Äkillinen säteilyvaara - uhka ihmiselle ja ympäristölle

Ydinaseiden käyttö on ainoa säteilyyn liittyvä uhka, joka voi tuhota yhteiskunnan totaalisesti. Artikkelissa käsitellään säteilyvaaraa aiheuttavia äkillisiä tapahtumia tai onnettomuuksia. Yksityiskohtaisesti käydään läpi ydinvoimalaturman välittömät säteilyseuraukset ympäristössä; kirjoituksessa tarkastellaan laskeumaa, joka tulisi Suomeen siinä tapauksessa, että Sosnovyi Borissa lähellä Pietaria tapahtuisi Tshernobylin onnettomuutta vastaava päästö. Sosnovyi Borissa tai muualla ulkomailla tapahtuva ydinvoimalaturma - olipa se miten vakava tahansa - ei aiheuta Suomen väestölle missään olosuhteissa akuutteja terveysvaikutuksia. Kuolemanriski on olemassa ainoastaan ydinvoimalan lähialueella, muutaman kilometrin päässä onnettomuuspaikasta. Tehokkaat ja oikea-aikaiset vastatoimet ovat kuitenkin tarpeen Suomessa. Sisälle suojautuminen ja joditabletin ottaminen vähentäisivät syöpäriskiä jopa sadanteen osaan.

Harri Toivonen, Juhani Lahtinen

Sikiövauriot vaarana - Elohopea on ongelma Etelä-Amerikassa

Brasilian Amazoniassa käytetään kullanhuuhdonnassa elohopeaa, ja sitä on levinnyt ympäristöön. Tässä artikkelissa esittelemme Tucuruín tekoaltaan elohopeasaastumista selvittävän suomalaistutkimuksen tuloksia ja niiden merkitystä. Selvityksessä tutkittiin 147 paikallisen ihmisen hiusten elohopeapitoisuudet, ja niiden todettiin korreloivan kalansyönnin kanssa. Kalastajien keskimääräinen hiusten elohopeapitoisuus aineistossa oli 65 myyg/g, ja 80 % tuloksista ylitti WHO:n turvarajan 6 myyg/g. Puolella tutkituista pitoisuus ylitti pitoisuuden 20 myyg/g. Tämän pitoisuuden on aiemmin todettu aiheuttavan lieviä sikiövaurioita.

Tuija Leino, Martin Lodenius

Voidaanko erikoissairaanhoidossa priorisoida? Kymenlaakson keskussairaalassa hoidettujen potilaiden ja kustannusten jakauma priorisointiluokittain

Kymenlaakson keskussairaalassa selvitettiin erikoissairaanhoidossa hoidettujen potilaiden jakaumaa norjalaisen mallin pohjalta määriteltyihin prioriteettiluokkiin; aiemmin mallia on testattu erityistason hoitoon lähetettyihin potilaisiin. Takautuvasti potilaat oli mahdollista ryhmittää prioriteettiluokkiin, mutta eri asia on, miten luokitus toimisi käytännön työssä. Kahden viikon toimintaan perustuva selvitys osoitti, että sairaalan vuodeosastojen hoitopäivistä 89 % on käytetty hoitoon, joka on katsottava välttämättömäksi ja perustelluksi (prioriteettiluokat I-III). Lähes puolet hoitojaksoista käytettiin päivystyspotilaina sairaalaan tulleiden hoitoon. Muiden potilaiden hoidossa olisi teoriassa mahdollista soveltaa priorisointiluokitusta, mutta tällöinkään potilaita, joiden hoitoa voitaisiin ajatella rajoitettavaksi (prioriteettiluokat IV ja V), ei olisi niin paljon, että sairaalassa voitaisiin tehdä oleellisia toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Säästöihin priorisointiluokituksella ei siis tässä sairaalassa päästä, siihen on käytettävä kaikki mahdolliset muut keinot. Sen sijaan julkisen terveydenhuollon sisällön arvioinnissa ja peruspalvelujen määrittelyssä priorisointiluokituskin voisi olla apukeino.

