Työterveyshuollon kattavuus, järjestämistapa ja lääkärissäkäynnit Suomessa 1991

Valtakunnallinen haastattelututkimus osoitti, että työikäisestä väestöstä yrittäjien työterveyshuolto on edelleen heikoimmin järjestetty. Sen sijaan aiempi havainto, että työterveyshuoltoon kuuluminen lisäisi terveyspalvelujen käyttöä, ei tässä tutkimuksessa saanut vahvistusta. Työssä käyvä väestö näyttää käyttävän työterveyshuollon palveluja terveyskeskuspalvelujen sijasta. Tämä on myös otettava huomioon suunniteltaessa väestövastuista perusterveydenhuoltoa.

Veijo Notkola Kaj Husman Eila Kankaanpää Marjatta Peurala Kimmo Räsänen

Kuka meitä arvostaa?

Lääkärinammatti on perinteisesti ollut arvostettu, ja edelleenkin se sijoittuu mielipidemittauksissa yhteiskunnallisen arvoasteikon alkupäähän. Nuori lääkäri 88 -tutkimuksessa kysyttiin lääkäreiden omia käsityksiä eri tahoilta saamastaan arvostuksesta. Vaikka nuoret lääkärit tunsivat esimerkiksi potilaiden sekä muun hoitohenkilöstön arvostavan heidän työtään, päätöksentekijöiden, tiedotusvälineiden ja jopa oman ammattiliiton suhtautuminen koettiin nihkeäksi. Koetussa ammatin arvostuksessa oli eroja myös sukupuolten sekä terveyskeskus- ja sairaalalääkäreiden välillä.

Esko Kumpusalo Liisa Neittaanmäki Kari Mattila Irma Virjo Santero Kujala Riitta Luhtala Manu Jääskeläinen Mauri Isokoski

Lääkäri sairastuu - milloin oikeuksia tulisi rajoittaa?

Laki lääkärintoimen harjoittamisesta antaa lääkäreiden ammatinharjoittamista valvoville viranomaisille, terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle ja lääninhallituksille, varsin laajat valtuudet selvittää lääkärin terveydentilaa ja tarvittaessa rajoittaa oikeuksia. Useimmiten kykenemättömyys lääkärintoimen

Matti Rimpelä Terhi Hermanson Antti Marttila

Viitehintajärjestelmän toteutusmallit ja siitä saadut kokemukset

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomessa siirrytään lääkekorvauksissa viitehintajärjestelmän suuntaan. Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusosastolla on laadittu viitehintajärjestelmästä selvitys, jossa kuvataan järjestelmän tarkoitusta, merkitystä ja sen toteutumismalleja Saksasta ja Hollannista, joissa siihen on jo siirrytty, sekä Ruotsista, jossa sitä aletaan soveltaa ensi vuoden alussa. Julkaisemme ohessa lyhennelmän selvityksestä.

Diabeteksen hoito-ohjelmaa kehitetään

Sosiaali- ja terveyshallitukseen perustettu asiantuntijaryhmä kokoaa parhaillaan tietoa

Viljo Rissanen Antti Aro Veikko Koivisto

Terveysalan kehitysyhteistyön painopisteet lama-Suomessa

Itsekin yllättyen Suomi saavutti vuonna 1991 kehitysyhteistyössä kauan tavoittelemansa 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Havainto tehtiin sen jälkeen, kun oli jo päätetty "tilapäisesti" luopua tavoitteesta ja leikata avusta lähes puolet. Terveysalalla vähennyspäätös merkitsee käynnissä olevien hankkeiden supistamista. Se ei välttämättä ole tuhoisaa, jos asia voidaan korjata hankkeiden kestoa jatkamalla. Jos taas leikkauksia edelleen lisätään, hankkeita joudutaan keskeyttämään ja niitä varten luodut organisaatiot purkamaan. Tällöin tuho on pahempi kuin jos olisimme ymmärtäneet pysyä kokonaan kotimaassa. Lupaus paluusta muutaman vuoden kuluttua ei paljon auta.

