Vård eller hälsoterrorism?

Så löd rubriken till en ledare om de nya förutsättningarna för specialersättning av läkemedel i Helsingin Sanomat den 11 mars. Anvisningarna för ansökan om specialersättning som publicerades av Folkpensionsanstalten har godkänts av statsrådet. De nya anvisningarna förutsätter att patienten först behandlats utan läkemedel, dvs. genom korrigering av sådant levnadssätt som är ägnat att höja blodtrycket och att effekten av läkemedelsbehandlingen följts upp i ett halvt år innan specialersättning för blodtrycksmediciner beviljas. Ledarskribenten anser att dessa förutsättningar är orättvisa och att de väcker en misstanke om att sjukdomar som beror på ohälsosamma levnadsvanor inte behandlas på samma grunder som andra sjukdomar. Anvisningarna har publicerats på finska också i Finlands Läkartidning nr 9/94.

HDL-kolesterolin vaikutus suomalaisten sydäninfarktisairastuvuuteen

FINMONICA-tutkimuksen kahdeksan vuoden seurannassa

Erkki Vartiainen, Jaakko Tuomilehto, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti Christian Ehnholm, Pekka Puska

Apolipoproteiini B:n ja E:n perinnöllinen vaihtelu ja seerumin kolesteroli

Apolipoproteiinien E ja B peritty rakenne säätelee suomalaisilla lapsilla ja nuorilla keskeisenä tekijänä seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta. Suomalaisessa 9-24-vuotiaiden aineistossa nämä pitoisuudet lisääntyivät asteittain sekä apoB:n genotyyppien X1X1, X1X2 ja X2X2 että apoE:n fenotyyppien E3/2, E3/3 ja E4/3 mukaan. Seerumin LDL-kolesterolipitoisuus oli 24 % pienempi niillä tutkituilla, joilla oli perimäyhdistelmä E3/2+X1X1 kuin niillä, joilla oli E4/3+X2X2 yhdistelmä. Seerumin HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksissa ei ollut vastaavanlaisia eroja.

Terho Lehtimäki, Kimmo Kontula, Katriina Aalto-Setälä, Kimmo Porkka Christian Ehnholm, Jorma Viikari, Tapio Nikkari

Lasten toimenpidekivun hoito

Lasten leikkauksiin liittyvän kivun tutkimus yleistyi 1980-luvun puolivälin jälkeen. Se on osoittanut, että vanhat myytit lasten ja erityisesti pienten lasten aikuisia vähäisemmästä kyvystä kokea kipua ja reagoida siihen eivät pidä paikkaansa. Tämä on johtanut leikkauskivun hoidon paranemiseen lapsia hoitavissa yksiköissä. Lasten kipua hoidetaankin meillä nykyisin suhteellisen hyvin suurten leikkausten aikana ja jälkeen. Kivun lievitys on kuitenkin edelleen ongelmallista pienten, leikkaussalin ulkopuolella tehtävien kipua tuottavien toimenpiteiden yhteydessä. Tässä katsauksessa käsitellään kipuongelmien esiintymistä ja niiden hoitoa juuri tällaisten toimenpiteiden näkökulmasta.

Pauli Ryhänen

Sukellusonnettomuuksien hoitotulokset

Suomalaisista noin 20 000 sukeltajasta ainakin 15-20 joutuu vuosittain vakavaan onnettomuuteen tai sairastuu painekammiohoitoa vaativaan sukeltajantautiin. Tämä tutkimus perustui viiden vuoden onnettomuusaineistoon. 46 painekammioon elossa saapuneista kukaan ei kuollut, ja ylipainehapella hoidetuista suurin osa parani hyvin. Jälkioireista raportoi vain pieni osa potilaista. Koska hoitovastetta huonontava viive sukelluksen ja ylipainehapen annon välillä on yleensä ollut päiviä eikä tunteja, ensimmäisen hoidon jälkeinen tulos oli riittävä vain puolella sukeltajista.

Seppo A. Sipinen, Juha T. Kuokkanen

Potilaiden väkivallan kohtaaminen Katsaus uusimpiin tutkimuksiin

Psykiatristen potilaiden väkivaltaisuuden on todettu viime vuosina lisääntyneen. Yleisimmin tämä väkivalta kohdistuu hoitohenkilökuntaan ja erityisesti hoitajiin. Jotta osastojen toimintakyky säilyisi ja paranisi, on tärkeää ymmärtää väkivaltaisuuteen liittyvät tekijät ja kehittää henkilökunnan taitoa väkivallan kohtaamiseen. Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitellään uusimpia potilaiden väkivaltaisuuteen liittyviä tutkimuksia keskittyen sellaisiin, joissa käsitellään pääasiassa psykiatristen potilaiden väkivaltaista käyttäytymistä ja sen kohtaamista hoitotilanteissa.

Jaakko Seikkula, Jyrki Keränen

Sydäninfarktin riski ja liikunta

Sydäninfarktin oireet alkavat tunnetusti osalla potilaista voimakkaassa rasituksessa, kuten lumenluonnin, hiihtämisen, lenkkeilyn tai yhdynnän yhteydessä. Toisaalta liikuntaa suositellaan terveyttä ylläpitävänä tekijänä. Mikä on sitten parasta?

Tarvitaanko H2-salpaajaa helikobakteeri-infektion hoidossa?

Hongkongissa toimiva tutkijaryhmä selvitti, nopeuttaako H2-salpaajahoito pohjukaissuolihaavan paranemista tai helikobakteerin häätöä. He evaluoivat 132 helikobakteeri-infektoitunutta pohjukaissuoliulkusta sairastavaa potilasta. Potilaista 67 sai vismuttia, tetrasykliiniä ja metronidatsolia viikon ajan, ja 65 potilasta sai saman kolmoishoidon lisäksi ome-pratsolia.

Kolonisaatioresistenssi

Ulosteen normaalifloorasta on löydetty runsaat 400 erisukuista an-aerobista bakteeria. Anaerobisten bakteerien kokonaismäärä on 1011-1012 elävää bakteeria ulostegrammaa kohti. Aerobisia bakteereja on vain mitättömät 108 elävää bakteeria grammassa, eli vain tuhannes- tai kymmenestuhannesosa anaerobibakteerien määrästä. Hiivasoluja on ulostegrammassa alle tuhat.

Tsidovudiinihoidosta ei apua oireettomille HIV-potilaille

Tsidovudiinihoitoa on suositeltu kaikille HIV-tartunnan saaneille, jos heillä on vähemmän kuin 500 CD4-positiivista solua kuutiomillimetrissä verta. Yhdysvaltalainen monikeskustutkimus on nyt kuitenkin osoittanut, että potilaan kokemat tai objektiiviset havaitut lääkityksen sivuvaikutukset kumoavat taudin progression viivästymisenä saavutetun hyödyn.