Dynaaminen tietokirja supportiivisesta psykoterapiasta

Psykiatrian emeritusprofessori Kalle Achtén oppikirja käsittelee jokaisen lääkärin työhön olellisesti liittyvää hoitotekniikkaa, josta on kirjoitettu hämmästyttävän niukasti. Suurimpaan osaan potilaiden hoitoa terveyskeskuksissa, mielenterveystoimistoissa, psykiatrisissa klinikoissa ja yksityisvastaanotoilla sovelletaan supportiivisen psykoterapian tekniikkaa. Psykoterapiaa koskevassa kirjallisuudessa kuitenkin psykiatrista apua hakevien potilaiden enemmistö, supportiivisesta psykoterapiasta hyötyvät potilaat ovat pääosin jääneet vaille käsittelyä. Achtén kirjaa onkin syytä tervehtiä mielihyvällä avauksena, jolle toivottavasti tulee myös jatkoa.

Toimittanut Timo Klaukka

Viisikymppinen "Wintrobe"

Maxwell M. Wintroben kirjan Clinical Hematology ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1942. Wintrobe kirjoitti tämän ja viisi seuraavaa painosta yksin. Kahteen seuraavaan painokseen hän otti mukaan työtovereitaan, mutta kirjoittajien osuuksia ei eritelty. Wintrobe kuoli 1986, joten hän ei ollut enää viimeistelemässä kirjansa yhdeksättä painosta, vaan sen toimittivat elossaolevat viisi hänen vanhoista toimittajatovereistaan. Aiemmissa painoksissa oli vain satunnaisesti ulkopuolisia kirjoittajia. Nyt kirjoittajien määrä on yli 30 ja kunkin osuus on julkituotu.

Toimittanut Timo Klaukka

Suomalaisen zoonoositietous suppeana koosteena

Tämä suppea julkaisu on tarkoitettu varsin laajan käyttäjäkunnan ohjekirjaseksi. Pääasialliseksi kohderyhmäksi lienee ajateltu maallikot, jotka joutuvat kosketukseen eläinten ja eläintuotteiden kanssa, eli laaja osa väestöstä. Erityisinä kohderyhminä julkaisun johdannossa mainitaan karjankasvattajat ja -hoitajat, teurastajat ja metsästäjät, elintarvikkeita käsittelevät, luonnossa liikkujat, kesämökkiläiset ja lemmikkieläinten pitäjät. Tietysti oppaan käyttäjiin kuuluu myös terveydenhuollon henkilöstö.

Toimittanut Timo Klaukka

Kirjaileva molekyylibiologi

Ruotsissa on monta nimekästä lääkärikirjailijaa, mutta myös koko joukko kirjailevia lääkäreitä. Anatomian professori Lars Gyllensten ja sosiaalilääketieteilijä P.C. Jersild ovat jo ajat sitten jättäneet niin varsinaiset lääkärin tehtävät kuin tutkimustyönkin ja siirtyneet päätoimisiksi kirjailijoiksi. Silti voi päivälehdissä edelleen nähdä heidän kantaa ottavia puheevuoroja ajankohtaisista lääketieteellisistä tai yhteiskunnallisista aiheista. Gyllensten kirjoitti hiljan Tukholman autoistumista vastaan ja Jersild on ottanut kantaa eutanasian puolesta.

Toimittanut Timo Klaukka

Etuuskäsittelyn väärät vaa'at

Affektikori on affektissa. Vakavalla depressiolla on vakavuutta vain potilaalle. DS-numeron 2961 hylkyprosentit ovat hyperinflaation kourissa. Viimeisin luku, 46 %, lienee jo Kelankin roskakorissa. Yksilölliset varhaiseläkkeet eivät enää ole yksilöllisiä vaan hylätään yleisesti. Eräs uhreista kirjoitti: "Kai ne toivovat, että menen kortistoon tai teen sen itsemurhan. Ymmärrän, että molemmat tulevat yhteiskunnalle halvemmaksi. Työhön enempää kuin kuntoutukseenkaan minusta ei enää ole. Pitävätkö ne minua ja Teitä valehtelijoina? Miksi sitten todistuksia ja selvityksiä pyydetään, jos niitä ei uskota?"

Pisara

Tanssihulluus

Keskiajalla esiintyi omalaatuisia joukkopsykoosin ilmiöitä, joista tunnetuimpia olivat itsensäruoskijoiden vaellukset ja tanssihulluus. Niitä on pidetty reaktioina kuolemanpelolle, jonka vakavat kulkutaudit ja varsinkin 1300-luvun puolivälin "musta surma" aiheuttivat. Vaikka nämä ilmiöt tunnetaankin parhaiten juuri "mustan surman" jälkeisiltä ajoilta, oli niitä tavattu paikoin jo 1200-luvulla.

