Terveydenhuollon syksy

Kesä on mennyt, syksyyn päästy - vaikka tällä hetkellä ilma onkin taas kesäisen lämmin parin viikon koleiden, syksyisten säiden jälkeen. Terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta alkanut syksy on tärkeä: monia isoja, palvelujärjestelmämme rakenteita, rahoitusta ja myös palvelujen saatavuutta koskevia uudistuksia on vireillä, liittyen kansalliseen terveysprojektiin. Jos terveydenhuollosta käydyn keskustelun aktiivisuuden voi arvioida kuvastavan asian koettua tärkeyttä, mennyt kesä lupaa hyvää - olivathan terveydenhuollon kysymykset päivälehtien vakioteemoja.

Heikki Pärnänen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 37/2003 Kommentteja

In memoriam Aarno Schrey 2.11.1927-24.8.2003

Lääkäriliiton pitkäaikainen neuvottelupäällikkö, varatuomari Aarno Schrey kuoli 24.8.2003 kotonaan Tapiolassa 75 vuoden ikäisenä. Elämäntyönsä Schrey teki lääkäreiden palveluksessa. Vuonna 1953 hän ryhtyi Nuorten Lääkärien Yhdistyksen sihteeriksi, vaikka hänen päätyönsä oli tuolloin Asuntosäätiössä. Vuonna 1963 hän tuli päätoimisesti Lääkäriliiton neuvottelupäälliköksi ja toimi liiton palveluksessa eläkkeelle jäämiseensä, vuoteen 1987 saakka. Schreyn tullessa liittoon sairausvakuutusjärjestelmää oli juuri ryhdytty toteuttamaan ja sen kehittämisessä Schrey olikin joka käänteessä mukana. Ajatus erottaa yksityislääkärien toiminta ja lääkärikeskusten kehittämistyö liitosta LKY:ksi oli paljolti Schreyn ideoima. 1960-70-lukujen vaihteessa luotiin virkaehtosopimusjärjestelmä, ja kunnan palveluksessa oleville lääkäreille muodostettiin yksi työnantajan puolesta neuvotteleva osapuoli, kunnallinen sopimusvaltuuskunta. Schrey teki merkittävän työn neuvottelukulttuurin kehittämisessä ja toimi tässä varsin itsenäisesti. 1970-luvulla oli tapana, että Lääkäriliiton hallitus ei liiemmin puuttunut neuvottelutoimintaan, vaan merkitsi aikaansaadun sopimuksen Schreyn selostuksen kuultuaan tiedoksi. Schrey kantoi myös huolta potilaiden oikeuksista ja ihmetteli usein, mikseivät potilaat itse ole oikeuksistaan kiinnostuneita ja kuinka heitä on vaikeaa rekrytoida liiton rinnalle oikeuksiaan puolustamaan. Schreyllä oli lukuisia luottamustehtäviä. Hän oli jäsenenä mm. työtuomioistuimessa, Akavan hallituksessa ja Ilmarisen neuvottelukunnassa. Luonnollisesti hän oli keskeinen vaikuttaja Lääkäriliiton palkkavaliokunnassa ja monissa muissa valiokunnissa. Aarno Schrey oli erittäin terävä-älyinen ja tajusi nopeasti palkkaneuvottelujen käänteiden merkityksen. Työnantaja oppi varomaan Schreyn viattomankin tuntuisia ehdotuksia, jotka usein tulivat arvaamattoman kalliiksi. Lääkäriliitolla ei tuolloin ollut tietokoneita tai luotettavaa statistiikkaa laskennan tukena, mutta Schreyn hatusta tempaisemat arviot osuivat hämmästyttävän hyvin kohdalleen. Joskus Schreynkin mielikuvitus kuitenkin loppui, mm. silloin, kun hän oli neuvotellut lääkäreille sopimuksen suorakorvausjärjestelmästä 1980-luvun puolivälissä. Schrey valitti, että hän ei keksi mitään lisää vaadittavaa. Hän oli sopinut Kelan kanssa, että kun suorakorvausjärjestelmään siirrytään, sen tulee olla lääkäreille vapaaehtoista, palautustaksat nostetaan sairausvakuutuslaissa edellytetylle tasolle ja työ korvataan lääkäreille täysimääräisesti. Kela oli valmis kustantamaan myös tarvittavaa tietokonevälineistöä lääkäreille. Tämä ei kuitenkaan Lääkäriliitolle kelvannut, ja asia lykkääntyi pitkälle Schreyn jälkeiseen aikaan. Työyhteisön jäsenenä Schrey oli väriläiskä, huumorintajuinen ja seurallinen. Neuvottelupäällikkömme tempauksiin vähemmän tottuneet pohjoismaisten lääkäriliittojen edustajat tuijottivat hieman epäuskoisesti toisiaan eräillä rapuillallisilla, kun Schrey nousi, piti kiitospuheen, kohotti sormienpesuun tarkoitetun vesimaljan huulilleen ja kehotti kaikkia yhtymään maljaan ja tyhjentämään sen pohjaan asti yhteistyön kunniaksi. Tässäkin hän näytti itse esimerkkiä. Vaikka Aarno on kuollut, tulee hänen muistonsa Lääkäriliitossa säilymään.

