Suomalaisten aikuisten suun terveys edelleen verrattain huono

Hampaattomuus, karies ja hampaiden kiinnityskudosten sairaudet ovat edelleen varsin yleisiä suomalaisessa aikuisväestössä, todettiin Kansaneläkelaitoksen tutkimuslaitosten ja yliopistojen hammaslääketieteen laitosten yhteistyönä tekemässä tutkimuksessa. Tässä Mini-Suomi-terveystutkimuksen osassa aineistona oli 8 000 henkilön otos 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista, ja tutkimukseen osallistui heistä 7 190 (90 %). Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa: terveyshaastattelu, kliininen perustutkimus ja kliininen jälkitutkimus. Kenttävaihe ajoittui vuosiin 1978-80.

Keski-Suomen alueellinen verisuonikirurgian rekisteri

Keski-Suomen keskussairaalassa ylläpidettyyn valtimokirurgisten toimenpiteiden rekisteriin kirjattiin sen kaksivuotisen toiminnan aikana 547 hoitoa. Tulosten perusteella on tarkistettu leikkauspotilaiden valintaa ja diagnostiikkaa sekä kirurgian osaston työjärjestelyjä. Tiedostosta on hyötyä myös lähiaikojen hallinnollisissa päätöksissä.

Erkki Hurskainen

Lääkärikeskusten ja niissä työskentelevien lääkärien väliset suhteet

Noin kolmannes Suomen lääkärikunnasta työskentelee pää- tai sivutoimisesti yksityisessä lääkärikeskuksessa. Lääkäriliiton asettama työryhmä on selvittänyt lääkärikeskusten ja niissä työskentelevien lääkärien suhteita ja vastaanottotoiminnan järjestämistä, esimerkiksi lääkärien osakkuutta, vuokran perusteita, yrityksen lääkäreille tarjoamia palveluja ja lääkärien mielipiteitä työskentelystä lääkärikeskuksessaan. Tutkimus kattaa 12 lääkärikeskusta ja 288 näissä keskuksissa työskentelevää lääkäriä.

Timo Niinimäki Antti Jäättelä Pekka Saarinentuija Tenhunen Taisto Rautpalo

Sosiaaliturvan perusteet Euroopan yhteisöissä

Sekä EY- että EFTA-maiden sosiaaliturvajärjestelmät poikkeavat toisistaan rakenteeltaan, etuuksien tasolta, hallinnollisilta ratkaisuiltaan ja painopisteiltään. Vaikka yhteisiäkin piirteitä löytyy, ei sosiaaliturvan tason vertailu ole mielekästä, koska arvio riippuu aina painotuksesta ja näkökulmasta. Suomalaisten kannattaakin sen sijaan analysoida järjestelmien rakenteita, tehokkuutta, kattavuutta, toimivuutta, niistä aiheutuvia kustannuksia ja virheitä tarkastellen yhtä maata kerrallaan. Yleistyksiin ei ole aihetta.

Matti Kari

Tahdosta riippumattoman hoidon oikeudellisia ongelmia

Uuteen mielenterveyslakiin liittyvä oikeusturvavalvonta saattoi psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta vastaavat sairaalat ja hallintotuomioistuimet entistä läheisempään yhteyteen. Lääkärit ja lakimiehet joutuvat opettelemaan toistensa kieltä ja ammattikäytäntöjä. Mielenterveysasioiden käsittelyä kotimaisissa oikeusasteissa sävyttää nykyään Suomessa myös kansainvälinen ihmisoikeusvalvonta. Artikkelissa kuvataan Turun ja Porin lääninoikeuden kokemusten perusteella oikeudellisia ongelmia, joita tahdosta riippumattomaan hoitoon saattaa liittyä.

Hannu Renvall

Lääkärien vapaa-ajan harrastukset, stressi ja burnout

Suomen Lääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen yhteisestä lääkärien stressi- ja burnout-oireita koskeneesta tutkimuksesta julkaistiin tuloksia Suomen Lääkärilehdessä 13/88. Laajasta aineistosta ei kaikkia kysymyksiä vielä tuolloin ollut käsitelty. Stressin negatiivisina ratkaisukeinoina tarkasteltiin alkoholin ja lääkkeiden käyttöä, mutta oletettavasti stressiin lieventävästi vaikuttavia myönteisiä keinoja, kuten vapaa-ajan harrastuksia ja liikuntaa ei kosketeltu. Tässä artikkelissa tarkastellaan lääkärien vapaa-ajan käyttöä sekä harrastusten ja liikunnan suhdetta stressiin ja burnoutiin.