Alexander van Assendelft, Antti Muuronen, Terje Forslund, Hannu Haavisto, Matti Havu, Hannu Kormi, Pertti Lavikainen, Heikki Meurala, Soile Numminen, Kurt Rhen, Gerd Weckström

Lastentraumatologian hoitokäytäntöjen aluevaihtelu

Hoitokäytäntöjen vaihtelua koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että tavassa soveltaa hoitoteknologioita on moninkertaisia ja ajallisesti pysyviä alueellisia eroja. Hoitomenetelmien valinnan keskinäistä alueellista assosioitumista ei ole aikaisemmin juuri tutkittu. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lasten olkaluun suprakondylaarisen murtuman, pernaruptuuran leikkaushoidon ja komplisoitumattoman aivotärähdyksen hoitolinjat erityisvastuualueittain ja arvioitiin hoitovalintojen keskinäisen kytkennän voimakkuutta neljän vuoden aikasarjassa 1987-1990. Tulokset viittavat siihen, ettei ainoastaan yksittäisten hoitomenetelmien valinta vaihtele alueellisesti, vaan mahdollisesti koko hoitokulttuuri.

Pauli Karvonen, Miika Linna, Martti Kekomäki

Lääkäri ja osastonhoitaja kirurgisen vuodeosaston johtajina - Tutkimus henkilöstön mielipiteistä eri johtamismalleja toteuttavissa sairaaloissa

Kirurgisten vuodeosastojen virallisissa johtamismalleissa on vaihtelua. Toisissa sairaaloissa osastoa johtavat lääkäri ja osastonhoitaja yhdessä, toisissa sairaaloissa vastuu on yksin osastonhoitajalla. Kyselyn perusteella eri johtamismalleja toteuttavilla osastoilla henkilöstön yleinen työtyytyväisyys ja stressaantuneisuus olivat melko lailla samaa tasoa. Poikkeuksena oli tyytyväisyys lääkärien ja hoitohenkilöstön väliseen yhteistyöhön; se koettiin osastonhoitajajohtoisilla osastoilla paremmaksi kuin lääkäri-osastonhoitajajohtoisilla osastoilla. Tyytyväisyyseroa saattoi selittää myös moni johtamismalliin liittymätön tekijä.

Mika Kivimäki, Kari Lindström

Lääkärin lähete välttämätön - Milloin yleissairauden hoitoon liittyvästä hammashoidosta voi saada korvausta?

Sairausvakuutuksen hammashoitokorvauksen piirissä ovat vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneet ikänsä perusteella sekä rintamaveteraanit. Muille sairausvakuutus korvaa hammashoitoa vain tiettyjen muiden sairauksien yhteydessä. Jotta yleissairauksiin liittyvää korvausta maksettaisiin, tarvitaan lääkärin lähete hammaslääkärille sekä perusteltu lausunto hammashoidon tarpeellisuudesta muun sairauden parantamiseksi. Lähetteessä lääkäri ilmoittaa yleissairauden diagnoosin ja perustelee lyhyesti hammashoidon välttämättömyyden kyseisessä tapauksessa.

Aira Lahtinen

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteen organisaatioon Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan julkinen terveydenhuolto koottiin vuoden 1994 alusta yhteen maakunnalliseen organisaatioon. Nyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämisellä lähinnä karsitaan hallintoa, mutta tulevaisuudessa tähdätään varsinkin laadun-varmistuksen tehostamiseen. Terveydenhuollon käytännön työhön uudistus ei vaikuta, eikä se myöskään ratkaise akuutteja talousongelmia, joten säästötavoitteet ovat edessä Ahvenanmaalla, kuten muuallakin.