In memoriam Arto Leif Icén 3.3.1936-22.7.2003

Kliinisen kemian erikoislääkäri, dosentti Arto Icén syntyi 3.3.1936 Joensuussa, jossa hän tuli ylioppilaaksi 1954. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1961 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1967, molemmat Helsingin yliopistosta. Lääketieteellisen biokemian alaan kuuluva väitöskirja käsitteli ihmisen punasolujen glutationireduktaasientsyymiä, jonka hän onnistui työssään eristämään puhtaana proteiinina ja selvitti sen ominaisuuksia. Korkeatasoinen työ arvioitiin korkeimman laudatur-arvosanan arvoiseksi. Vuonna 1982 Artosta tuli Helsingin yliopiston kliinisen kemian dosentti. Lääketieteen lisensiaatiksi valmistumisensa jälkeen Arto toimi Helsingin yliopiston lääketieteellisen kemian laitoksen assistenttina ja apulaisopettajana yli 10 vuoden ajan. Tämän jälkeen hän toimi HYKS:n Meilahden sairaalan laboratorion apulaislääkärinä ja sai kliinisen kemian erikoislääkärin pätevyyden 1974. Vuosina 1975-1981 hän hoiti Meilahden sairaalan laboratorion kliinisen kemian erikoislääkärin virkaa. Vuonna 1982 hänestä tuli saman laboratorion hallinnollinen apulaisylilääkäri. Vuosien 1977 ja 1992 välillä hän hoiti useiden vuosien ajan Helsingin yliopiston kliinisen kemian laitoksen apulaisprofessorin sijaisuutta. Vuonna 1993, kun Meilahden sairaalan laboratoriosta tuli osa perustettua HYKS:n laboratoriota, Artosta tuli tämän uuden yksikön hallinnollinen apulaisylilääkäri. Tästä virasta hän jäi eläkkeelle v. 1999. Vielä sen jälkeenkin, kuolemaansa asti, hän toimi Yhtyneet Laboratoriot Oy:n kliinisen kemian laboratoriotutkimusten asiantuntijalääkärinä. Labquality Oy:n monien työryhmien jäsenenä Arto oli keskeisesti rakentamassa suomalaista laboratoriotutkimusten laaduntarkkailuorganisaatiota, jonka palveluja ostaa tällä hetkellä jo lähes 40 maata. Hän toimi muutaman vuoden ajan Suomen Kliinisen Kemian Yhdistyksen johtokunnan jäsenenä ja noin 10 vuotta Pohjoismaisen entsyymikomitean jäsenenä. Lääkärinuransa alkuvaiheissa hän toimi myös kliinikkona, mm. kunnanlääkärin sijaisena, neurologian klinikassa ja 1980-luvulle asti päivystävänä lääkärinä Helsingissä. Arto oli sekä laboratoriolääkärinä että tutkijana tarkka, huolellinen ja laajat tiedot omaava kollega. Ihmisenä hän oli hiljainen, sopeutuva ja tunnollinen. Hän pyrki aina tuomaan esiin kanssaihmisten hyviä puolia, mahdolliset heikkoudet hän piti omana tietonaan. Arto oli isoveljenä kannustava ja neuvova. Hän ei tyrkyttänyt mielipiteitään, mutta vankalla tietomäärällään hän sai useimmiten pikkuveljensä vakuuttuneeksi omista näkökannoistaan. Hän