Sisko Asp Juhani Juntunen Kyllikki Kauttu Martti Olkinuora Leo Strid Markku Äärimaa

Euroopan yhdentyminen ja Suomen sosiaaliturvasopimukset

Euroopan yhteisöön kuuluvien maiden välisenä sosiaaliturvasopimuksena on EY:n asetus 1408/71. Mahdollisen ETA-sopimuksen myötä se tulee suurelta osin korvaamaan vastaavat sopimuksemme alueen maiden kanssa. Mahdollinen EY-jäsenyys ei muuta tätä tilannetta. Asetus kattaa ETA-maiden kansalaiset, jotka tekevät tai hakevat toisessa jäsenmaassa työtä tai viettävät siellä eläkepäiviään ja osittain myös heidän perheenjäsenensä. Asetuksessa on myös määräykset sairaanhoidosta tilapäisen oleskelun aikana. Erityisluvalla voi hakeutua toiseen jäsenmaahan hoitoon, jollei tätä ole kohtuullisessa ajassa saatavissa omasta maasta. Työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvan kustantaa aina työskentelymaa, riippumatta siitä mikä on asuinmaa.

Mauno Lindroos

Terveydenhuoltoalan ammatteja koskevat säännökset Euroopan yhteisössä

Suomen liittymistä Euroopan talousalueeseen on valmisteltu viime puolentoista vuoden ajan tiiviisti myös terveydenhuoltoviranomaisten piirissä. Terveydenhuoltoalan ammatit muodostavat vain pienen kokonaisuuden selvitettävien asioiden joukossa, mutta tälläkin alueella joudutaan muuttamaan sekä koulutusta että ammatinharjoittamisoikeuksien myöntämiskäytäntöjä ja luonnollisesti myös näihin liittyvää lainsäädäntöä.

Antti Marttila

Lääkäri työyhteisön jäsenenä III Innovaatio ja sairaalan kehittäminen

Uusi organisaatiokulttuuri korostaa työntekijöiden aloitteellisuutta, riskinottoa ja vapautta. Sairaaloissa tämänsuuntaisia muutospaineita lisää tulossa oleva valtionosuusuudistus. On arvioitava uudelleen toimintatapoja, johtamista ja palkitsemisjärjestelmiä. Lääkärit haastetaan tulemaan ulos virkamiesroolistaan ja kyseenalaistamaan totunnaisia menettelytapoja ja työnsä esteitä. Heidän on myös saatava työyhteisön tuki uudistuspyrkimyksilleen.

Timo Korhonen Risto Harisalo

Kliinis-fysiologisten tutkimusten laaduntarkkailun tila huolestuttava

Kliinisen fysiologian alan tutkimukset kuuluvat arkirutiiniin sadoissa terveydenhuollon yksiköissä. Selvitykset tutkimusten laaduntarkkailusta ovat tuoneet esiin huolestuttavia puutteita niin laitteiston huollossa kuin henkilökunnan koulutuksessakin. Esimerkiksi spirometriatutkimusten laatutaso on osoittautunut kirjavaksi: laitteistojen huolto ja kalibrointi on monessa paikassa korkeintaan sattumanvaraista, ja viitearvostojakin on käytössä peräti 27 erilaista. Spirometrian laadunvalvonnasta on valmisteilla koulutusohjelma, ja samantapaisia hankkeita on vireillä myös EKG- ja verenpainemittausten laadun varmistamiseksi.

