75810 osumaa

Magnesium - hiljainen vaikuttaja

Magnesium on keskeinen kationi elimistön aineenvaihdunnassa ja solutoiminnoissa. Magnesiumin vajausta esiintyy useissa sangen tavallisissa sairauksissa, ja se voi aiheuttaa vakaviakin komplikaatioita. Magnesiumanalyysejä tehdään kuitenkin sairaaloissa edelleenkin varsin vähän. Sen sijaan esimerkiksi natriumia, joka biologisesti on sangen toisarvoinen kationi magnesiumiin verrattuna, mitataan paljon yleisemmin. Magnesium tulisikin mitata paljon nykyistä useammin, erityisesti kun on tullut mahdolliseksi mitata ioniselektiivisellä elektrodilla vapaita magnesiumioneja kalsiumionien tapaan.

Martti L.T. Lalla

Suomen sairaaloissa hoidetut torjunta-ainemyrkytykset

Torjunta-ainemyrkytykset ovat harvinaisia, mutta niihin kuolee yhä Suomessakin muutama ihminen vuodessa. Yleisin torjunta-ainemyrkytyksen syy on itsetuhoisuus. Myrkytysten hoidon olennaisia osia ovat ihon dekontaminaatio, altistumisen määrän arvioiminen jo varhaisessa vaiheessa sekä yhteistyö toksikologien kanssa. Tämän aineiston 78 sairaalapotilaasta vain noin puolet oli selvästi torjunta-aineelle altistuneita ja oireisia - lääkärit lähettävät potilaita melko herkästi tutkimuksiin. Kaksi potilasta kuoli organofosfaattimyrkytykseen.

Anne Lamminpää, Vesa Riihimäki

Eristäminen Kupittaan sairaalan suljetulla kuntoutusosastolla

Kaikki Kupittaan sairaalan suljetulla kuntoutusosastolla puolentoista vuoden aikana kirjatut eristystapahtumat analysoitiin eristyskirjanpidosta saatujen tietojen avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä eristystapahtumat ymmärrettävämmiksi ja kiinnittää huomiota eristämiseen toimenpiteenä. Kaikki osaston potilaat olivat skitsofreniapotilaita. Heistä neljä viidennestä oli eristettynä tutkimusjakson jossain vaiheessa. Eristetyistä valtaosa oli naisia, ja yleinen häirintä oli tavallisin eristämisen syy. Eristys kesti keskimäärin 10 tuntia ja kuormitushuiput osuivat ajankohtiin, joissa henkilöiden välinen kanssakäyminen oli suurimmillaan. Tutkijat pitävät eristysten systemaattista tarkastelua keinona kehittää eristyskäytäntöä ja potilaiden hoitoa.

Lasse Niskanen, Pentti Tuimala, Hannu Kallioniemi

Antibiooteilla syöpää vastaan?

Vaikka syövän ongelman ratkaisu ei kuuna selviäisi, ei ole epäilystäkään, etteikö ymmärtämyksemme syövän sielunelämästä olisi parin viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt aivan hirvittävästi. Onkogeenit, solujen pinta-antigeenit ja erilaiset solun pinnan, tuman ja soluliman reseptorit ovat avartaneet käsityksiämme maligniuden olemuksesta ja siitä, mitä on monoklonaalisuus - yhden ja saman solulinjan hulvaton kasvu.

Tarkka diabetestasapaino on must!

Uskomaton suoritus on saatu päätökseen Yhdysvalloissa. Siellä on tutkittu 1 441 insuliinidiabeetikon taudin kulkua keskimäärin 6,5 vuotta. Puolet potilaista satunnaistettiin perinteiseen insuliinihoitoryhmään, puolet intensiivihoitoryhmään. Perinteisessä hoidossa potilaat saivat 1-2 insuliini-injektiota päivässä ja verensokeria seurattiin, kuten meilläkin yleensä. Intensiivisessä hoidossa olevat diabeetikot käyttivät joko insuliinipumppua tai ottivat monipistoshoitona lyhytvaikutteista insuliinia ainakin neljästi päivässä. Myös verensokeria seurattiin neljästi päivässä! Intensiiviryhmässä paastoverensokeri sai olla korkeintaan 6,7 mmol/l, aterian jälkeinen arvo 10 mmol/l ja yöllä klo 3 korkeintaan 3,6 mmol/l - yöarvokin siis mitattiin kerran viikossa. Sokerihemoglobiinin osuus sai olla korkeintaan 6,05 %.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030