Suomen kirurgit - Sairaaloiden hallinto kehittynyt väärään suuntaan

Suomen Lääkäriliiton alaosasto Suomen Kirurgit kysyi keväällä yliopistoklinikoiden, keskussairaaloiden ja aluesairaaloiden kirurgiylilääkäreiltä näkemyksiä viimeaikaisten taloudellisten ja hallinnollisten muutosten kirurgian yksiköille aiheuttamista paineista. Valtaosa vastanneista katsoi, etteivät budjettileikkaukset ole vielä vaarantaneet potilaiden hyvää hoitoa, mutta potilaiden eriarvoisuuden nähdään lisääntyneen uuden lainsäädännön myötä. Yliopistosairaaloihin lähetetään keskussairaaloista ja aluesairaaloista vähemmän potilaita kuin ennen. Taloudellisen tilanteen ohella vastaajat pitivät suurena ongelmana päätöksenteon epävarmuutta ja asiantuntemattomuutta. Sen katsotaan haittaavan suunnittelua.

Arto Alanko, Jaakko Permi, Simo Ristkari Riitta Luhtala

Lääkärin todistaja-asema törkeää rikosta tutkittaessa

Oikeudenkäymiskaaren mukaan todistaja ei saa kieltäytyä todistamasta. Samalla kuitenkin määritellään, keitä ei saa vaatia todistamaan vastoin tahtoaan ja ketkä eivät asemansa vuoksi saa todistaa määrätyistä asioista. Lääkärit ja muu terveydenhuollon henkilöstö ovat asemassaan vaitiolovelvollisia, ellei henkilö, jonka tietoja vaitiolo koskee, anna lupaa todistamiseen. Kuitenkin törkeiden rikosten selvittelyssä vaitiolovelvollisuus väistyy. Perussäännöksen mukaan lääkäri tai muu terveydenhuollon työntekijä voidaan velvoittaa todistamaan asiassa, jossa virallinen syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, josta saattaa seurata rangaistuksena vähintään kuusi vuotta vankeutta. Myös tällaisten törkeiden rikosten yritykset ja osallisuus niihin kuuluvat saman säännöksen piiriin.

Paul Kokko

Pär Slätis muovaa vanhahtavasta huoltolaitoksesta nuorekasta palveluorganisaatiota "Markkinointi istuu myös terveydenhuoltoon"

Eipä olisi professori Pär Slätis kaksi vuotta sitten uskonut vielä joskus vannovansa markkinoinnin ja yritysmaailmasta lainattujen strategioiden nimeen. Niin hän kuitenkin tänään tekee. Puheissa jo kaatuvaksi tuomittu Invalidisäätiö ylitti viime vuonna tulostavoitteensa, ja Slätiksen arvion mukaan ainakin osa suunnanmuutoksesta on hyvän markkinoinnin, uuden palveluhenkisyyden ja Orton-markkinointinimen ansiota.

Työkyvyttömyyseläkkeiden yleisyys ja kustannukset 35-64-vuotiailla vuosina 1972-1992

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä lisääntyi nopeasti 1970-luvun alussa, aleni 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin saakka ja kääntyi sen jälkeen voimakkaaseen nousuun. Sydän- ja verisuonisairauksista johtuneiden työkyvyttömyyseläkkeiden väestöosuus on pienentynyt vuodesta 1976 lähtien, mutta tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden häiriöiden osuus on selvästi kasvanut. Vuotuiset laskennalliset tuotantomenetykset ovat kahdessakymmenessä vuodessa (1972-1992) vähentyneet sydän- ja verisuonitautien osalta 5,2:sta 4,3 miljardiin markkaan. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvat menetykset ovat kasvaneet 3,2:sta 9,8:aan ja mielenterveyden häiriöistä johtuvat 4,4:stä 11 miljardiin markkaan.

Urpo Kiiskinen, Erkki Vartiainen, Pekka Puska Markku Pekurinen

Englannin terveydenhuollon uudistus III - Olisiko suomalaisilla opittavaa Englannin terveydenhuollon uudistuksesta?

