Määräaikaisten palvelussuhteiden käytöstä yhteiset ohjeet kunta-alalle

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat yhdessä laatineet määräaikaisia työ- ja virkasuhteita koskevat ohjeet kunta-alalle. Niiden mukaan kunnallisten esimiesten ja luottamushenkilöiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että määräaikaiselle palvelussuhteelle on aina laissa säädetty peruste. Määräaikaisuuden peruste pitää myös yksilöidä selkeästi työsopimuksessa tai viranhoitomääräyksessä.

Määräaikaista virkasuhdetta koskevat ohjeet on laadittu kunta-alan sopijaosapuolten asettamassa työryhmässä, joka teetti selvityksen määräaikaisen henkilöstön määrästä ja perusteista kunnissa ja kuntayhtymissä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lähettänyt ohjeet yleiskirjeellään kunnille ja kuntayhtymille. Määräaikaisten työsuhteiden käytöstä on annettu ohjeet jo vuosi sitten.

Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003-2004 sovittiin selvitettäväksi määräaikaisen henkilöstön käyttöä eri työmarkkinasektoreilla. Sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen työryhmä että kunta-alalle asetettu työryhmä saivat työnsä päätökseen toukokuun lopulla.

Kunta-alalla työskenteli viime vuoden lopussa 426 000 palkansaajaa. Vakinaisen eli toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa työskentelevän henkilöstön lukumäärä on jatkanut kasvuaan viime vuosina.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tekemän selvityksen mukaan kunta-alalla oli 31.1.2003 vakinaisessa palvelussuhteessa 78 % ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 22 % kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä.

Yli puolet kunta-alan määräaikaisista oli sijaisia. Sijaisuuksien syinä olivat mm. sairauslomat, perhevapaat, vuosilomat, vuorotteluvapaat, osa-aikaeläkkeet, osa-aikalisät ja opintovapaat. Seuraavaksi merkittävin määräaikaisuuden peruste oli avoimen viran tai toimen hoito. Nämä perusteet yhdessä selittävät jo kaksi kolmasosaa kaikista määräaikaisuuksista.