Mikko Vienonen

Skitsofrenian ja sen hoidon aiheuttamat kustannukset

Kustannukset, tulokset, tuotteet ja hinnat ovat muodostuneet terveydenhuollossa ja -huollosta käytävän keskustelun keskeisiksi teemoiksi. Ollakseen tuloksekasta tällainen keskustelu edellyttää aihepiirin ja terveydenhuollon taloudellisen arvioinnin peruskäsitteiden tuntemista. Koska keskustelua terveydenhuollon tilasta käydään usein hallinnollisiin ja poliittisiin päämääriin pyrkien, osallistuminen siihen voi olla "tuloksekasta" varsin vähäisin tiedoin.

Jukka Hintikka

Lähete - epikriisi - maksusitoumus mitä valtionosuusuudistus merkitsee käytännön työssä

Sairaanhoitopiireissä neuvotellaan parhaillaan terveyskeskusten, sairaaloiden ja yksityispalvelujen yhteistyöstä uuden valtionosuusjärjestelmän tullessa voimaan. Hoitoonohjauskäytännöistä ja hoidon maksujärjestelyistä joudutaan päättämään kovissa taloudellisissa paineissa. Ratkaisut vaihtelevat paikallisesti ja alueittain. Vasta seuranta tulee osoittamaan, miten uudet pelisäännöt toimivat. Onnistumista edistäisi hyvin toimiva viestintä nykyaikaisten tiedonsiirtojärjestelmien avulla sekä eri osapuolten tiheät neuvottelut.

Raimo Anttila Matti Mäkelä Tapio Tervo

Terveydenhuollosta ei saisi tinkiä

Kaikista yhteiskunnan palveluista suomalaiset toivovat eniten terveydenhuollon säilyttämistä nykyisellä tasolla. Sosiaali- ja terveyshallituksen teettämässä gallupkyselyssä tiedusteltiin julkisten menojen karsintamahdollisuuksia. Enemmistön mukaan menoja on karsittava. Yli 60 prosenttia vastaajista ei kuitenkaan pitänyt säästämistä terveydenhuollossa mahdollisena, ja kolmisenkymmentä prosenttia arvioi säästömahdollisuudet vähäisiksi.

Tuire Sihvo

Lääkintöhallituksesta oikeusturvakeskukseen Ammatinharjoittamisen valvonnan sisältö pysyy ennallaan

Lääkärien ammatinharjoittamisen valvonta on siirtymässä sosiaali- ja terveyshallituksen alaiseen terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen vuoden 1993 alussa, mikäli eduskunta hyväksyy asiaan liittyvät lakiesitykset. Uudistus on hallinnollinen, ja sisältökysymyksiin palataan erikseen lähitulevaisuudessa.

Matti Rimpelä Terhi Hermanson Antti Marttila

Työterveyshuoltoa väännetään säästöliekille

Työterveyshuoltoa koskevat ehdotukset korvaustaksan alentamiseksi ja vuosimaksun säätämiseksi merkitsevät käytännössä työterveyshuollon alasajoa, arvioi Lääkärikeskusten yhdistyksen puheenjohtaja, LKT Aarne Pasanen. Yhdistyksen mukaan ehdotuksia ei missään tapauksessa voi pitää oikean suuntaisina, luovathan esimerkiksi vireillä olevat suunnitelmat eläkeiän nostamiseksi päinvastoin lisäpaineita työterveyshuollon laadukkaalle toiminnalle.

