Tartuntatautien torjunta tehostuu

Uusi tartuntatautilaki astui voimaan syyskuun alussa. Aiemman, varsin tuoreen lain uudistamiseen ryhdyttiin, koska sen mukainen tartuntatautien ilmoitusmenettely oli käytännössä kankeaa. Uudistuneissa säädöksissä on myös otettu huomioon uusi tietosuojalainsäädäntö ja terveydenhuollon keskushallinnon uudistus. Lainuudistus keskittyy tartuntatautien torjuntatyön organisaatioon, eikä lääketieteelliseen sisältöön tehty muutoksia.

Juhani Eskola Olli Haikala Tapani Melkas

Ruotsissa ehdotetaan amalgaamista luopumista hammashuollossa

Ruotsin sosiaalihallitus on tehnyt hallituksen toimeksiannosta selvityksen mahdollisuuksista luopua amalgaamin käytöstä hammashoitomateriaalina. Amalgaamipaikoista luopuminen olisi osa hallituksen laajempaa elohopean käytön vähentämissuunnitelmaa. Syyskuun alussa julkaistu selvitys ehdottaa amalgaamin käytön asteittaista lopettamista. Samanaikaisesti pyritään tehostamaan elohopeapitoisen jätteen talteenottoa. Vaikka raportissa todetaan, että merkittävä osa ympäristön elohopeakuormituksesta tulee ilman ja veden mukana muualta, Ruotsi on omalta kohdaltaan lähtemässä varsin perusteelliseen elohopean saneeraukseen. Amalgaamin terveysvaikutuksia ei selvityksessä ole edes käsitelty, koska toimeksiannon lähtökohtana ovat olleet yksinomaan ympäristösyyt.

Eeva Widström

Kirurgian erikoisalan leikkausjonot vuosina 1969-1992

Leikkausjonojen kasvu on kirurgian erikoisalalla viime vuosina pysähtynyt. Jyrkkä käänne on saatu mahdolliseksi lähinnä hoitoaikoja lyhentämällä. Muutos ei kuitenkaan ole tasainen. Sairaanhoitopiirien välillä on edelleen suuriakin eroja, ja joillakin alueilla jonot ovat vuoden 1987 jälkeen selvästi kasvaneet. Eniten ovat lyhentyneet yliopistosairaaloiden jonot. Leikkaushoitojen painopisteen selvä siirtyminen sairaanhoidon porrastuksessa alaspäin liittyy ilmeisesti minivaltavalainsäädännöllä tehtyihin sairaaloiden laskutusjärjestelmän muutoksiin.

Arto Alanko Harri Juusela Jaakko Permi Riitta Luhtala

Työryhmä selvitteli psykiatrisen avohoidon solmuja: Mielenterveystoimistot pysyvät erikoissairaanhoidon yksikköinä

Mielenterveystoimistot ovat erikoissairaanhoidon yksikköjä ja sellaisina niiden roolia myös on vahvistettava, raamittaa psykiatrisen avohoidon porrastusta selvittänyt työryhmä. Se koottiin vuosi sitten selvittelemään psykiatrisen avohoidon työnjakoa tilanteessa, jossa vireillä oli paikallisia suunnitelmia mielenterveystoimistojen siirtämiseksi erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Työryhmä katsoo mielenterveystoimistoihin myös tarvittavan lisää psykiatreja.

Lääkärien kokemukset väestövastuusta

Väestövastuisen perusterveydenhuollon kokeilut käynnistyivät vuonna 1989. Kokeiluun liittyvän arviointitutkimuksen yhtenä osana tutkittiin kyselyn avulla lääkärien kokemuksia väestövastuusta kymmenellä ensimmäisellä kokeilupaikkakunnalla. Kokeiluun osallistuvat lääkärit olivat varsin tyytyväisiä työhönsä. Kaikissa niissä kysymyksissä, joissa vastauksia voitiin verrata aikaisempien tutkimusten vastauksiin, väestövastuulääkärien vastaukset osoittivat heidän kokevan työnsä myönteisemmin kuin vertailututkimusten terveyskeskuslääkärit. Erityisesti lääkärit olivat tyytyväisiä työnsä itsenäisyyteen ja vapauteensa sen järjestämisessä.

