Lääkärin työn juonneopetus - terveyskeskusten talkoilla opintouudistuksen tavoitteisiin

Kun juonneopetuskokeilua Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa runsas vuosi sitten ryhdyttiin soveltamaan käytäntöön, hanketta ideoiva työryhmä sai innostukselleen vastakaikua. Kaikki ne terveyskeskuslääkärit, joita juonneopettajiksi pyydettiin, ottivat talkookutsun mieluisana haasteena vastaan, siitäkin huolimatta että tarjolla oli vielä hahmoa vailla oleva tehtävä, josta ei rahallista palkkaa tulisi. Ensimmäisenä kokeiluvuotena työssä on ollut mukana 35 lääkäriä 14:stä lähiseudun terveyskeskuksesta. Kokemukset ovat vastanneet optimistisia odotuksia. Opiskelijat ovat juonneopettajansa johdolla työskennelleet terveyskeskuksessa yhden iltapäivän joka toinen viikko ja saaneet näin lähituntumaa lääkärintyöhön ja potilaan kohtaamiseen jo opintojen alusta lähtien. Erilaisista terveyskeskuksista saadut kokemukset ovat välittyneet kurssitovereille vilkkaassa ajatustenvaihdossa. Myös opettajat ilmoittavat saaneensa nuorten palautteesta kimmokkeen monien rutiinien uudelleenarvioimiseen.

Seppo Yt Junnila

Hyvä lääkäri -teema lääketieteen perusopetuksessa

Lääkärikoulutuksen tavoitteeksi voidaan asettaa "hyvien lääkärien" kouluttaminen. Mutta millainen on hyvä lääkäri? Nykyisen koulutusohjelman mukaan opiskelija on riittävän hyvä lääkäriksi suoritettuaan kaikki opintojaksot, tentit ja harjoittelut, joita lääketieteen lisensiaatilta ja sittemmin laillistetulta lääkäriltä vaaditaan. Suomessa ei tarvitse osoittaa lääkärin taitoja ja muita valmiuksia testitilanteessa. Koulutusohjelmia uudistettaessa tarvitaankin keskustelua "hyvän lääkärin" ominaisuuksista.

Matti Rimpelä Päivi Niemi Liisa Hyssälä Leena Koivusilta Ansa Ojanlatva Päivi Rautava Paula Vainiomäki

Lasten lyhkin hyöty ja säästöt

Lyhytjälkihoitoisella kirurgialla (lyhki) pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon leikkauksia käyttäen mahdollisimman vähän hoitopäiviä ja vuodepaikkoja. Menettelytapa sopii hyvin myös lastenkirurgiaan. Lyhkin aiheuttamat todelliset säästöt ovat odotettua pienemmät. Toiminnasta on kuitenkin huomattavasti hyötyä, koska se on tuonut kirurgisiin yksikköihin taloudellisen ajattelutavan ja tehostanut niiden toimintaa. Tuloksellisuutta arvioitaessa tulee käyttää oikeita mittareita.

Timo Parvinen

Soveltuuko hoidon priorisointi terveyspoliittiseksi perustaksi erityistason sairaanhoidossa?

Kymenlaakson keskussairaalassa luotiin norjalaismallia mukaillen malli erikoissairaanhoidon prioriteettiryhmiksi. Mallia testattiin selvittämällä takautuvasti, kuinka erityistason sairaanhoitoon lähetteen saaneet potilaat jakautuivat viiteen prioriteettiryhmään. Mallin katsottiin toimivan käytännössä riittävän tarkasti, koska potilaat jakautuivat joka tapauksessa hoidon välttämättömyyden perusteella kahteen pääryhmittymään. Erityistason sairaanhoidon terveyspoliittisten ratkaisujen perustaksi malli ei sen sijaan sovellu. Prioriteettiryhmitys ei juuri lisää mahdollisuuksia säästää kustannuksia. Keskussairaalan omaa potilasaineistoa aiotaan kuitenkin vielä arvioida samaa mallia käyttäen.

Alexander van Assendelft Antti Muuronen Terje Forslund Magnus Grönholm Hannu Haavisto Teuvo Joki Hannu Kormi Pertti Lavikainen Heikki Meurala Soile Numminen Reino Paldanius Kurt Rhen Gerd Weckström

Terveysvalistus terveyden edistäjänä: valistuksen muodot, vaikutukset ja ideologisuus

Terveysvalistus on joukkoviestintään tukeutuvaa terveyskasvatusta. Sen avulla on perinteisesti pyritty kohentamaan kansalaisten terveydentilaa, ja se on edelleen suosittu terveyden edistämisen menetelmä, vaikka vuosikymmenien takainen usko yleisluonteisen, yksisuuntaisen tiedottamisen vaikuttavuuteen onkin vähentynyt. Sama sanoma herättää eri ihmisissä erilaisia mielteitä. Viestinnän vaikuttavuutta selvittelevässä tiedotustutkimuksessa on viime aikoina pantu paino tälle seikalle ja keskitytty selvittelemään viestien vastaanottoa ja tulkintaa.

Pauliina Aarva

Tekonivelkirurgian potilaskohtaisia kustannuksia mahdollista vähentää

Tekonivelkirurgian kysyntä on kasvanut, ja lisääntyneiden leikkausmäärien ja kokonaiskustannusten myötä hoitoratkaisuissa vaaditaan kustannustietoisuutta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on selvitetty implanttimateriaalin yhteishankinnan ja aikaisempaa tarkoituksenmukaisemman potilasvalinnan vaikutusta lyhyellä aikavälillä sairaanhoitopiirin tekonivelkirurgian kustannuksiin. Näillä keinoin on mahdollista saavuttaa jonkin verran säästöä.

Juha K. Nevalainen T. Sam Lindholm

Lasten psykiatrinen sairaalahoito: kohtaavatko tarve ja tarjonta?

Poistoilmoitusrekisterin mukaan vuonna 1988 psykiatrisen päädiagnoosin vuoksi oli sairaalahoidossa noin 1 800 lasta. Heille kertyneistä hoitopäivistä 71 % oli lastenpsykiatrian erikoisalan osastohoitoa, mutta lapsista vain kolmasosa kävi näillä osastoilla. Lastenpsykiatrian osastoille näyttää siis keskittyvän potilaita, joiden hoitojaksot ovat hyvin pitkiä ja ilmeisen vaativia. Voidaan kuitenkin kysyä, ovatko lastenpsykiatrian sairaansijat oikeassa käytössä, kun osastoilla hoidetaan vuodessa keskimäärin kaksi lasta sairaansijaa kohti ja yhdelle lapselle kertyy hoitopäiviä keskimäärin 104.

Matti Kaivosoja

ATK-pohjainen potilasrekisteri lastenpsykiatrian poliklinikassa

Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian poliklinikassa on toiminut ATK-pohjainen potilasrekisteri vuodesta 1988. Parhaimmillaan rekisteri palvelee poliklinikan potilasjoukon kokonaisuuden hahmottamisessa sekä edistää tutkimuksellista hoitoseurantaa ja tulosvastuun tarkkailua.

Hanna Ebeling Eila Räsänen

Nuorten tahdosta riippumaton hoito uuden mielenterveyslain aikana

Uuden mielenterveyslain hengen mukaan alaikäisen tahdosta riippumatonta hoitoa ei tule järjestää aikuisten hoitoyksikössä, vaan erillisissä, nimenomaan lapsille ja nuorille tarkoitetuissa hoitoyksiköissä. Hoitopaikkoja etsittäessä on kuitenkin jouduttu vaikeuksiin, koska nuorille tarkoitettuja sairaansijoja on liian vähän eikä alaikäisiä ole voitu, kuten aikaisemmin, hoitaa tahdosta riippumatta aikuispsykiatrian sairaansijoilla. Lain mukaan vain psykoottisia nuoria on voitu hoitaa aikuispsykiatrian sairaansijoilla - tosin lain hengen vastaisesti.

Erkki Pulkkinen

Jätehuollon aiheuttamat riskit

Jätehuolto on voimakkaassa kehitysvaiheessa 1990-luvulla. Erillisiä tutkimuksia jätteenkäsittelymenetelmien päästöistä pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan on lukuisia, mutta kokonaisvaltainen jätehuoltojärjestelmien vertailu on harvinaista. Poikkeavien tapahtumien, kuten tulipalojen, torjunta jätehuollossa on puutteellista. Jätehuolto on vaarassa kehittyä yksinomaan jätteen hyötykäyttöön ja ympäristönsuojeluun liittyvien tavoitteiden pohjalta työsuojelun kustannuksella.

Matti Ettala

Valtionosuusuudistuksen vaikutukset terveydenhuollossa

Siirtyminen laskennalliseen, suoraan kunnille maksettavaan valtionosuuteen lisää kuntien itsemääräämisoikeutta ja toimivaltaa, mutta korostaa samalla niiden vastuuta terveyden- ja sosiaalihuollon järjestämisessä. Kunnilla on perin erilaiset edellytykset selviytyä valtionosuusuudistuksen niille asettamista vaatimuksista, eikä monikaan kunta ole valmistautunut edessä oleviin suuriin muutoksiin. Kuntien valmiuksia tulisikin tukea sekä koulutuksella, organisatorisin järjestelyin että seurantajärjestelmiä kehittämällä.

