Lääketieteen opiskelijoiden kokema töykeä kohtelu koulutuksen yhteydessä

Yhdysvalloista on viime aikoina julkaistu tietoja lääketieteen opiskelijoiden kokemasta huonosta kohtelusta opintojen yhteydessä. Oulun ja Tampereen lääketieteellisissä tiedekunnissa opiskeleville tehtiin amerikkalaisen mallin mukainen kysely. Suomalaisilla lääketieteen opiskelijoilla oli tiedusteltuja kielteisiä kokemuksia selvästi vähemmän kuin yhdysvaltalaisilla, mutta myös meillä kolme neljästä vastaajasta ilmoitti tulleensa jollain tavoin huonosti kohdelluksi koulutuksessaan. Tuloksia olisi tutkijoiden mukaan hyödynnettävä opetuksen suunnittelussa. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on valmentaa opiskelijoita sietämään ristiriitoja, mutta alalla jo toimivien kyyninen käytös voi demoralisoida opiskelijaa, jonka asenteet potilaisiin ja tulevaan ammattiin ovat kehittymässä.

Matti Uhari, Jorma Kokkonen, Matti Nuutinen, Leena Vainionpää, Heikki Rantala, Pentti Lautala, Marja Väyrynen

Kuntoutus voi auttaa ulos tunnelista Vuokko Huplin mielestä lääkäri ei hae apua ajoissa

Lääkäri on sinnikäs selviytyjä, joka ei pikkuvaivoista narise eikä sairauspäiviä pidä. Saati että kuntoutukseen lähtisi. Tästä myytistä - joka ei ole kovin kaukana totuudesta - haluaisi Kuntoutussäätiön ylilääkäri Vuokko Hupli eroon.

"En ollutkaan luulosairas"

Keski-ikäinen naislääkäri oli tehnyt yli 20 vuoden työrupeaman pohjoisen kotikuntansa pienessä terveyskeskuksessa. Kesällä 1990 hänen oli määrä hoitaa viiden lääkärin terveyskeskusta yksin kymmenen viikon ajan. Yhdeksän viikkoa hän jaksoi, sitten se tuli: ensimmäinen toispuoleinen halvaus. Ja vähän myöhemmin toinen. Edelleen esiintyy TIA-oireilua, joka tulee esiin, kun töissä on kiireistä ja stressaavaa. Ylirasitusta on vältettävä.

"Kerrankin sai olla potilaana"

55-vuotias aluesairaalan miesgyne-kologi oli kärsinyt jo vuosia kroonisesta selkävaivasta, uniapneasta ja toistuvasta kohtauksittaisesta tiheälyöntisyydestä. Myös jatkuva väsymys vaivasi. Selän takia sairauslomia kertyi, ja vaiva alkoi jo rajoittaa työtehtäviä. Pitkät leikkaukset kävivät mahdottomiksi.

Kuopiossa uudenlaista konsultaatiota Vastataanko vanhusten psykiatrisen hoidon tarpeeseen?

Vanhusten psykiatristen palveluiden kysyntä on muuttumassa, sillä yhä useampi kunta pyrkii hoitamaan potilaansa itse omilla vuodeosastoillaan. Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikka on aloittanut erillisten psykiatristen konsultaatio- ja poliklinikkapalveluiden tarjoamisen yli 65-vuotiaille. Valtaosa potilaista on ohjautunut psykiatriseen hoitoon konsultaation jälkeen KYS:n somaattisilta osastoilta. Yleisimmät syyt ovat masennus ja akuutit kriisit. Kun vanhuspsykiatrian asiantuntemusta on yleissairaalajakson aikana käytettävissä, mahdollinen psykiatrinen häiriö tunnistetaan helpommin. Myös kynnys psykiatrisen avun hakemiseen näyttää olennaisesti madaltuvan psykiatrisen konsultaation ansiosta.

