Työssä pysymistä voidaan tukea varhaiskuntoutuksella

Työeläkevakuutuksen kuntoutuksen tavoitteena on pidentää työuraa ja siten myöhentää eläkkeen alkamista. Kaikki ammatillisen kuntoutuksen ja työolosuhteiden kehittämisen keinot ovat mahdollisia. Kuntoutuksen onnistuminen riippuu kuitenkin ennen kaikkea työpaikkojen kiinnostuksesta.

Sakari Tola, Tauno Ruuska, Simo Forss

Minkowski-palkinto ensi kertaa suomalaiselle, naiselle ja kliiniselle tutkijalle

Euroopan arvostetuin diabetestutkimuspalkinto, Minkowski-palkinto, annettiin 8.9. ensi kertaa suomalaiselle, naiselle ja kliiniselle tutkijalle. Nämä kaikki kolme ominaisuutta yhdistyvät dosentti Hannele Yki-Järvisessä, 37, joka vastaanotti palkinnon ja piti siihen liittyvän palkintoesitelmän Euroopan diabetestutkijoiden kokouksessa, Istanbulissa.

Vaihtoehtohoitojen teho ja haitat

Vaihtoehtolääkintää mainostetaan tehokkaaksi ja haitattomaksi, suorastaan optimaaliseksi hoidoksi, jonka luvataan voimistavan elimistöä ilman sivuvaikutuksia ja johtavan luonnolliseen paranemiseen. Lupausten pitävyyttä on harvoin tieteellisesti testattu. Tuolloinkin on useimmiten todettu, että vaihtoehtohoidoilla ei ole suoria hyötyvaikutuksia potilaan terveyteen. Toisaalta suorat haittavaikutuksetkin ovat melko harvinaisia. Epäsuorat haittavaikutukset, joita lähes kontrolloimaton vaihtoehtolääkintä aiheuttaa, ovat usein jääneet huomiotta.

Veijo Saano

Medical audit

Viime aikoina laadunvarmistusta koskevassa keskustelussa on silloin tällöin vilahtanut käsite "audit" tai "medical audit". Puutteistaan huolimatta medical audit täydentää hoidon vaikuttavuutta mittaavia laadunvarmistusmenetelmiä.

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Lääkärit ja terveyttä koskeva joukkoviestintä

Suomalaisten lääkärien käsitys lääketiedettä, sairauksia ja terveyttä koskevasta joukkoviestinnästä on odotettua myönteisempi, todettiin valtakunnallisessa tutkimuksessa. Nykyistä enemmän juttuja kaivattiin erityisesti sairauksien ehkäisystä ja mielenterveysasioista.

Pekka Puska, Osmo A. Wiio

Terveyssosiologian opetuksen takinkääntö

Sosiologiaa on opetettu lääketieteellisissä tiedekunnissa 1970-luvulta, mutta opetuksen tavoite ja sosiologian tutkimuksen sovellusmahdollisuudet käytännön työhön ovat jääneet opiskelijoille epäselviksi. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sosiologian opetuksen uudistuksessa on pyritty hakemaan sosiologian opetukseen elementtejä, joista olisi suurin hyöty nimenomaan käytännön lääkärin työlle. Uudistus ei ole vielä valmis, mutta sen suunta tuntuu oikealta.

Päivi Rautava, Liisa Hyssälä, Leena Koivusilta George Nikolakaros, Ansa Ojanlatva, Matti Rimpelä

Sairaankuljetus uudistuu Potilaankuljetuksesta ensihoitopalveluihin

Lainsäädäntö antaa jo mahdollisuudet ensihoidon ja terveydenhuollon hätätilapalvelujen systemaattiseen kehittämiseen. Säädösten valmistelua viivyttää kuitenkin kiista kustannuksista ja työnjaosta. Tällä välin järjestelmä on päässyt osin villiintymään, ja paikoin on taannuttu 60-luvun tasolle.

Markku Murtomaa

Sairaankuljetuspyyntöjen käsittely paikoin retuperällä Hälytyskeskus on tärkeä lenkki ensihoitoketjussa

Hälytyskeskuksessa ratkaistaan, kuka saa hätätilanteessa minkäkinlaista apua ja kuinka nopeasti. Sairaankuljetuspyyntöjä on käsitelty keskuksissa lähes ilman ohjeita ja koulutusta, ja myös teknisiä lisäeväitä kaivataan. Tekeillä oleva hälytyskeskusuudistus ratkaissee ainakin osan ongelmista.

Toimintapäivä nuorten lääkärien työllistämiseksi

Lääkäreistä oli työttömänä syyskuun alussa vajaa 500. Mutta vuosittain valmistuvasta 500 lääkäristä jää arviolta yli puolet ilman työpaikkaa. Säästötoimien takia kuntien ja valtion 9 000 virasta on pakastettuna 700. Virkoja lakkautetaan jatkuvasti siellä, missä se suinkin on mahdollista.