Ilmiö nimeltä selvitysmies

Suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan näyttää ilmestyneen uusi mahtitekijä nimeltä selvitysmies. Tämä nimitys on annettu useimmiten julkisen toimeksiantajan asettaessa yhden miehen toimikunnan selvittelemään jotain ongelmaa. Toimeksiantaja edellyttää yleensä saavansa nopeasti ehdotuksen ratkaistakseen ongelmansa. Selvitysmiehiä näykyy käytettävän lisääntyvästi niin valtakunnantason kuin paikallis- ja laitostason uudistusten valmistelussa. Selvitysmiesten ehdotukset noteerataan julkisuudessa. Keskustelua selvitysmies-käytännön ja perinteisen monijäsenisiin työryhmiin pohjautuvan valmistelun eroista, eduista ja epäkohdista ei ole julkisuudessa juuri käyty.

Nyttan av utredningsmän

En ny maktfaktor tycks ha dykt upp i vår samhällspolitik - utredningsmannen eller enmansutredningen. För det mesta används begreppet då en offentlig uppdragsgivare ger en enskild person uppdraget att reda ut ett aktuellt problem i stället för att tillsätta en hel arbetsgrupp för ändamålet. Då väntar sig uppdragsgivaren vanligen också att relativt snabbt få förslag om hur problemet borde lösas. Både på riksplanet och lokalt men också vid enskilda institutioner har det tydligen blivit allt vanligare att tillsätta en utredningsman för att bereda en reform. Enmansutredningens förslag blir vanligen uppmärksammat i offentligheten. Däremot har det inte förekommit någon allmän debatt om vilka fördelar eller nackdelar det kan innebära att tillsätta en utredningsman i stället för en arbetsgrupp av traditionellt slag.

Sydäninfarktin liuotushoidon aloitusviipeet

Tukkeavan hyytymän liuottaminen lääkkeillä on vakiintunut osaksi akuutin sydäninfarktin hoitoa ja vähentää selvästi näiden potilaiden kuolleisuutta. Hoidon teho riippuu suuresti siitä, miten nopeasti potilas sen oireiden alettua saa. Viivettä voidaan lyhentää ratkaisevasti aloittamalla liuotushoito jo tapahtumapaikalla, ambulanssissa tai ensihoitona terveyskeskuksessa. Myös sairaalassa liuotushoidon valmistelu kestää melko kauan. KYS:ssa tehdyn selvityksen mukaan siihen kuluu tavanomaisessa käytännössä runsaat puoli tuntia potilaan saapumisesta. Tätä viivettä voidaan lyhentää siirtämällä hoidon aloitus sairaalan päivystysalueelle.

Timo Hirvonen, Matti O. Halinen, Elina Koikkalainen

Mikä on glykoituneen hemoglobiinin merkitsevä pitoisuuden muutos diabeetikon glukoositasapainoa seurattaessa?

Glykoituneen hemoglobiinin määrittämistä käytetään paljon diabeetikoiden glukoositapainon arvioimisessa. Arvioitaessa peräkkäisiä glykoituneen hemoglobiinin määritystuloksia saman potilaan seurannassa, on tarpeen tietää, miten suuri muutos johtuu todella glukoositasapainon muutoksesta eikä näytteenotosta ja -käsittelystä ja määrityksen tekemiseen liittyvästä analyyttisestä vaihtelusta. Tässä työssä todettiin nestekromatografisella FPLC-menetelmällä mitatun glykoituneen hemoglobiinin pitoisuuden merkitsevän muutoksen raja-arvoksi (viitemuutosrajaksi) 0,7 prosenttiyksikköä. Suomessa on yhtenäistämispyrkimyksistä huolimatta käytössä monia analyyttiselta toistettavuudeltaan ja tulostasoltaan erilaisia glykoituneen hemoglobiinin määritysmenetelmiä. Ainakin alueellisesti on tarpeen käyttää samaa määritysmenetelmää, jotta vältyttäisiin tulkintaongelmilta. Glykoituneen hemoglobiinin määrityksiä tekevien laboratorioiden tulisi ilmoittaa käyttämänsä määritysmenetelmän mukainen viitemuutosraja.

Pertti Koskinen, Jorma Viikari, Veli Kairisto, Kari Mattila Kerttu Irjala, Kale Juva