Terveydenhuollon organisaatiouudistuksia ei sellaisinaan voi siirtää maasta toiseen, mutta kehitystä seuraamalla saa pohjaa arvioille, miten erilaiset ratkaisut vaikuttaisivat oman maan terveydenhuoltojärjestelmässä. Englantilaisten kokemukset terveydenhuollon uudistuksesta, lyhyestä seurannasta huolimatta, opettavat suomalaisiakin etenemään harkiten, selkiyttämään ostaja- ja tuottajaosapuolten roolijakoa, kokeilemaan ja harjoittelemaan sopimusohjausta väljien mallien pohjalta ennen suuria ratkaisuja sekä kehittämään tietotuotantoa, kustannuslaskentaa ja laadunvarmistusta. Myös Englannissa toistuvasti esiin nostettu vaatimus päällekkäisten organisaatioiden ja toimintojen purkamisesta on Suomessa mitä ajankohtaisin.

Mauno Konttinen

Nuorten aikuisten tupakointi 1978-1993

Nuoret tytöt ovat saavuttaneet pojat päivittäisen tupakoinnin yleisyydessä 1990-luvun alussa. Pojat kuitenkin tupakoidessaan polttavat tyttöjä enemmän. 25-29-vuotiaiden miesten ja naisten tupakointi on vähentynyt 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun tultaessa. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat selvät: mitä vähemmän koulutusta nuorella on, sitä todennäköisemmin hän tupakoi. Nuorten keskuudessa koulutusryhmien tupakointierot ovat suuremmat kuin aikuisten keskuudessa.

Ossi Rahkonen, Satu Helakorpi, Mari-Anna Berg Pekka Puska

Hoidon ihmisläheisyys KYS:ssa - Kuinka potilaat sen kokevat?

Terveydenhuollon palveluja ei voida kehittää, jollei tiedetä, miten potilaat itse hoidon kokevat. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on asetettu tavoitteeksi mm. ihmisläheisen hoidon kehittäminen, ja ihmisläheisen hoidon määrittelemiseen ja arviointimenetelmien kehittämiseen ovat osallistuneet sekä potilaat että henkilökunta. Potilaskyselyn perusteella ihmisläheisyys toteutuu hoidossa pääosin hyvin, mutta selviä puutteitakin on. Varsinkin hoitoon liittyvää vuorovaikutusta on syytä kehittää, kun terveydenhuollon laadunvarmistusjärjestelmää luodaan. Myös suhtautumisessa vanhimpiin vuodepotilaisiin on parantamisen varaa.

Tuovi Sohlberg, Eeva Töyry, Viljo Rissanen

Englannin terveydenhuollon uudistus II - Asiantuntijoiden arvioita uudistuksen vaikutuksista

Kahden vuoden kokemukset Englannin terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista ovat tuoneet esiin solmukohtia ja kehittämistarpeita, vaikka näin lyhyen ajan perusteella ei kovin selkeitä päätelmiä voidakaan tehdä. Säästöä uudistus ei vielä näytä tuoneen, eikä kilpailuakaan ole juuri ilmennyt muutoin kuin suurten kaupunkien sairaaloiden kesken. Ongelmia tuntuu kasautuvan toisaalta suuren organisaation keventämiseen, toisaalta tietotuotantoon, jota tarvitaan toiminnan pohjaksi. Brittiasiantuntijoissa on pessimistejäkin, ja eräs heistä siteerasi roomalaista Gaius Petroniusta vuodelta 66 jKr.: "Kun muutetaan rakenteita tai organisaatiota, aina luullaan sen johtavan edistykseen. Tosiasiassa toistuvilla muutoksilla saadaan aikaan vain hämmennystä ja tehottomuutta."

Mauno Konttinen

Inhalaatiohoitolaitteet hyötykäyttöön

Spira-laitteen kotiin saaneille astmapotilaille tehtiin kysely laitteen käytöstä ja hyödystä sairauden hoidossa. Tuloksista ilmeni muun ohessa, että joka viides inhalaatioannostelija oli ollut vähintään kyselyä edeltäneet puoli vuotta käyttämättömänä. Ne pyydettiin takaisin sairaalaan muita potilaita varten. Apuvälineiden käyttöä seuraamalla saavutetaan merkittäviä kuntoutusmenojen säästöjä.

Tari Haahtela, Kirsti Soini, Jussi Männistö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030