Olli Korhonen Väinö Turjanmaa

Keinoalkuisesta lisääntymisestä kiistelty lakiehdotus: Sukusolujen luovuttajan nimi täysi-ikäisen lapsen tietoon

Oikeusministeriö valmistautuu antamaan keinoalkuista lisääntymistä koskevan lakiehdotuksen hallitukselle vielä tänä keväänä. Ehdotusta valmisteltaessa suurimmat erimielisyydet ovat liittyneet kysymykseen luovuttajan salassapidosta lahjoitettuja sukusoluja käytettäessä. Valmistuneen lakiehdotuksen mukaan tieto luovuttajan henkilöllisyydestä säilytetään sosiaali- ja terveyshallituksen rekisterissä, josta lapsella on oikeus saada se tietoonsa täysi-ikäiseksi tultuaan. Kenelläkään muulla ei olisi oikeutta tietoon. Lakiehdotuksen mukaan vanhempia ei kuitenkaan velvoitettaisi kertomaan lapselle hänen syntytavastaan. Lapsettomuutta hoitavien lääkärien mielestä sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys on pidettävä salassa hävittämällä luovuttajaa koskevat tiedot. Samalle kannalle on asettunut myös Lääkäriliitto.

Suvi Sariola

Outi Hovatta: Lailla pitäisi suojata lapsen ja vanhempien vuorovaikutussuhdetta

Väestöliiton lapsettomuusklinikan ylilääkärin Outi Hovatan mielestä tiedot lahjoitettujen sukusolujen luovuttajan henkilöllisyydestä on ehdottomasti hävitettävä, elleivät sekä luovuttaja että lapsen vanhemmat nimenomaan toisin halua. Tietoisuus siitä, että lapsi voi täysi-ikäisenä selvittää luovuttajan henkilöllisyyden, saattaa hänen mielestään haitata perheen vuorovaikutussuhteita. Lakiehdotus jättää vanhempien harkintaan, kertovatko he lapselle lainkaan, että hän on syntynyt luovutetuista sukusoluista. Hovatta pelkääkin rekisteröinnin johtavan toivotun avoimuuden sijasta entistä suurempaan salailuun niin, että vanhemmat eivät lainkaan kerro lapselle hänen syntytapaansa.

Lain valmistelijat korostavat lapsen oikeuksien turvaamista

Oikeusministeriön virkamiehet ovat koko lakiehdotuksen kymmenvuotisen valmistelun ajan katsoneet, että lapselle on annettava oikeus tietää sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys. Heidän mukaansa lähtökohtana on oltava syntyvän yksilön oikeuksista huolehtiminen, ja ratkaisut on tehtävä lapsen näkökulmasta. Vain syntyvä lapsi itse tietää, kuinka tärkeä tieto luovuttajan henkilöllisyydestä hänelle on, joten lain on turvattava hänelle mahdollisuus saada se. Lakiehdotuksen perusteluissa viitataan myös Suomen ratifioimaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen, joka edellyttää, että kaikissa lapsia koskevissa lainsäädäntötoimissa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Yleissopimuksen mukaan lapsella on myös, jos mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa.

Suvi Sariola

Lääkäri työyhteisön jäsenenä II Työssä koetut ongelmat, työyhteisö henkisten resurssien kehittäjänä

Sairaalat ovat historiansa ajan toimineet melko vapaana ulkoisista yhteiskunnallisista paineista, valtaosin vain lääketieteen kehityksen ohjaamina. Niinpä niiden hallintojärjestelmä ja työilmapiiri ei kaikilta osin enää vastaa nykytodellisuutta. Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa selvitettiin tekijöitä, jotka sairaalayhteisössä vähentävät lääkäreiden työtehoa, motivaatiota ja työniloa.

Timo Korhonen Risto Harisalo

Vanhusväestö terveyspalvelujen käyttäjänä

Vanhusten suhteellinen osuus väestössä kasvaa koko ajan, joten terveydenhuollossa tarvitaan entistä enemmän tietoa, kuinka paljon ja mitä terveyspalveluja tämä osa väestöstä käyttää. Lapualla tehty tutkimus osoitti, että 65 vuotta täyttäneet tekivät asukasta kohden lähes kaksi käyntiä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, heitä nuoremmat vain noin yhden. Vanhusten lääkärissäkäynnin yleisimmät syyt olivat verenpainetauti ja sokeritauti. Laboratoriokäyntejä vanhuksilla oli asukasta kohden laskettuna kolme kertaa enemmän ja röntgenkäyntejä kaksi kertaa enemmän kuin nuoremmilla kuntalaisilla. Neljä viidestä 65 vuotta täyttäneestä potilaasta voitiin hoitaa avohoidossa, ja kiireellistä jatkohoitoa tarvitsevista vanhuspotilaista suurin osa pystyttiin hoitamaan terveyskeskuksen omassa sairaalassa.