Heli-Tuulie Koivumaa-Honkanen, Hannu Pajunen, Jouni Kontkanen, Kyösti Väänänen

TYK-kuntoutus voi palauttaa työkyvyn ja työn ilon

Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (TYK) ei maksa paljon, mutta saattaa palauttaa paitsi työkyvyn, myös työn ilon. Eläke on yhteiskunnalle paljon kuntoutusta kalliimpi vaihtoehto. TYK-kuntoutuksen lähtökohtana on aktiivinen asenne; sitä vaaditaan sekä kuntoutujalta itseltään että työterveyshuollolta ja muilta kuntoutuksen ammattilaisilta.

Maire Laaksonen

Laatunäkökulma terveydenhuollon johtamisessa

Laadulla tarkoitetaan palvelun kykyä täyttää asiakkaan tarpeet mahdollisimman edullisesti. Kustannusten kasvun myötä laatunäkökulma on nostanut päätään myös Suomessa, ja terveydenhuollon laadunvarmistusjärjestelmiä kehitellään parhaillaan. Jatkuvan laadunvarmistuksen tulisi olla oleellinen osa terveydenhuollon johtamista.

Viljo Rissanen

Lähete yksityiselle on sairaalalähetteen varteenotettava vaihtoehto

Mustasaaren kunta päätti ostaa osan erikoislääkäripalveluistaan yksityisiltä lääkäriasemilta ja yksittäisiltä erikoislääkäreiltä. Kokemukset olivat rohkaisevia: odotusajat lyhenivät, kustannuksissa säästettiin ja terveyskeskuslääkärit olivat käytäntöön tyytyväisiä.

Björn-Olof Ehrnström

Ammatillisen kuntoutustutkimuksen taloudellinen tuloksellisuus

Ammatillisen kuntoutustutkimuksen kustannus-vaikuttavuutta tutkittiin kahden kuntoutuslaitoksen asiakkaille kohdistetulla kyselyllä. Vaikuttavuuden arviointi osoitti tutkittavien elämänlaadun ja toimintakyvyn kohentuneen kuntoutusjaksoa seuranneen puolen vuoden aikana. Sen sijaan työhön osallistuminen ei ollut muuttunut, ja kuntoutusasiakkaiden toimintakyky oli kuntoutuksen jälkeenkin heikompi kuin eläkeikäisen keskivertoväestön. Vaikka tutkittavien toimintakyky koheni, he kokivat kuntoutuksen jälkeenkin terveytensä huonommaksi kuin samanikäinen suomalaisväestö keskimäärin. Julkisten terveyspalvelujen käyttö väheni ja niitä halvempien palvelujen käyttö lisääntyi. Tästä koituvan säästön jälkeen ammatillisen kuntoutustutkimuksen nettokustannukseksi jäi 5 970 markkaa kuntoutujaa kohti. Terveyteen liittyvää elämänlaatua kuvaavalla mittarilla muutos oli keskimäärin 3,13 %, eli elämänlaadun yhden prosenttiyksikön paranemisen hinta oli noin 1 905 markkaa.

Markku Pekurinen, Pekka Rissanen, Nina Haapanen, Pirjo Juvonen, Markku Liukkonen, Mirja Niemelä, Kari Tuunainen

Kunnat haluavat pakettihintoja Erikoissairaanhoidon kilpailuttaminen ei ole vielä mahdollista

Valtionosuusuudistus siirsi vastuun erikoissairaanhoidosta kunnille. Samaan aikaan keskussairaaloissa on aloitettu laskutusjärjestelmien uudistaminen. Tavoitteena on kehittää sairaaloiden ja kuntien kustannusseurantaa ja tehdä kilpailu mahdolliseksi. Tätä kautta pyritään tehostamaan terveydenhuoltoa ja säästämään. Kuntien näkökulmasta katsoen uudistukset ovat kuitenkin jääneet puolitiehen. Keskussairaaloiden laskutuksen pitäisi niiden mielestä tapahtua pakettihinnoilla ja tappiontasausjärjestelmästä pitäisi luopua.