Viljo Rissanen Erkki Lehtomäki Eero Hokkanen

Terminaalihoitoa koskeva päätöksenteko sairaanhoitajien arvioimana

Sairaanhoitajien mielestä iäkkäitä syöpäpotilaita hoidetaan usein tekemättä selvää päätöstä terminaalihoitoon siirtymisestä tai päätös tehdään aivan potilaan sairauden loppuvaiheessa. Kuolevia potilaita hoidetaan heidän mielestään tämän vuoksi liian tehokkaasti. Sairaanhoitajille tehdyssä kyselyssä kaksi viidestä hoitajasta arvioi, että lääkärit tekevät päätöksen aktiivisesta hoidosta luopumisesta yksin, niin että potilas itse, hoitajat tai omaiset eivät osallistu päätöksentekoon.

Merja Kuuppelomäki

Keskosten tehohoidon rajat ja resurssit

Hyvin pieniä keskosia syntyy Suomessa melko vähän, mutta etenkin monisikiöisten raskauksien yleistyessä alle 1 500 gramman painoisten keskosten osuus kasvaa. Pienet keskoset lisäävät huomattavasti tehohoidon tarvetta. Yliopistosairaaloille ja joukolle keskussairaaloita tehdystä kyselystä ilmeni, että sairaalat eivät aseta keskosten tehohoidolle jyrkkiä rajoja: tehohoitoon ryhdytään, jos vastasyntynyt vaikuttaa elinkykyiseltä eli jos raskaus on kestänyt yli 22 viikkoa. Hoidon kustannuksista on vain suuntaa-antavia arvioita: alle tuhannen gramman painoisen keskosen tehohoidon on arvioitu maksavan Helsingissä lähes 200 000 markkaa tervettä eloon jäänyttä kohden. Sen lisäksi on otettava huomioon ainakin 1-2 kuukauden sairaalahoidon kustannukset. Suomalaisen keskoshoidon tuloksia pidetään kuitenkin erinomaisina, joten artikkelissa arvioidaan, ettei hoidon rajoittamiselle ole perusteita.

Anna-Liisa Järvenpää

Ulkomaalaisen oikeus saada sairaanhoitopalveluja Suomessa

Suomessa tilapäisesti oleskelevan ulkomaalaisen oikeus saada kiireellisen sairaanhoidon palveluja on lakisääteisesti turvattu. Jos hoidon tarve ei ole kiireellinen, hoitoon ottava lääkäri joutuu punnitsemaan paljon tarkemmin hoitoon oton perusteita. Mitkä ovat ulkomaalaisen potilaan oikeudet ja mitkä ovat hoitolaitoksen velvollisuudet näissä tapauksissa? Miten määritellään kiireellinen, välitön, välttämätön ja maassa syntynyt hoidon tarve? Suomessa tilapäisesti oleskelevien ulkomaalaisten hoidosta ja siihen liittyvästä maksuliikenteestä kaivattaisiin nykyistä selkeämpää ohjeistusta.

Mauno Konttinen Ilkka Kauppinen

Euroopan yhdentymisen vaikutus eläketurvaan

ETA-sopimuksen yhteydessä tulee voimaan myös siihen liittyvä EY:n asetus eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Asetus mahdollistaa työvoiman vapaan liikkuvuuden säätämällä ETA-maiden kansalaisille katkeamattoman sosiaali- ja siten myös eläketurvan heidän siirtyessään sopimusmaasta toiseen. Henkilön eläketurva on sen maan lakien mukainen, jossa hän kulloinkin tekee työtä. Muuttaessan maasta pois hän säilyttää hankkimansa etuudet, ja ne yhdistetään hänen tulevaan eläkkeeseensä.

Katriina Alaviuhkola

Yleislääkärijärjestelmät ja yleislääkärien koulutus Euroopassa

Yleislääkärien työnkuva ja koulutus vaihtelevat suuresti Euroopan eri maissa. Yleislääketieteen opettajista koostuvan työryhmän The New Leeuwenhorst Groupin pyrkimyksenä on kehittää yleislääketieteen opetusta Euroopassa. Artikkelissa tarkastellaan eri maiden yleislääkärijärjestelmiä ja yleislääkärien koulutusta tässä ryhmässä saadun kokemuksen pohjalta.

