Euroopan asiantuntijat arvioivat tulevaa Kustannukset kasvavat, lääkärin rooli laajenee

Terveydenhuollon kustannuksia kuvaava kasvukäyrä on Euroopassa taloudellisen kasvun ja inflaation käyriä selvästi jyrkempi seuraavien viiden vuoden aikana, vaikka julkisen sektorin kuluja karsittaisiin. Kansalaiset maksavat entistä suuremman osan terveydenhuoltokuluistaan itse, ja myös lääkärit törmäävät työssään entistä useammin budjetin raameihin. Näin arvioivat kymmentä Euroopan maata edustavat terveydenhuollon asiantuntijat tuoreessa tutkimuksessa.

Luonnonlääkinnän lupaukset

Lääkemainonnassa on sallittua tukeutua vain Lääkelaitoksen hyväksymiin lääkkeiden esiteteksteihin ja käyttöindikaatioihin. Luonnonlääkkeille lääkkeellisiä käyttöaiheita on hyväksytty niukasti, useimmiten ei lainkaan. Silti luonnonlääkkeitä tarjotaan moniin vaivoihin ja sairauksiin, erityisesti sellaisiin, joihin lääketiede ei lääkkeitä tarjoa.

Veijo Saano

Asiakkaiden kokemukset terveyspalveluista Kuopion terveyskeskuksessa 1992

Kuopion terveyskeskuksessa tehtiin ennen väestövastuuseen siirtymistä syksyllä 1990 asiakaskysely terveyspalvelujen toimivuudesta. Kysely toistettiin alkuvuodesta 1992, kun lääkärien vastaanottotoiminta oli toiminut väestövastuisesti noin vuoden ajan. Tulosten vertailu osoittaa omalääkärin palvelujen käytön lisääntyneen ja keskitetyn päivystyksen käytön vähentyneen. Asiakkaat ilmoittivat päässeensä väestövastuujärjestelmässä nopeammin lääkärin vastaanotolle. Vastaajat olivat myös tyytyväisempiä saamaansa palveluun.

Marjukka Vallimies, Pekka Airaksinen, Ritva Paavola-Ikäheimo

Työmatkaliikunta - varteen otettava vaihtoehto perusliikunnaksi

Enemmistö suomalaisista ei liiku terveyden kannalta riittävästi. Toivottavinta kansanterveyden ja -talouden kannalta olisi sellainen liikunta, joka vaatisi vähän investointeja, olisi turvallista ja kytkeytyisi luontevasti jokapäiväiseen elämään. Työmatkaliikunta täyttää nämä kriteerit. Tampereella tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että työmatkaliikuntaan suhtaudutaan myönteisesti ja halukkuutta sen lisäämiseen on.

Ilkka Vuori, Pekka Oja, Olavi Paronen

Tietokonetomografiatutkimukset Suomessa

Tietokonetomografia-tutkimuksessa potilas altistuu huomattavasti suuremmalle säteilyannokselle kuin perinteisessä röntgenkuvauksessa. Vaikka tietokonetomografioiden osuus kaikista röntgentutkimuksista on edelleen pieni, laitteiden yleistymisen myötä niiden merkitys säteilylähteenä on kasvanut huomattavaksi. Suomessa 23 sairaalan tietokonetomografiatutkimuksista tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että tutkimustekniikka vaihtelee huomattavastikin ja sen myötä myös potilaan saama säteilyannos. Tutkimustekniikan optimointiin on selvästi aihetta, varsinkin kun säteilyn aiheuttama syöpäriski on tuoreissa arvioissa määritelty entistä suuremmaksi.

Antti Servomaa, Matti Heikkilä

Terveydenhuollon tilastot tarpeen tapaturmien ehkäisyssä

Tapaturmien ennaltaehkäisy on yksi tapa säästää terveydenhuollon niukkoja resursseja. Jotta tapaturmia voitaisiin ehkäistä, tarvitaan nykyistä parempia tapaturmatilastoja ja tutkimusta. Käyttökelpoisten tilastojen kokoaminen vaatii aktiivisuutta myös terveydenhuollon henkilökunnalta.

Mauno Pihlaja

Raskauden keskeytykset vähenevät edelleen

Raskauden keskeytykset ovat vähentyneet Suomessa puoleen parissakymmenessä vuodessa. Vuonna 1991 tehtiin noin 11 750 keskeytystä eli lähes puolet vähemmän kuin keskeytysten huippuvuonna 1973. Kaikkien ikäryhmien aborttiluvut ovat Ruotsin, Norjan ja Tanskan lukuja alhaisemmat.

Työterveyshuolto voi toimia henkisen työsuojelun konsulttina

Tulospaineiden kasvaessa ja muutostahdin kiihtyessä monet ponnistelevat työssään voimiensa äärirajoilla. Ilmapiiri työpaikoilla kiristyy ja yhteistyö kärsii, luovuus saa kilpailijakseen masentuneisuuden ja pelon. "Henkinen työsuojelu" vilahtaa keskustelussa kuitenkin yhä harvemmin, vaikka uuden työturvallisuuslain voimaantulosta on kulunut vain neljä vuotta.