Hyvän sairaalan kriteerit

Sairaalat ovat Suomessa aikaisempaa selvemmin palveluja tuottavien laitosten asemassa: ne tuottavat kuntien tilaamia erikoissairaanhoidon palveluja. Sairaalat joutuvat määrittelemään palvelutuotteensa sekä niiden hinnat ja laadun. Tämän vuoksi on tullut ajankohtaiseksi selvittää, mitkä ovat hyvän sairaalan kriteerit. Jorvin sairaalassa on kehitetty sairaalan laatupyörä, joka sisältää viisi laadun kannalta tärkeätä osa-aluetta. Se helpottaa määrittelemään hyvän sairaalan kriteerit ja asettamaan niille tavoitetasot. Valtakunnallisesti on käynnistynyt sairaala-auditointihanke, jonka tavoitteena on kehittää hyvän sairaalan rakenneominaisuuksia määrittävät mittarit ja tavoitetasot.

Antti Jäättelä

Omalääkärikokeilut muissa Pohjoismaissa

Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on lähes pelkästään hyvää sanottavaa omalääkärijärjestelmästä. Koska Suomessa ollaan vasta siirtymässä väestövastuuseen perustuvaan järjestelmään, meillä on oiva tilaisuus hyödyntää muiden Pohjoismaiden kokemuksia.

Mârten Kvist

Opiskelijoiden asenteet terveydenhuollon valintoihin

Kuopiossa tutkittiin opiskelijoiden asenteita terveydenhuollon priorisointikysymyksiin sekä perinteisellä kyselyllä että kuvitteellisten potilastapausten avulla. Potilaat oli satunnaistettu pareiksi, ja vastaajan piti valita, kumpi potilas tulisi hoitaa yhteiskunnan kustannuksella tai kumman hän hoitaisi, jos vain toinen voitaisiin hoitaa. Tällaisten satunnaispariskenaarioiden pakkovalinnassa asenteet paljastuivat selvemmin kuin perinteisessä kyselyssä. Opiskelijat priorisoivat lapsia, halpaa hoitoa, vakavia sairauksia ja kohtalaista sairauden ennustetta. Toisaalta opiskelijat posteriorisoivat paheksuttavalla tavalla hankittuja sairauksia, vanhuksia, lieviä sairauksia, hyvää ennustetta ja keskihintaisia hoitoja.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas, Tuula Vaskilampi, Jorma Takala

Tuotteistaminen luo tehokkuutta KYS hankkii tulonsa myymällä tuotteistettuja erikoissairaanhoidon palveluja

Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen myötä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa luotiin malli erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistamiseen, hinnoitteluun ja laskutukseen. Uuden mallin kehittämiseen vaikuttivat sosiaali- ja terveysministeriön kuntakorvaustyöryhmän työskentely ja tietojärjestelmien kehittämiseen paneutunut Y-projekti, johon osallistuivat KYS:n lisäksi HYKS ja Keski-Suomen ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit. Johtajalääkäri Viljo Rissanen pitää saatuja alkukokemuksia rohkaisevina.

Hoitotakuu tavoitteeksi valtakunnallisessa suunnitelmassa

Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1995-98 noudattelee pääosin edellisen suunnitelman linjoja: valtionosuuksia leikataan, palvelurakenteen uudistamiseen ja hoidon porrastuksen tehostamiseen patistellaan ja ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa korostetaan. Uutena asiana on kuitenkin tavoitteeksi asetettu hoitotakuujärjestelmän kehittäminen.