Mârten Kvist

Kokemuksia helsinkiläisten pitkäaikaispotilaiden hoidosta Vaajasalon sairaalassa

Pääkaupunkiseudun vanhustenhoidon ongelmat 1980-luvun lopulla johtivat vuonna 1989 terveydenhuollon piirissä ainutlaatuiseen ratkaisuun: Helsingin terveysvirasto osti hoitoa pitkäaikaissairaille Vaajasalon sairaalasta läheltä Kuopiota. Artikkelissa kerrotaan siirrosta saaduista, pääosin erittäin myönteisistä kokemuksista ja esitellään potilaille ja heidän omaisilleen tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Monien pysyvään sairaalahoitoon lähetettyjen potilaiden kunto ja elämänlaatu paranivat merkittävästi uudessa hoitopaikassa.

Raimo Varis Antti Apajalahti Kirsi Kinnunen Esa Leinonen

Sädediagnostiikan laadunvarmistus säästää kustannuksia

Laadunvarmistus ja -valvonta ovat osia laajemmasta kokonaisuudesta, laatujärjestelmästä. Sen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa saavutetaan haluttu laatu - ei liian huono mutta ei liian hyväkään - minimikustannuksin. Taloudellisesti vaikeina aikoina terveydenhuoltolaitosten omistajat hakevat helpoimmin karsittavia menoja. Laadunvarmistuksen ja koulutuksen kustannusten karsinta voi osoittautua lyhytnäköiseksi. Niiden vähentäminen huonontaa toiminnan laatua sekä tulosta ja todellisuudessa lisää kustannuksia.

Timo Paakkala Aaro Kiuru Simo Rannikko Antti Servomaa

Veteraanien asemaa parantamaan erityisohjelma

Veteraanien asemaa aiotaan parantaa erityisohjelmalla. Valtioneuvosto teki asiasta periaatepäätöksen kansallisena veteraanipäivänä maanantaina 27. huhtikuuta. Erityisohjelman kustannukset olisivat 32 miljoonaa markkaa vuonna 1992 ja 92 miljoonaa markkaa vuonna 1993. Valtioneuvoston periaatepäätös liittyy Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden vuoksi käynnistettyihin yhteiskunnallisiin kehittämishankkeisiin. Ylimääräinen rintamalisä on tarkoitus korottaa ensi lokakuun alusta 25 prosenttiin kansaneläkkeen lisäosasta, kun se on nykyisin 22,5 prosenttia. Ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä nousisi muutoksen jälkeen 447 markasta lähes 500 markkaan. Lisän suuruus määräytyy saajan kansaneläkkeen lisäosan mukaan. Tarkoitukseen varataan tämän vuoden seuraavassa lisämenoarviossa 12,5 miljoonaa markkaa ja ensi vuoden menoarviossa 50 miljoonaa markkaa. Rintamaveteraanien hammashuollon korvausjärjestelmä esitetään otettavaksi käyttöön lokakuun alusta siten, että veteraanit saisivat yksityispalveluja käyttäessään paremman sairausvakuutuskorvauksen kuin muu väestö. Korvaus olisi 100 % sairausvakuutustaksan mukaisesta määrästä silloin, kun kyse on hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja proteettisen hoidon hammaslääkärityöstä. Vastaavista tarkastuksista ja hoidoista ei terveyskeskuksissa perittäisi lokakuun alun jälkeen lainkaan maksua. Veteraanien hammashuoltoon on tarkoitus varata tälle vuodelle 4 miljoonaa markkaa ja 16 miljoonaa markkaa vuodelle 1993. Lievävammaisten sotaveteraanien kuntoutusta esitetään tehostettavaksi. Alle 25 % työkyvyttömyysasteen veteraanit pääsisivät heinäkuun alun jälkeen 2 viikoksi kuntoutukseen joka toinen vuosi, kun heillä on nykyisten säännösten mukaan oikeus 3 viikon kuntoutukseen joka neljäs vuosi.

Gynekologisten irtosolututkimusten laadunvalvonta

Laajassa laaduntarkkailututkimuksessa todettiin kohdunkaulan irtosolunäytteiden esitarkastuksen tason olevan hyvä tai vähintään tyydyttävä. Näytteiden edustavuus sitä vastoin vaihteli kuntakohtaisesti suuresti, ja usein näytteen laatu oli niin heikko, että se todennäköisesti johti alidiagnostiikkaan. Välineistöä on nyt yhtenäistetty ja näytteenottotekniikkaa oleellisesti muutettu. Tulokset alkavat näkyä sekä näytteiden tason huomattavana paranemisena että syövän, ennen kaikkea esiastelöydösten, määrän kasvuna. Gynekologisen solunäytteen ottamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, myös yksityissektorilla.

Tapani Kauraniemi Anja-Riitta Nousiainen