Seppo Voutilainen Matti Liukko Seppo Aro

Magneettikuvaus käytännössä: OYKS:n tutkimusten jakauma, kustannukset ja diagnostinen merkitys

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa on selvitetty puolentoista vuoden kokemukset magneettikuvauksen käytöstä. Kaikkiaan kuvauksia oli tehty 2 049 eli kuukausittain 100-155. Tavallisimmin kuvauskohteena oli pään alue. Tarpeettoman tuntuisia tutkimuksia oli tehty hyvin vähän, mutta kohtalaisen paljon magneettikuvausta oli käytetty ns. poissulkudiagnostiikkaan. Varman tai lähes varman ratkaisun antoi yli 90 % tutkimuksista. Sairaalan yksiköille oli annettu erilaiset viikoittaiset tutkimuskiintiöt. Esimerkiksi kirurgian ja neurologian klinikoiden kiintiöt täyttivät tarpeen varsin hyvin, mutta sen sijaan sisätautien klinikassa syntyi vähän yli vuodessa 22 viikon jono magneettikuvaukseen. Ilmeisesti tätä tutkimusmenetelmää pidetään hintansa arvoisena - ainakin ennen kuin yksiköitä aletaan laskuttaa todellisten kustannusten mukaan.

Valtteri Myllylä Osmo Tervonen Eija Pääkkö Aila Kanniainen Salme Meriläinen Marjatta Kristo Anna-Lena Autio Johanna Hietakangas

Hammaslääkärit Suomessa 1892-1991

Hammaslääketieteen opetus alkoi Suomessa sata vuotta sitten. Vuotta myöhemmin tuli voimaan laki hammaslääkärintoimen harjoittamisesta. Uusi laki antoi myös lääkärintutkinnon suorittaneelle oikeuden toimia hammaslääkärinä, eikä tätä oikeutta rajoitettu ennen kuin 1930-luvulla. Viime vuonna Suomessa oli hammaslääkäreitä asukasta kohden kolmanneksi eniten koko maailmassa. Nyt hammaslääkärit kysyvät, olisiko lääketieteen ja hammaslääketieteen raja-aidat syytä jälleen kaataa.

Anne Nordblad

ETA-sopimus kieltää edellyttämästä kohtuuhintaa myyntilupaa myönnettäessä: Lääkkeiden hintoja ja lääkekustannuksia esitetään säänneltäväksi sairausvakuutuksen avulla

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä lääkelain ja sairausvakuutuslain muutosesitykset, jotka ennakoivat melkoisia muutoksia lääkkeiden hintasääntelyyn ja sairausvakuutusjärjestelmään. Muutokset sysäsi liikkeelle ETA-sopimus, joka edellyttää nykyisen lääkelain muuttamista: EY-direktiivien mukaan kohtuullinen hinta ei enää saa olla lääkevalmisteen myyntiluvan edellytyksenä. Niinpä lääkkeiden hintoja ja yhteiskunnalle koituvia lääkekustannuksia säänneltäisiin sen sijaan sairausvakuutuksen avulla siten, että sairausvakuutus korvaisi vain hinnaltaan kohtuulliset lääkkeet. Lainmuutokset tulisivat voimaan samaan aikaan kuin ETA-sopimus.

EKG-tutkimusten, spirometrioiden ja kliinisten kuormituskokeiden määrät Itä- ja Keski-Suomessa 1991

Vuonna 1983 tehtiin selvitys EKG-tutkimusten ja spirometrioiden määristä Itä-Suomen alueella, ja samanlainen tilasto kliinisistä kuormituskokeista kerättiin 1985. Uusi selvitys vuodelta 1991 osoittaa, että näiden tutkimusten väestöön suhteutetut määrät ovat kasvaneet vastaamaan aiemmin arvioitua tarvetta. Potilaskohtaisten tutkimusten tuotantojärjestelmä näyttää toimineen hyvin, eikä sitä kannata romuttaa uuden valtionosuusjärjestelmän tullessa.

Esko Länsimies

Nyt ajankohtainen opas Lääkäriliitosta: Tulosmittaus terveydenhuollossa

Kiristyvä kilpailu resursseista ja tulossa oleva valtionosuusuudistus ovat johtaneet siihen, että terveydenhuollon tulosten mittaus on yhä tärkeämpää. Lääkäriliitto on vastannut ajankohtaiseen haasteeseen laatimalla käsikirjan Tulosmittaus terveydenhuollossa. Siihen on koottu keskeiset käsitteet ja menetelmät tuloshakuista terveysstrategiaa varten. Oppaassa esitellään sekä suomalaisia että ulkomaisia tulosmittaushankkeita.