vaikutti omalla esimerkillään suuresti pikkuveljensä ammatinvalintaan kannustaen ja auttaen myöskin merkittävästi lääketieteellisen tiedekunnan karsintakurssin ja opiskeluajan aikana. Tärkeimmät yhteiset hetkemme vietimme isältämme verenperintönä saamamme filateliaharrastuksen parissa. Monet olivat ne tunnit ja päivät hänen loma-aikoinaan, jolloin pesimme ja lajittelimme ostamaamme kilotavaraa. Filatelistina Arto oli omaksi ilokseen kerääjä. Hän ei koskaan osallistunut kokoelmillaan postimerkkinäyttelyihin, vaikkakin hänen kokoelmissaan olisi ollut tähän ainesta. Mummimme kesäpaikka Puumalassa muodostui koko suvulle hyvin tärkeäksi. Siellä vietimme kesämme mummin hoidossa. Niiltä ajoilta Arto muisti hyvin mm. evakkojen tulon Puumalan läpi vuonna 1944 Puumalansalmen ylitse rakennettua ponttoonisiltaa pitkin. Puumalassa Arto oppi kalastamaan. Hän oli mestari kuhasiiman vedossa ja hauen vetouistelussa. Puumalassa Arto vietti eläkkeelle jäätyään hyvin paljon aikaansa, toukokuulta syyskuulle, pitäen rakasta kesäpaikkaamme kunnossa oikean talonmiehen ottein. Pikkuveljenä ja kollegoina jäämme ihailemaan hänen suunnatonta tietoviisauttaan, rauhallisuuttaan ja kiireettömyyttään. Artolla ei ollut koskaan kiire. Asioita ryhdyttiin toteuttamaan vasta tarkan suunnittelun ja harkinnan jälkeen. Joskus tämä saattoi tuntua jopa liioittelultakin, mutta kun asioiden toteuttamiseen päästiin, oli työn jälki aina täydellistä. Puumalassa Arto myöskin poistui tästä elämästä, kesken hänelle niin rakkaan pojanpojan Markuksen syntymäpäiväjuhlien.

Kutsu Lääkäripäivien 2004 posterinäyttelyyn

Kutsumme tutkijoita ja tutkijaryhmiä lääketieteen ja terveydenhuollon piiristä esittämään tutkimuksiaan ja tuloksiaan Lääkäripäivien 2004 yhteydessä 4.- 8.1.2004 pidettävään posterinäyttelyyn. Näyttelyyn otetaan sekä tieteellisiä että muita terveydenhuoltoon liittyviä postereita ja järjestöjen esittelyjä. Näyttely on jaettu seuraaviin ryhmiin:

Lääkäripäivät 2004, Posterityöryhmä

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 36/2003 Kommentteja

Akavan työmarkkinatutkimus 2002: Akavalaisen palkka keskimäärin 3130 euroa

Akavan työmarkkinatutkimus 2002 -tutkimusraportti on valmistunut. Tällä kertaa selvitettiin palkkoja, kannustavia palkaneriä, työaikoja, ylityökorvauskäytäntöjä, epätyypillisiä työsuhteita ja liikkuvuutta työnantajasektoreiden välillä. Erityisaihealueina kartoitettiin työssä jaksamista ja halukkuutta siirtyä ulkomaille töihin tai opiskelemaan.

Mika Vehkasaari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 36/2003 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030