Sepelvaltimotaudin invasiivisen tutkimuksen ja hoidon tarve, toteuttamismahdollisuudet ja laadun seuranta

Suomessa tehtiin vuonna 1993 noin 3 700 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta ja 1 400 pallolaajennusta. Nykytiedon valossa arvioidaan vuosittain tarvittavan vähintään 4 500- 5 000 ohitusleikkausta ja 3 000-4 000 pallolaajennusta, mikä vastaisi hyvää pohjoismaista ja keskieurooppalaista tasoa. Tämän toiminnan vuotuiset kokonaiskustannukset ovat noin 450 miljoonaa markkaa. Taloudellisuuteen ja hyvään laatuun päästään parhaiten, kun toiminta keskitetään tehokkaisiin ja isoihin keskuksiin, joissa on valmiudet monipuolisiin invasiivisiin toimenpiteisiin. Toiminta vaatii myös laadun arviointia ja seurantaa. STAKES on kehittämässä rekisteriä, jolla pystytään seuraamaan sydämeen kohdistuvien toimenpiteiden määrää, tuloksia ja niihin liittyviä komplikaatioita ja siten arvioimaan kustannus-hyötysuhdetta.

Ulla Idänpään-Heikkilä, Mikko Katila, Martti Kekomäki, Stakesin Sydän- Ja Verisuonitautien Asiantuntijaryhmä

Väärää tietoa, vääriä päätöksiä Kustannukset, kustannuslaskenta, hinnat ja hinnoittelu sairaaloissa

Sairaalapalvelujen nykyinen hinnoittelukäytäntö on kaukana aiheuttamisperiaatteen mukaisesta kustannusvastaavuudesta.

Eero Linnakko

Kuvantamismenetelmien kehityksen vaikutus meningeooman diagnosoinnin kustannuksiin

Lääketieteellisen kuvantamisen tekniikka on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Tämä on merkinnyt yhä parempia mahdollisuuksia kuvata sekä anatomisia että fysiologisia ilmiöitä, ja näin diagnostiikka on täsmentynyt, helpottunut ja nopeutunut. Teknologia vaatii kuitenkin huomattavia investointeja, ja uusien laitteiden hankintakustannukset ovat suuria. Toisaalta parantunut diagnostiikka tuo myös rahassa mitattavaa lisäarvoa: tutkimukset voidaan useimmiten tehdä polikliinisesti, tautiprosessit todetaan varhemmin ja toimenpiteet voidaan suunnitella ja toteuttaa tehokkaammin. Radiologisten tutkimuskäytäntöjen vaikuttavuutta onkin arvioitava laajakatseisesti; on otettava huomioon sekä lääketieteelliset että taloudelliset näkökohdat. Tätä arviointia on suoritettu HYKS:n Radiologian klinikassa. Ensimmäiseksi esimerkiksi otettiin erään aivokasvaimen, meningeooman, diagnostiikan kehitys.

Juha Kotikangas, Jouni Laurila, Antti Servo, C-G Standertskjöld-Nordenstam

Alkoholin kulutuksen kehityssuunnat

Alkoholin kulutus on vähentynyt Suomessa kolmen viime vuoden aikana yli 10 prosenttia. Myös juomarakenne on muuttunut huomattavasti: siirtymä mietoihin päin on ollut selvä. Tulevaa kehitystä ei ole aivan helppo ennustaa, sillä siihen vaikuttavat ratkaisevasti ainakin taloustilanne ja mahdollinen EU-jäsenyys. Jos jäsenyyteen päädytään, hintojen lasku näkynee kulutuksen ja myös alkoholihaittojen kasvuna.

Heikki Koski, Esa Österberg

Korvausmenettelyn ja kuntakoon vaikutus erikoissairaanhoidon taloudelliseen riskiin

Valtionosuusuudistus on vauhdittanut sairaaloiden kuntalaskutuksen uudelleenarviointia. Tutkimuksessa selvitettiin erikoissairaanhoidon taloudellisen riskin, kuntakoon ja kuntalaskutusperusteiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että DRG-hinnoittelua käytettäessä erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittainen vaihtelu on hieman pienempää kuin hoitopäivien määrään perustuvia hintoja käytettäessä. Tulokset viittaavat myös siihen, että suurin osa Suomen kunnista on asukaspohjaltaan liian pieniä kantamaan satunnaisvaihtelusta aiheutuvaa taloudellista riskiä.

Unto Häkkinen, Miika Linna, Markku Salonen