Yhteistyön haasteet psykiatrisen kuntoutuksen perustasolla

Mielenterveyslain mukaan mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina. Psykiatriselle kuntoutukselle avohoitopainotteisuus luo uusia haasteita. Uuden kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annetun lain mukaan kunnissa tulee olla nimetty moniammatillinen kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on kuntoutuksen koordinoiminen ja kehittäminen paikallistasolla eri hallintokuntien yhteistyönä. Psykiatrisen avokuntoutuksen kehittäminen perustasolla tulee olemaan yksi paikallisen yhteistyöryhmän tehtävistä. Perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, mielenterveystoimen, työvoimatoimen ja Kansaneläkelaitoksen henkilökunnan käsityksiä psykiatrisesta kuntoutuksesta selvitettiin Iissä ja Yli-Iissä. Koulutuksen, konsultaatiomahdollisuuksien ja työnohjauksen merkitys tulee selvästi esille. Psykiatrista kuntoutusta pidettiin useimmin sosiaalisena ja hoidollisena yksilökeskeisenä kuntoutuksena, vähäisemmässä määrin ammatillisena tai perhekeskeisenä.

Jorma Kiuttu Tuovi Jokela Erkki Väisänen Helinä Hakko

Vastaanotolta poisjääminen varattua aikaa peruuttamatta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsingin terveydenhoitoasemalla selvitettiin potilaiden jäämistä pois lääkärien ja hammaslääkärien vastaanotoilta varattua aikaa peruuttamatta. Tyypillisin tällainen potilas oli miesopiskelija, jonka kotikunta oli Helsinki. Hän jäi pois hammaslääkärin vastaanotolta alkuviikosta ja aamuisin. Useimmat potilaat olivat muistaneet aikavarauksensa mutta jääneet silti tulematta. Potilaat ehdottivat poisjääntien määrän vähentämiseksi erilaisia sanktioita, kuten sakkomaksua.

Tuire Kaitila-Tarvainen Ville Laaka Timo Niemi Lauri Turtola

Aivosairaudet ja työkyvyttömyys

On selvää, että aivosairaudet synnyttävät suuria inhimillisiä ongelmia, mutta niiden vaikutus on myös yhteiskunnallisesti merkittävä. Työkyvyttömyyseläkkeellä kansaneläkejärjestelmässä ja työeläkejärjestelmässä olevista 13 %:lle eläke on myönnetty kehitysvammaisuuden, hermoston sairauksien ja aivoverenkiertosairauksien vuoksi. Tehokkailla ehkäisy-, hoito- ja kuntoutustoimilla voitaisiin vaikuttaa sekä eläkkeiden määrään että kestoon, joka eri sairausryhmissä on luonnollisesti erilainen. Vaikutus eläkekustannuksiin näkyisi eri sairausryhmissä eri tavoin.

Juha Liira Jari Kannisto Juhani Juntunen

Sopimusohjaus terveydenhuollossa - kokemuksia Yhdysvalloista

Terveydenhuolto Yhdysvalloissa on kallis ja sosiaalisesti eriarvoinen, mutta toiminnan tuottavuutta on järjestelmässä pystytty parantamaan tavoilla, joista voitaisiin kehittää sovellutuksia myös Suomen oloihin. Tällaisia ovat mm. kannustejärjestelmä ja sopimusohjaus, jota tässä esitellään yhden vakuutusyhtiön järjestelmien kautta.

Ilkka Vohlonen Robert Modrow Markku Pekurinen

Valtion talousarvioesityksen linjaukset kuin tilkkutäkistä: Missä viipyy kokonaisvaltainen keskustelu terveydenhuollon rahoituksesta?

Valtion talousarvioesityksen mukaan terveydenhuoltoa koskevat säästötoimet kohdistuvat ensi vuonna ennen kaikkea sairausvakuutusetuuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion ensi vuoden budjettiesityksessä on 51,6 miljardia markkaa. Näyttävästi säästetään myös heikentämällä sosiaaliturvaa ja oikeutta päivähoitoon.

