78828 osumaa

o Raskaudenaikaista toksoplasmainfektiota kannattaa seuloa?

Maamme raskaana olevista naisista valtaosa, 80 prosenttia on toksoplasma vasta-ainenegatiivisia eli alttiina toksoplasmainfektiolle. Vuosittain ilmenee noin 130 raskaudenaikaista primaari-infektiota, joista syntyy 50-60 synnynnäistä toksoplasmoosia sairastavaa lasta. Heistä useimmille kehittyy vuosien kuluessa näkö- ja keskushermostovaurioita. Raskaudenaikaisen lääkehoidon arvioidaan vähentävän puolella sikiön tartuntariskiä. Valtakunnallinen seulonta on perusteltua ja taloudellisesti kannattavaa.

Maija Lappalainen

o Seuloako vai ei?

Maija Lappalainen ottaa kirjoituksessaan varsin reippaasti kantaa sen puolesta, että Suomessa tulisi käynnistää raskaudenaikainen seulonta toksoplasma-alkueläimen aiheuttamien ensitartuntojen löytämiseksi. Ensitartunta johtaa varsin usein myös sikiön tartuntaan, josta pahimpia seurauksia voivat olla vaikea-asteiset pysyvään vammautumiseen johtavat neurologiset vauriot. Nykyisen käsityksen mukaan sikiön tartunnanvaaraa voidaan ehkäistä merkittävästi, jos äidin tartuntaa hoidetaan oikeiden lääkkeiden avulla.

Pauli Leinikki

Muutoksentekijäpalkinto Tomi Mäkelälle Tunnustus lääketieteelle ja suomalaisille lääkäreille

Dosentti Tomi Mäkelälle on myönnetty Muutoksentekijäpalkinto, joka jaetaan 3-5 vuoden välein nuorelle henkilölle, jonka työ edustaa tulevaisuuden kannalta laaja-alaista murrosta yhteiskunnassa ja maailmassa. Palkinto jaettiin nyt toisen kerran, ja saaja on siis oman kollegakuntamme edustaja. Edellisen kerran palkinto myönnettiin taiteilija Stefan Lindforsille.

Robert Paul

Väestön odotettavissa oleva aktiiviaika ja sen alue-erot Suomessa

Pohjois-Karjalan ja Kainuun sairaanhoitopiireissä asuvat miehet ovat 16:n ja 54 ikävuotensa välillä työelämässä vajaat 35 vuotta 39 mahdollisesta ja noin vuoden vähemmän kuin suomalaiset miehet keskimäärin, kun työttömyyttä ei lasketa mukaan. Kuntakohtaisissa miesten aktiiviajoissa on kuudenkin vuoden eroja. Paitsi sairaudet ja niiden riskitekijät sekä ennenaikainen kuolleisuus myös varhaiset eläkkeellesiirtymiset kasautuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen. Naisten väliset alue-erot ovat pienemmät mutta samansuuntaiset kuin miesten.

Arto Ohinmaa, Simo Näyhä, Pirjo Koivukangas, Guy Ahonen, Juhani Hassi

Terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon lähettämisen aiheellisuus

Kuopion kaupungin terveyskeskuksessa analysoitiin kahden viikon aikana kirjoitetut lähetteet erikoissairaanhoitoon. Kolme terveyskeskuksen omaa lääkäriä katsoi keskimäärin 3 % lähetteistä aiheettomiksi ja 13 %:lle potilaista olisi heidän mukaansa tullut ennen lähettämistä tehdä lisäselvityksiä avohoidossa. Käsitykset lisäselvitystä tarvinneista potilaista hajosivat kuitenkin jonkin verran. Tarpeettomien ja lisäselvitystä tarvinneiden osuudet myös pienenivät arvioijalääkäreiden konsensuksena tehdyissä yhteisarvioissa. Tutkijat päättelevät, että noin kymmenesosassa tapauksista lähetteen tarve on ollut kyseenalainen ja muutama prosentti on kirjoitettu puutteellisin perustein. Suuriin lähetekäytännön muutoksiin terveyskeskuksessa ei voida päästä muuttamatta toimintaympäristöä.

Pertti Lipponen, Petri Hovinen, Pekka Pollari, Lassi Siltavuori

Mikrobiologian laboratorioiden valvonta tehostui

Kliinisen mikrobiologian laboratoriotutkimuksia tekee Suomessa noin 400 laboratoriota. Tutkimusten suorittaminen edellyttää toimilupaa, jonka myöntää nykyään lääninhallitus kansanterveyslaitoksen lausunnon perusteella. Toimilupien ensimmäisellä hakukierroksella yli puolet laboratorioista sai Kansanterveyslaitoksen työryhmältä myönteisen lausunnon hakemuksensa ensimmäisessä käsittelyssä, mutta osa laboratorioista oli käsittänyt toimiluvan pelkäksi muodollisuudeksi, ja työryhmä joutui hankkimaan lisätietoja noin 160 laboratoriosta. Osaan niistä tehtiin myös arviointikäynti. Arvioinnissa ilmenneistä heikkouksista merkittävin oli eräissä pienissä laboratorioissa havaittu mikrobiologisen asiantuntemuksen puute. Työryhmä pitää tarkastuskäyntejä erittäin hyödyllisinä: epäkohdat saatiin korjatuksi, ja lopulta vain muutaman laboratorion toimilupahakemusta esitettiin hylättäväksi.

Anja Siitonen, Antti Nissinen, Pauli Leinikki

Dementian diagnoosikoodit ICD-10-tautiluokituksessa

Uusi tautiluokitus ICD-10 muuttaa dementoivien sairauksien, kuten lähes kaikkien muidenkin sairauksien, numerokoodit. Lisäksi se tuo erinäisiä muutoksia ja tarkennuksia aiempaan diagnoosikäytäntöön. Vantaan seudulla toimiva työryhmä, johon kuuluu dementian parissa työskenteleviä eri erikoisalojen lääkäreitä, on laatinut ehdotuksen dementoivien sairauksien koodien käytöstä.

Kati Juva Ja Vantaan Psykoneurogeriatrinen Työryhmä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat