75810 osumaa

Lääkkeiden hinnoitteluun muutoksia

Lääkkeiden hinnoittelu muuttui vuoden alussa, kun ETA-sopimus tuli voimaan. Vuoden 1993 loppuun saakka lääkkeet olivat hintasääntelyn alaisia, ja niiden hinnankorotukset ovat olleet moniin muihin tuoteryhmiin verrattuna vähäisiä. Lääkkeen hinta oli myös uusien lääkkeiden myyntilupien yksi arviointikriteeri. Tästä eteenpäin myyntiluvan voi saada valmisteen tehon ja turvallisuuden perusteella korkeankaan hinnan sitä estämättä.

Voidaanko erikoissairaanhoidossa priorisoida? Kymenlaakson keskussairaalassa hoidettujen potilaiden ja kustannusten jakauma priorisointiluokittain

Kymenlaakson keskussairaalassa selvitettiin erikoissairaanhoidossa hoidettujen potilaiden jakaumaa norjalaisen mallin pohjalta määriteltyihin prioriteettiluokkiin; aiemmin mallia on testattu erityistason hoitoon lähetettyihin potilaisiin. Takautuvasti potilaat oli mahdollista ryhmittää prioriteettiluokkiin, mutta eri asia on, miten luokitus toimisi käytännön työssä. Kahden viikon toimintaan perustuva selvitys osoitti, että sairaalan vuodeosastojen hoitopäivistä 89 % on käytetty hoitoon, joka on katsottava välttämättömäksi ja perustelluksi (prioriteettiluokat I-III). Lähes puolet hoitojaksoista käytettiin päivystyspotilaina sairaalaan tulleiden hoitoon. Muiden potilaiden hoidossa olisi teoriassa mahdollista soveltaa priorisointiluokitusta, mutta tällöinkään potilaita, joiden hoitoa voitaisiin ajatella rajoitettavaksi (prioriteettiluokat IV ja V), ei olisi niin paljon, että sairaalassa voitaisiin tehdä oleellisia toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Säästöihin priorisointiluokituksella ei siis tässä sairaalassa päästä, siihen on käytettävä kaikki mahdolliset muut keinot. Sen sijaan julkisen terveydenhuollon sisällön arvioinnissa ja peruspalvelujen määrittelyssä priorisointiluokituskin voisi olla apukeino.

Alexander van Assendelft, Antti Muuronen, Terje Forslund, Hannu Haavisto, Matti Havu, Hannu Kormi, Pertti Lavikainen, Heikki Meurala, Soile Numminen, Kurt Rhen, Gerd Weckström

Lastentraumatologian hoitokäytäntöjen aluevaihtelu

Hoitokäytäntöjen vaihtelua koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että tavassa soveltaa hoitoteknologioita on moninkertaisia ja ajallisesti pysyviä alueellisia eroja. Hoitomenetelmien valinnan keskinäistä alueellista assosioitumista ei ole aikaisemmin juuri tutkittu. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lasten olkaluun suprakondylaarisen murtuman, pernaruptuuran leikkaushoidon ja komplisoitumattoman aivotärähdyksen hoitolinjat erityisvastuualueittain ja arvioitiin hoitovalintojen keskinäisen kytkennän voimakkuutta neljän vuoden aikasarjassa 1987-1990. Tulokset viittavat siihen, ettei ainoastaan yksittäisten hoitomenetelmien valinta vaihtele alueellisesti, vaan mahdollisesti koko hoitokulttuuri.

Pauli Karvonen, Miika Linna, Martti Kekomäki

Voiko tietokonetomografiatutkimusten aiheuttamaa säderasitusta pienentää

Tietokonetomografiassa tarvitaan tavanomaisiin röntgentutkimuksiin verraten moninkertaisia sädeannoksia. Varsinkin lapsille ne aiheuttavat suuren säteilyriskin. Ulkomaisten havaintojen mukaan käyttökelpoinen kuvaustulos voidaan saada huomattavasti nykyistä pienemmillä annoksilla. Monissa tutkimuksissa siihen riittäisivät jopa pienemmät arvot, kuin meillä käytössä olevien laitteiden tekniset omainaisuudet sallivat.

Antti Servomaa, Matti Heikkilä

Lääke-esittelyissä vaikeuksia

Lääkäriliiton hallitus on vahvistanut helmikuussa 1993 ohjeet lääkäreiden ja lääketeollisuuden suhteista. Lääketeollisuus on sittemmin tuonut esille ongelman, johon liiton antamat ohjeet eivät suoranaisesti puutu. Lääke-edustajien raporttien mukaan useissa paikoissa esittelyaikojen varauksia vastaanottava henkilö on samalla edellyttänyt, että esim. kahvi- tai muu tarjoilu ulotetaan selvästi laajemmalle henkilöryhmälle kuin itse esittely. Teollisuus katsoo tämän lisäävän huomattavasti esittelytyön kustannuksia ja johtavan toisinaan esittelyn peruuntumiseen.

STAKES laatinut depression tunnistamis- ja hoitomallin

Depressio on yleinen ja toimintakykyä heikentävä mutta selvästi alidiagnosoitu mielenterveyden häiriö. STAKESissa toimivan työryhmän mukaan sitä sairastaa noin 10-15 % terveyskeskuslääkäreiden vastaanotolle tulevista potilaista. Masennus peittyy usein somaattisten vaivojen taakse, eikä sitä tavanomaisessa vastaanottotyössä helposti havaita. Niinpä vain runsas puolet näistä potilaista saa asianmukaisen diagnoosin ja hoidon.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030