Anna-Liisa Elo, Paavo Sillanpää

Miten kohdata huumeongelmainen nuori?

Nuoren päihteiden käyttö voi olla oire monista nuoruusiän kehitykseen liittyvistä ongelmista. Lääkärillä on tärkeä asema ongelmien tunnistajana. Nuoren oirekäyttäytymisen todellisten syiden selvittely ja yhteistyö mm. sosiaaliviranomaisten kanssa ovat hoidon onnistumisen perusedellytyksiä.

Pekka Heinälä

Poistuuko psykiatripula Itä-Suomesta?

Pula psykiatrian erikoislääkäreistä on ollut mielenterveystyön polttavin henkilöstöön liittyvä ongelma. Ilman osaavaa, ammattitaitoista ja koulutettua henkilöstöä puheet psykiatrian kehittämisestä ovat perusteettomia. Useat sairaanhoitopiirit ovat ylläpitäneet ns. satelliittikoulutusjärjestelmää, jolla on pyritty parantamaan mahdollisuuksia erikoistua psykiatriaan sekä edistämään psykiatristen yksiköiden avointen lääkärinvirkojen täyttöä. Kolmen viime vuoden aikana lääkärivajaus itäsuomalaisissa psykiatrisissa yksiköissä näyttää ratkaisevasti helpottuneen. Avointen virkojen osuus on pienentynyt lähes neljänneksestä seitsemään prosenttiin. Muutos johtuu paitsi tehostuneesta erikoislääkärikoulutuksesta, myös lääkäreiden huonontuneesta työllisyystilanteesta.

Jukka Hintikka

Asbestisairaudet rumentavat tilastoa

Ammattitautitapaukset vähenivät viime vuonna koko maassa 9 % edelliseen vuoteen verrattuna - uusia tapauksia kirjattiin 8 034. Pääsyy tilaston kaunistumiseen on lama; työllisten määrä pieneni voimakkaasti ja samalla vähenivät ammattitaudit. Todettujen asbestisairauksien määrä sen sijaan kasvoi voimakkaasti.

Yleissairauskin voi edellyttää tutkimusta ja hoitoa keskussairaalan suusairauksien yksikössä

Keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt ovat luonteva yhteistyökumppani monen potilasryhmän ongelmien selvittelyssä. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää suun infektiopesäkkeiden diagnosointiin ja hoitoon systeemisairauksien yhteydessä. Suun infektiopesäkkeet on monissa tuoreissa tutkimuksissa havaittu riskitekijöiksi potilaan perussairauden ja sen hoidon kannalta. Valtaosa suusairauksien spesialistikonsultaatioista koskee kirurgisia potilaita, mutta keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt edustavat erikoissairaanhoidon korkeinta kliinistä tietämystä myös muilla hammaslääketieteen osa-alueilla.

Jukka H. Meurman

Keskuskortteli tulessa - terveyskeskus evakuoitava

Myöhäisenä huhtikuun iltana 1991 savun hajua alkoi tunkeutua Siilinjärven pääterveyskeskuksen tiloihin. Viimeisen päivystyspotilaan ollessa tutkittavana nimismies tuli ilmoittamaan, että terveyskeskus oli evakuoitava läheisen tavaratalokorttelin palon vuoksi. Suomessa ei ole tiettävästi aiemmin jouduttu evakuoimaan vuodeosastoa todellisessa tilanteessa vaan kokemukset ovat harjoituksista.

Veikko Viitasalo, Hannu Järvinen, Matti Pietikäinen

Tracer-menetelmä terveyskeskuslääkärien toiminnan laadun arvioinnissa

Kessnerin ym:n kehittämää tracer-menetelmää, jossa indikaattoreina olivat eräät tavalliset, helposti diagnosoitavat terveysongelmat, sovellettiin terveyskeskuslääkärien työn laadun arviointiin. Tarkasteltaessa sairauskertomusten laatua voitiin todeta, että sekä kliinisen tutkimuksen että hoidon kuvausta ei oltu aina kirjattu. Erityisen puutteellista olivat kuumeen mittauksen ja mittaustuloksen merkitseminen sekä kontrollikäyntipyynnön kirjaaminen. Hoidon laadussa, varsinkin antibioottihoidon ja sairausloman määräämiskäytännössä, ilmeni parantamisen varaa lähes kaikkien tarkasteltujen terveysongelmien kohdalla. Tulokset korostavat varsin selvästi tarvetta analysoida terveyskeskuslääkärin tutkimus- ja hoitokäytäntöä puutteiden korjaamiseksi. Hoidon antajan jatkuva oman toiminnan arviointi on tärkeää, jotta potilaat saisivat mahdollisimman suuren terveyshyödyn.

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Lisääntyykö väkivalta?