Pertti Kekki Ritva Laamanen

Tasausjärjestelmä pienten kuntien tueksi: Sairaaloiden kuntalaskutus muuttumassa

Sairaaloiden kuntalaskutuksen perusteisiin ehdotetaan perinpohjaista muutosta. Nykyisestä koko sairaalan keskimääräisiin hoitopäivä- ja käyntikustannuksiin perustuvasta laskutuksesta luovuttaisiin, ja laskutus perustuisi enemmän todellisiin kustannuksiin: kukin sairaala ryhmittelisi potilaat klinikoittain tai erikoisaloittain diagnoosin perusteella, ja näille ryhmille määriteltäisiin keskimääräiset kustannukset laskutuksen perusteeksi. Tätä hinnoittelua täydennettäisiin toimenpidekohtaisella hinnoittelulla. Malli lisäisi useimpien kuntien riskiä joutua maksamaan erittäin suuria korvauksia asukkaittensa sairaalapalveluista, joten poikkeuksellisen suuret hoitokustannukset tasattaisiin sairaanhoitopiireittäin kunnilta perittävällä jäsenmaksulla, joka sidottaisiin kunnan asukaslukuun.

Suvi Sariola

Lääkäri työyhteisön jäsenenä I Tutkimuksen tausta ja perusvalinnat

Tutkimus Lääkäri työyhteisönsä jäsenenä sisältyy Kuopion yliopistollisen sairaalan laajaan kehittämisohjelmaan, jossa sairaalan toimintaa pyritään arvioimaan politiikan, hallinnon, talouden ja sosiologian näkökulmista. Lähtökohtana on, että lääketieteellisen asiantuntemuksen hyödyntämistä rajoittavat tekijät tulevat usein näiltä aloilta.

Risto Harisalo Timo Korhonen

Lääkärinä ulkomailla

Lääketieteen kansainvälistyessä myös yhä useampi suomalainen lääkäri on kiinnostunut työskentely- ja koulutusmahdollisuuksista ulkomailla. Seuraava yleiskatsaus antaa tietoja tämän hetken mahdollisuuksista. Yksityiskohtaista tietoa antavat eri maiden viranomaiset.

Manu Jääskeläinen

Ensimmäisen käyttövuoden kokemuksia liikuteltavasta tietokonetomografialaitteesta

Neljä Länsi-Uudenmaan sairaalaa hankki toissa keväänä yhteiseen käyttöön Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen liikuteltavan tietokonetomografialaitteen. Rekan perävaunuun asennettu, sairaalasta toiseen kuljetettava laite on säännöllisessä käytössä. Ensimmäisen vuoden aikana sillä tehtiin yli 1 700 tutkimusta. Tietokonetomografiatutkimusten kustannukset ovat laitteen ansiosta pienentyneet lähes puoleen aiempiin, ostopalveluina hankittujen tutkimusten kustannuksiin verrattuna.

Barbro Viljanen Ilkka Salven Heikki Nokkala

Enscheden psykiatrian klinikka osoittaa: keskisuuri sairaala voidaan tehdä ihmisen mittakaavaan

Mielisairaaloiden rakentaminen ei ole ollut viime vuosikymmeninä juurikaan muotia. Entisistäkin on päinvastoin pyritty pääsemään eroon joko sulkemalla mielisairaalat ja siirtymällä kokonaan avohoitoon, kuten Italiassa, tai luomalla hajasijoitettuja pienyksiköitä, kuten Tanskassa. Suomessa on päädytty vanhojen sairaaloiden voimaperäiseen saneeraukseen. Enschedessä Hollannissa on kuitenkin tehty toisin. Sinne rakennettiin 1980-luvulla kokonaan uusi, keskisuuri sairaala.

Jouko K. Salminen