Tuoko lisääntyvä lääkemainonta ongelmia?

Mainostulojen yleisestä vähenemisestä huolimatta lääkemainonta lisääntyi viime vuonna 2 % edellisvuoteen verrattuna, ja tänä aikana esimerkiksi lääkkeiden ulkomainonta kaksinkertaistui. Mainonnan määrää tärkeämpi on kuitenkin mainonnan laatu. Seuraavassa selvittelemme kuluttajille suunnatun lääkemainonnan määrän vaihtelua ja tarkastelemme erityisesti mainonnan laatua vuosina 1991-1993. Aineistona käytämme aikakaus- ja sanomalehdistä koottuja mainoksia sekä ulkomainontaa. Suurin osa analysoimistamme mainoksista oli puutteellisia. Suurimmat puutteet todettiin turvallisen käytön ja tarvittavien varoitusten ilmoittamisessa. Itsehoito on kannatettavaa, mutta sen onnistumismahdollisuudet ovat huonot, jos voimakkaimmin on tarjolla lääkkeiden käyttöön rohkaisevaa informaatiota ja jos mainosten sisältö on yksipuolista ja puutteellista.

Päivi Santalahti, Päivi Topo

Hoito- ja taitovirheet ja lääkärin ammatinharjoittamisen valvonta

Vuosina 1986-1990 lääkintöhallitukseen tehdyistä kanteluista valtaosa ei johtanut toimenpiteisiin. Seuraamuksiin johtaneista kanteluista kolmannes koski erilaisia hoito- ja taitovirheitä. Kaikki potilastyytymättömyys ei läheskään aina johda kanteluun, ja toisaalta kantelu kuvastaa potilaan kokemusta eikä kerro koko totuutta tapahtumista.

Terhi Hermanson, Matti Rimpelä, Antti Marttila

Tupakansavu työpaikan karsinogeenina - miten Suomessa altistutaan?

Yli 400 000 suomalaista toimii työpaikoilla, joilla tupakointirajoituksia ei ole. Kolmasosa tupakoimattomista ilmoittaa altistuvansa tupakansavulle työpaikallaan - näistä 130 000 lähes koko työpäivänsä ajan. Uudessa tupakkalakiehdotuksessa esitetään tupakoinnin kieltämistä työpaikkojen yhteisissä sisätiloissa ja työhuoneissa, joissa työskentelee vähintää kaksi henkilöä.

Marja Simonsuuri-Sorsa, Päivikki Färdig, Raija Kalimo Anneli Ojajärvi

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 1978-1992

Miesten tupakoinnissa on ollut selvät erot koulutusryhmien välillä jo 1950-luvulta lähtien: mitä enemmän koulutusta, sitä harvemmin tupakoidaan. Naisten tupakoinnissa vastaava ero oli nähtävissä vasta 1980-luvun puolivälissä. Miesten tupakointi on säilynyt ennallaan kaikissa koulutusryhmissä vuodesta 1978 lähtien. Naisten vähiten koulutetun ryhmän keskuudessa tupakointi on lisääntynyt 1980-luvun puolivälin jälkeen, hyvin koulutettujen keskuudessa tupakoinnin esiintyvyys on säilynyt ennallaan.

Ossi Rahkonen, Mari-Anna Berg, Pekka Puska

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy

Maahanmuuttajien, erityisesti pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden, terveydentilan arvioiminen ja hoitolinjat ovat vaihdelleet vastaanottokeskuksissa ja pakolaisten ongelmia hoitavissa terveyskeskuksissa. Olemme laatineet sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä ohjeet, joiden tarkoituksena on edistää lääketieteellisesti ja taloudellisesti järkevien käytäntöjen muotoutumista. Annetut ohjeet eivät ole sitovia. Suosituksista saattaa olla perusteltua poiketa esimerkiksi paikallisten olojen tai pakolaisryhmien välisten eroavaisuuksien vuoksi.

Hanna Nohynek, Matti Jahkola, Petri Ruutu Juhani Eskola

Terveyskasvatustutkimukset Suomessa

Maamme terveyskasvatustutkimus on kehittynyt kansainvälisestikin arvioiden mittavaksi ja korkeatasoiseksi. Sen ongelmia ovat projektien ja hankkeiden päällekkäisyys ja samankaltaiset lähestymistavat. Uusia tutkimuksia suunniteltaessa olisi tärkeää tietää jo meneillään olevista hankkeista; tutkimusresurssit on suunnattava hyödyttämään nimenomaan käytännön terveyskasvatustyötä. Tutkijoiden avuksi on alettu kerätä rekisteriä maamme terveyskasvatustutkimuksista tiedustelemalla hankkeita 471 organisaatiosta.