Henkilöautojen turvallisuusvaatimukset Yhdysvalloissa ja Euroopassa

Matkustajien mahdollisuudet selviytyä kolareissa ovat eri henkilöautomalleissa varsin erilaiset. Yhdysvalloissa autojen on läpäistävä pakolliset testit, joissa niiden törmäyskestävyys tarkistetaan. Siellä on kolareiden varalta myös määräykset automaattisista turvalaitteista autossa olijoita varten. Euroopassa törmäystestejä ja niihin perustuvia vähimmäisvaatimuksia ei pyrkimyksistä huolimatta ole saatu voimaan ja esimerkiksi ilmatyynyt autojen varusteina ovat harvinaisia. Autojen turvallisuutta koskevien eurooppalaisten sopimusten tarve on kuitenkin ilmeinen jo senkin vuoksi, etteivät USA:ssa hylätyt mallit ajautuisi meidän maanteillemme. Kuluttajavalistuksella voidaan lisätä tietoa henkilöautojen turvallisuustekijöistä ja saada ihmiset kiinnittämään huomiota niihin autojen valinnassa.

Lasse Hantula

Kehitysvammahuollon palvelujen tarve asiakkaan, kunnan ja perusterveydenhuollon näkökulmasta

Taloudellisen tilanteen kiristyessä kunnat vaativat yhä useammin kehitysvammaisten kuntoutus- ja terveydenhuoltopalveluja järjestettäväksi paikallisissa terveyskeskuksissa sekä alue- ja keskussairaaloissa. Myös kehitysvammahuollon tavoitteena on, että asiakkaat saisivat tarvitsemansa palvelut helposti, läheltä asuinpaikkaa ja normaalipalvelujen piiristä. Toisaalta kehitysvammaisten kuntoutuksessa ja hoidossa tarvitaan erityisasiantuntemusta, jota on vaikeaa tarjota kunnista. Tämän vuoksi erityishuoltopiireissä ja kehitysvammaisten omaisjärjestöissä on oltu huolissaan palvelujen laadusta.

Marjo-Riitta Järvelin Anja Taanila Kristina Moring Ukko-Pekka Väyrynen

Pääkaupunkiseudulla jo kaksi vuotta alamäkeä, muualla maassa potilasmäärät pienenivät tänä vuonna Lama riepottaa yksityisiä lääkärikeskuksia

Yksityisten lääkärikeskusten potilasmäärät ovat vähentyneet tänä vuonna kautta maan. Helsingin seudulla alamäki alkoi jo kaksi vuotta sitten, muualla lama on näyttänyt kyntensä vasta tänä vuonna. Hiljaisinta tuntuu olevan työterveyshuollon vastaanottopisteissä ja laboratorioissa. Yksityissektorilta kaikonneet potilaat eivät ilmeisesti ole menneet terveyskeskuksiinkaan, sillä myös niiden kerrotaan hiljenneen. Konkurssiin on ajautunut tänä vuonna puolenkymmentä yksityistä lääkärikeskusta. Verisintä kilpailu on pääkaupunkiseudulla, mistä yrityksiä uumoillaankin vielä saattavan karsiutua.

Vanhusten päiväsairaalahoidon vaikuttavuus ja kustannukset

Päiväsairaalahoito on laitoshoidon ja kotihoidon välimuoto, jonka tarkoituksena on kuntouttaa vanhuksia ja pitää yllä heidän toimintakykyään niin, että he pystyvät asumaan itsenäisesti kotona. Päiväsairaala toimii siten kotihoidon tukena. Satunnaistetut, kontrolloidut vaikuttavuustutkimukset eivät kuitenkaan ole pystyneet osoittamaan, että päiväsairaalahoidolla pystyttäisiin lykkäämään vanhusten joutumista laitokseen. Lisäksi tämä hoitomuoto on osoittautunut varsin kalliiksi.

Kaisu Pitkälä Klas Winell Reijo Tilvis

Nuorperheiden isät terveyspalvelujen käyttäjinä

Vaimon raskaus ei aiheuttanut muutosta siihen, kuinka mies käyttää terveyspalveluja. Lounaissuomalaiset miehet, joiden perheeseen odotettiin ensimmäistä lasta, kävivät lääkärissä, terveydenhoitajan vastaanotolla ja hammaslääkärissä yhtä usein kuin samanikäiset miehet yleensä. Terveyspalveluja käyttivät eniten alimpiin sosiaaliryhmiin kuuluvat tulevat isät. Terveyden merkitys vaihtelee suuresti eri osakulttuureissa. Maaseutuväestö ja kaupunkien teollisuudessa työskentelevä väestö pitävät terveyttä lähinnä työkuntoisuuden mittarina. Pitkälle koulutetut, hyvässä ammattiasemassa olevat isät sen sijaan pitävät terveyttä muun hyvinvoinnin kulmakivenä.

