tietoa kipulääkkeistä ja vähentämään turhaa päällekkäislääkitystä. Kipu oli valittu viikon teemaksi mm. siksi, että voimakas yleisömainonta on lisännyt reseptittä saatavien kipulääkkeiden käyttöä selvästi. Kaikki eivät kuitenkaan tyytyneet puhtaaseen tiedon jakamiseen teemaviikollakaan; helsinkiläisapteekki jakoi metrosta tulijoille mainoslehtisiä, joissa kipulääkkeitä kaupattiin kymmenen prosentin alennuksella. Teemaviikon järjestäjä, Apteekkariliitto, ei katso toimintaa hyvällä silmällä.

Sallan taudin geeni paikannettu

Sallan taudin geenin sijainti ihmisen perimässä on onnistuttu määrittämään. Geenin paikantaminen kromosomin 6 pitkään käsivarteen on ensimmäinen askel itse geenin ja siihen sisältyvän mutaation tunnistamisessa. Turun yliopiston lääketieteellisen genetiikan osasto selvitti geenin sijaintia yhdessä Kansanterveyslaitoksen molekyyligenetiikan osaston kanssa neljä vuotta.