Kulutustavaroiden kemialliset terveysvaarat

Kemikaaleja on kaikkiaan käytössä noin 300 000, ja ihminen on päivittäin kosketuksissa noin 5 000 kemikaaliin. Kulutustavarat ovat tärkeimpiä kemikaalilähteitä, ja niiden kulutus on kasvussa. Kuluttajien suojana Suomessa on paljon määräyksiä kulutustavaroiden kemiallisesta koostumuksesta. Kulutustavaroiden aiheuttamat terveyshaitat voivat olla akuutteja myrkytyksiä, kemikaalikertymien aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia, kuten syöpä tai erilaisia iho-oireita, ja lääkärin olisi käytännön työssään kyettävä tunnistamaan ne.

Eeva-Liisa Sainio Matti Hannuksela Riitta Jolanki Lasse Kanerva Leena Partanen

Valtakunnallinen suunnitelma ei enää anna yksityiskohtaisia ohjeita

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on vahvistettu ensimmäinen uuden valtionosuusjärjestelmän mukainen valtakunnallinen suunnitelma. Nelivuotiskaudeksi laadittu suunnitelma poikkeaa monessa suhteessa edeltäjistään. Sitovista ja yksityiskohtaisista tehtäväryhmittäin annetuista ohjeista samoin kuin esimerkiksi henkilöstön määrän ja tehtävien ohjauksesta virkakiintiöin on luovuttu. Niiden sijasta siinä osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeimpiä tavoitteita ja toimintaperiaatteita.

Triage suuronnettomuustilanteissa

Suuronnettomuustilanteen lääkinnällinen johtaminen vaatii tietoja ja taitoja, joita vain harvat lääkärit joutuvat työssään ylläpitämään. Samantapaista arviointi- ja toimintakykyä lääkäreillä on oltava myös silloin, kun he ensimmäisenä sattuvat onnettomuuspaikalle. Peruskoulutuksessa opitun teorian pitäminen tuoreena mielessä ja triage- sekä ensihoitotaitojen hiominen harjoittelun avulla kysyvät omatoimisuutta, ja tähän kirjoittaja haastaa lääkäreitä. Harjoittelun avuksi on äskettäin kehitetty kotitietokoneisiin sopiva ohjelma.

Matti A.K. Mattila

Tehostettu perhepäivähoito lastenpsykiatrisena mallina

Keravalla aloitettiin vuonna 1982 tehostetun perhepäivähoidon kokeilu, jonka tarkoituksena on hoitaa lastenpsykiatrisen hoidon tarpeessa olevia lapsia ohjatun perhepäivähoidon ja perheneuvolan yhteistyönä. Myönteisten kokemusten vuoksi toiminta vakiinnutettiin yhdeksi päivähoitomuodoksi. Joissain tapauksissa se on ollut jopa sairaalahoidon vaihtoehto.

Oili Nupponen

Urologian kehitys ja tulevaisuus Suomessa

Urologia on tärkeä operatiivisen lääketieteen osa, joka on Suomessa kirurgian suppea erikoisala. Kirurgisista potilaista on urologisia potilaita 5-18 %, ja heidän osuutensa kasvaa. Suomen Syöpärekisterin ennusteen mukaan Suomessa on 30 000 elossa olevaa urologista syöpäpotilasta vuonna 2006. Eturauhasen syövästä tulee miesten yleisin syöpä. Eturauhasen liikakasvun ja muiden ikääntymiseen liittyvien sairauksien diagnostiikka ja hoito vaativat myös entistä enemmän resursseja. Suomen sairaaloissa työskentelee nykyään 59 urologia. Kansainvälisten väkilukuun suhteutettujen arvioiden mukaan määrän tulisi olla kaksinkertainen. Suomen Urologiyhdistyksen esityksen mukaan maahamme olisi vuoteen 2000 mennessä perustettava 29 uutta urologin virkaa. Vastaavasti koulutusta olisi väliaikaisesti tehostettava lisäämällä koulutusvirkoja. Kouluttajiksi löytyisi riittävästi päteviä urologeja. Urologian omaleimaisuus edellyttää pyrkimystä omaan pääspesialiteettiin.

Martti Talja Harri Juusela Jaakko Permi