Liisa Hyssälä Markku Hyttinen

Pohjoismainen sosiaaliturva vertailussa

Suomalaisten sosiaaliturvaan käytettiin vuonna 1990 asukasta kohden noin 27 000 markkaa. Määrä on huomattavasti pienempi kuin sosiaaliturvan kulut Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa, kun vertailukriteerinä käytetään samaa ostovoimalla painotettua valuuttaa tai sosiaalimenojen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Tieto ilmenee vastikään julkaistusta Sosiaaliturva Pohjoismaissa 1990 -kirjasta, jota on toistaiseksi saatavissa vain norjankielisenä, mutta joka käännetään myös englanniksi.

Skyddet av patientens kroppsliga identitet i hälso- och sjukvården

Finländska medborgare åtnjuter grudlagsskydd för bl.a. sitt liv och sin personliga frihet. Regeringsformen nämner däremot inte den kroppsliga integriteten som skyddsobjekt. Man bör dock kunna hävda att det krävs stöd i lag för att myndighet skall ha rätt att inkräkta på medborgares kropp. Hälso- och sjukvård förutsätter samtycke av patienten som i normala fall också är berättigad att vägra underkasta sig vård.

Tore Modeen

Lääkärin vahingonkorvausvastuu

Potilasvahinkolaki on edelleen supistanut lääkärien henkilökohtaista vahingonkorvausvastuuta ammatissaan. Käytännössä lääkärille ei lain voimaantulon jälkeen ole yhdessäkään tapauksessa määrätty korvausvelvollisuutta, sillä ehdoksi asetettua tahallista tai törkeää tuottamusta ei ole todettu. Potilasvahinkovakuutus on osoittautunut tehokkaaksi ja kaikille osapuolille edulliseksi järjestelmäksi. Vahingonkorvauslaki on menettänyt potilasvahinkojen käsittelyssä merkityksensä, vaikka sitä edelleen voitaisiin niihin soveltaa. Myös rikossyytteet lääkäreitä vastaan ovat vähentyneet aikaisemmista vuosikymmenistä. Hallitusmuotomme määrää että "jokainen, joka on kärsinyt...vahinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tahi laiminlyönnin kautta, olkoon oikeutettu vaatimaan virkamiestä...korvaamaan vahingon..."(93 pykälä 2 mom.) Virkamiehen korvausvastuu oli kauan voimassa ensisijaisena, kunnes vahingonkorvauslaki (1974:412) määräsi työnantajalle ensisijaisvastuun ja virkamiehelle jäi vain toissijanen vastuu.

Tore Modeen

Näkövammarekisteri kerää tietoa tutkijoiden ja suunnittelijoiden käyttöön

Vuodesta 1983 toiminut näkövammarekisteri on yksi sosiaali- ja terveyshallituksen valtakunnallisista henkilörekistereistä. Sen käytännön ylläpidosta vastaa Näkövammaisten Keskusliitto ry. Silmälääkäreillä ja silmätautien hoitoyksiköillä on lakisääteinen velvoite antaa todetusta näkövammasta ilmoitus rekisteriin. Tätä nykyä tiedot on saatu noin 12 000 näkövammaisesta, ja rekisteröintiä pyritään tehostamaan ja tarkentamaan mm. uuden rekisteröintilomakkeen avulla. Näkövammarekisteri julkaisee tilastoja näkövammaisuudesta ja tukee alan tutkimusta. Se on myös mukana pohjoismaisessa tilasto- ja tutkimusyhteistyössä.

Sirkka-Liisa Rudanko Leila Laatikainen