Päivi Rautava, Eero Lahtinen, Jorma Järvisalo Markku Koskenvuo

Luonnonlääkinnän kaupalliset taustat

Luonnonlääkintää ja muuta lääketieteeseen perustumatonta ns. vaihtoehtolääkintää todistellaan tehokkaaksi sillä, että enemmistö kansalaisista on siitä kiinnostunut ja suuri osa uskoo vaihtoehtohoitojen olevan tehokkaita. Luonnonlääkkeiden käytön runsaus ei kuitenkaan johdu yksittäisistä seikoista, kuten niiden väitetystä tehokkuudesta. Koko vaihtoehtolääkinnän taustalla on mitä moninaisin joukko tekijöitä, joista osa on kansanomaisesta lääkinnästä tuttuja jo tuhansien vuosien takaa, osa edustaa uusia kaupallisia virtauksia.

Veijo Saano

Polikliinisen psykoosityöryhmän toiminta tuloksekasta

Psykoosityöryhmä on pääasiassa skitsofrenian hoidon kehittämiseksi käyttöön otettu työmuoto, jonka avulla akuutteja kriisitilanteita voidaan tehokkaasti selvitellä ja hoitaa avohoidossa. Työmuoto on levinnyt Suomessa laajalle, ja sitä on menestyksekkäästi sovellettu vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sekä mielenterveystoimistoissa että sairaaloiden poliklinikoissa. Turun psykiatrian klinikan sisäänottopoliklinikka aloitti toimintansa vuonna 1984. Päivystävän työryhmän tekemä laaja sairaalahoidon tarpeen arviointi on muuttanut sairaalahoidon käyttöä tarkoituksenmukaisemmaksi ja parantanut potilaiden hoidon integraatiota. Tämänkaltaista selvittelyä ja akuuttihoitoa lisäämällä voidaan sairaalahoitoja selvästi vähentää.

Jyrki Heikkilä, Viljo Räkköläinen

Toimikunta laajentaisi omalääkärimallia yksityissektorille Sairaanhoitokustannuksiin tulossa vuotuinen omavastuu

Sairausvakuutusjärjestelmää ehdotetaan kehitettäväksi niin, että se korvaisi vakavasti ja pitkäaikaisesti sairaiden suuret sairaanhoitokulut entistä paremmin. Suurten kulujen korvaus nousisi 75 %:iin. Rahat uudistukseen saataisiin säätämällä sairausvakuutukseen vuotuinen omavastuuosuus. Myös omalääkärijärjestelmää ollaan jalostamassa edelleen: asiakas voi jatkossa valita omalääkärikseen myös yksityisen sektorin yleislääkärin, jos sairaanhoitovakuutustoimi-kunnan kaavailemat uudistukset toteutuvat. Muutokset tulisivat voimaan vuoden 1995 alussa.

Päihteiden sekakäyttäjät terveydenhuollon haasteena

Järvenpään sosiaalisairaalaan lähetetään aiempaa moniongelmaisempia potilaita. Tämä tuo mukanaan uusia haasteita. Moniongelmaisen potilaan kuntoutukseen eivät enää riitä perinteiset sosiaalityön menetelmät - entistä useammin tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten apua. Myös päihdepotilaiden diagnostiikka vaatii kehittämistä.

Irma Ovaska, Marja-Liisa Pääkkönen, Pekka Heinälä

Yksilön kuolema yhteisössä Fyysinen ja sosiaalinen kuolema Suomessa

Artikkeli on kulttuurien ja uskontojen tutkijan puheenvuoro kuolemasta Suomessa ennen ja nyt, suomalaisista kuolemankulttuureista, joiden jopa esikristilliset juuret ovat yhä ilmeiset. Perinteiset kuoleman kohtaamisen muodot alkoivat väistyä suomalaisista kulttuureista toisen maailmansodan jälkeen. Sotakorvauksia maksaessaan kansakunta kaupungistui, teollistui ja kansainvälistyi. Kuoleman problematiikan kannalta on huomionarvoista arvomaailman 1960-luvulta kiihtyneen murroksen ajoittuminen kansanterveyslain toteuttamiseen. Samalla kun kuolema siirtyi koti- ja kylämiljööstä sairaaloihin, siitä vaiettiin kauan. Keskustelu alkoi jälleen avautua 1980-luvulla. Kuolemaankin näyttää pätevän yhteiskunnassamme yleensä vahva usko kansainvälisiin malleihin. Lääkintöhallitus on laatinut saattohoidon ohjeiston englantilaisen hospice-mallin mukaisesti. Pohtimatta sen sijaan on suomalaisen saattohoidon malli.

Juha Pentikäinen