Sairaalatilastot eivät tue yleistä käsitystä väkivaltatapausten lisääntymisestä ja raaistumisesta. TYKS:n poliklinikoiden tapaturmapotilaista tehty selvitys osoittaa jopa myönteistä kehitystä. Pahoinpitelyjen määrä ja luonne on viime vuosikymmenenä pysynyt melko ennallaan. Vuoden 1973 vastaaviin aineistoihin verrattuna vakavat pahoinpitelyt ovat 80-luvulla hiukan vähentyneet sekä määrältään että suhteessa pahoinpitelytapausten lukuun. Myös lievien, ilman toimenpiteitä hoituneiden vammojen osuus näyttää kasvaneen. Alkoholin osuus väkivaltatapauksissa on vähentynyt.

Seppo Nieminen Eero Kitinoja

HIV-potilaiden kohtaaminen naistenklinikoissa

HIV-infektio on Suomesssa naisilla vielä harvinainen. Helmikuussa 1991 tehtyyn kyselyyn vastanneista 39:stä synnytys- ja naistentautien yksiköstä vain yhdeksässä oli hoidettu HIV-potilaita. Ongelmaan tulisi kuitenkin varautua. Gynekologisia potilaita hoitavissa sairaaloissa tulisi olla kirjalliset ohjeet henkilökunnalle HIV-tartunnan saaneiden naispotilaiden neuvonnasta ja hoidosta sekä potilaille kirjallista tietoa HIV-infektiosta.

Susanne Ingman-Friberg Pauli Leinikki Jorma Paavonen

Vangilla on oikeus samaan hoitoon kuin muillakin Vankisairaala tarjoaa ajanmukaista hoitoa ja mahdollisuuden raittiuteen

Vankilaterveydenhuollon periaatteena on tarjota vangeille samat hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet kuin muillekin kansalaisille. Sairaalahoitoa tarvitsevat vangit ohjataan Hämeenlinnaan; keskusvankilan yhteydessä toimii Pohjoismaiden ainut somaattinen vankisairaala. Vankisairaala ei puitteiltaan juuri eroa tavallisesta sairaalasta - lukittuja ovia vain on enemmän ja kalterit peittävät ikkunoita. Potilaat sen sijaan eivät ole keskivertojoukkoa.

Kannattaako verisuonikirurgiaa keskittää?

Hoidon keskittäminen parantaa vaativan verisuonikirurgian hoitotuloksia. Vaativaa verisuonikirurgiaa edellyttäviä tapauksia ovat ennen kaikkea vatsa-aortan aneurysman repeäminen, ahtautuneen alaraajavaltimon trombosoitumisesta akutisoitunut krooninen iskemia sekä krooninen kriittinen alaraajaiskemia, joka hoitamattomana johtaa amputaatioon. Kriittisen iskemian hoidon kehittäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä, sillä amputaatio on kalliimpi ja huonompi hoitovaihtoehto kuin verisuonirekonstruktio. Näiden ongelmien hoito vaatii useiden erikoisalojen saumatonta yhteistyötä - myös päivystysaikana. Verisuonikirurgista ja -radiologista kapasiteettia on myös lisättävä. Suomessa tehtiin 1991 noin 4 500 kirurgista tai radiologista toimenpidettä, mutta todellinen tarve lienee 7 500 toimenpidettä vuosittain.

Mauri Lepäntalo

Diabeetikkojen säännölliset silmätarkastukset perusterveydenhuollossa

Neljä viidestä lääkäristä tekee I-tyypin diabetesta sairastaville potilaille silmätarkastuksen säännöllisesti kerran vuodessa. Yli puolet diabeetikkojen silmätarkastuksista tekee diabetesta hoitava lääkäri, yli neljänneksen yksityislääkäri ja 18 % tarkastuksista suorittaa sairaalan silmälääkäri. Eniten kerran vuodessa tehtäviä tutkimuksia tekevät terveyskeskuslääkärit ja yleislääketieteen erikoislääkärit. Kaiken kaikkiaan diabeetikkojen silmätarkastukset hoidetaan varsin pitkälti Diabetesliiton retinopatiatyöryhmän uuden suosituksen mukaisesti, ilmenee lääkäreille lähetetyn kyselytutkimuksen tuloksista.

Maija Mäntyjärvi Aulikki Nissinen Matti Uusitupa Hannes Enlund

Avohoitoon investoitava, jotta laitoshoitoa voidaan purkaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamishankkeen selvitysmiesprojektissa tarkasteltiin viime marraskuussa esitetyn toimenpideohjelman toteuttamista kuntatasolla. Tavoitteena on kalliin laitoshoidon korvaaminen avohoidolla erityisesti vanhustenhuollossa, kehitysvammahuollossa ja psykiatrian palvelujärjestelmässä. Selvitysmiehet toteavat, että muutos on sekä tarpeellinen että mahdollinen - ja kunnilla luulisi olevan siihen myös kiinnostusta nyt, kun valtionosuusuudistus on muuttanut rahoituksen. Palvelurakenteen uudistaminen ei kuitenkaan saa olla lyhyen aikavälin säästämisen väline, vaan laitoshoidon purkaminen edellyttää määrätietoista investointia avohoitoon ja välimuotoisiin palveluihin sekä asuntopolitiikan kytkemistä tukemaan tavoitetta. Muutoksen lähtökohtana tulee olla kunkin kunnan oma väestörakenne ja sen mukainen palvelujen tarve.