Terveyskeskuslääkäreillä näkemyseroja lähetteiden aiheellisuudesta

Tarkoituksenmukaista hoidonporrastusta pidetään kunnallistaloudellisista syistä yhä tärkeämpänä. Porrastuksen yhdeksi ohjauskeinoksi on ehdotettu sellaista käytäntöä, että esimerkiksi terveyskeskuksen johtava lääkäri tarkastaisi sekä terveyskeskus- että yksityislääkärien lähetteet. Kahdeksan Kirkkonummen-Siuntion terveyskeskuksen lääkäriä tarkasti vuoden 1991 alussa terveyskeskuksesta lähetetyt 405 peräkkäistä lähetettä ja arvioi niiden aiheellisuutta. Yhdeksää kymmenestä pidettiin aiheellisena, mutta arvioijien näkemykset yksittäisten lähetteiden aiheellisuudesta vaihtelivat suuresti. Selvityksen perusteella lähetteiden tarkastuksen mielekkyys näyttää varsin kyseenalaiselta. Tarkastus saattaa viivästyttää hoitoa ja johtaa vääriin arviointeihin sekä ajan mittaan lähetekäytännön vääristymiin.

Klas Winell Kai Halavaara Sanna Ranta Reijo Tilvis

Lääkkeet ja luontaistuotteet - paha sekaannus ja yhä pahenee

Suomen lääkelakia muutetaan Euroopan yhteisön direktiivien mukaiseksi. ETA-sopimuksen tultua voimaan rohdosvalmisteet sekä homeopaattiset ja antroposofiset valmisteet aiotaan rinnastaa varsinaisiin lääkkeisiin: kaikista tulee rekisteröityjä lääkkeitä, vaikka rohdosvalmisteilta sekä antroposofisilta ja homeopaattisilta valmisteilta ei tämän jälkeenkään vaadita näyttöä hoidollisesta tehosta - markkinoille saadaan siis teholtaan kyseenalaisia lääkkeitä. Merkittävintä on, että näiltä uusilta "lääkkeiltä" ei tiettävästi myöskään aiota vaatia selkeää pakkausmerkintää, josta ilmenisi, että tuote voi olla tehoton. Luontaistuoteala on jo mainonnassaan alkanut käyttää hyväkseen tulevan lääkelain hämäävää luokitusta.

Marja Airaksinen Veijo Saano

Sairaalan tulos

Viime aikoina sana "tulos" on muodostunut hyvin yleiseksi ja paljon käytetyksi terveydenhuollon piirissä. Tulosjohtaminen ja tulosyksiköt ovat tuttuja termejä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Jossain määrin taka-alalle on kuitenkin ehkä jäänyt se, mitä lopultakin pitäisi tehdä ja minkälaisia mittareita käyttää, kun terveydenhuollon yksiköissä tulosta mitataan. Keskeiseksi muodostuu tällöin, mitä tulosta tarkoitetaan. Puhutaanko markoista vai jostain muusta vaiko näiden yhdistelmistä. Uutena käsitteenä tässä yhteydessä on esitetty mm. hoidettu potilas (hopo). Lisäksi on pyritty kehittelemään diagnoosipohjaisia luokitteluja, esimerkiksi DRG-sovellutuksia. Mutta ovatko nämä ajatukset uusia ja 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun innovatiivisuuden tuotteita?

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Oikaisu

Tällä palstalla numerossa 10/93 sivulla 946 julkaistun kirjoituksen kirjoittaja oli Pertti Kekki. Nimi oli jäänyt pois epähuomiossa.

Terveydenhuollon alueellinen suunnittelu ja kehittäminen vuonna 1992

Terveydenhuollon uudistukset ja talouskriisi asettivat sairaanhoitopiirit vuonna 1992 uudenlaiselle koetukselle. Yleisesti kuitenkin peruskunta-, terveyskeskus- ja sairaanhoitopiiritasolla päästiin toimintojen kehittelyssä ja suunnittelussa huomattavan pitkälle ja muutosprosesseista selvittiin kohtalaisen hyvin. Yhteistyö hallintosektorien välillä tiivistyi, seurantajärjestelmiä luotiin ja asioiden kehittämiseksi suunniteltiin monia uusia visioita lähivuosien varalle. Kokonaisnäkemys näyttää hiljalleen lisääntyvän eri puolilla, ja se onkin edellytys muutosprosessin onnistumiselle ja tulokselliselle toiminnalle tulevina vuosina.

Raimo Anttila

Syöpäpotilaiden seuranta hoitoyksikössä takaa laadun ja kehityksen

Erikoissairaanhoidon ja avoterveydenhoidon työnjakoa ollaan organisoimassa uudelleen valtionosuusjärjestelmän muutoksen ja kiristyneen taloudellisen tilanteen myötä. Viime aikoina on keskusteltu syöpäpotilaiden hoitoon liittyvien seurantakäyntien keskittämisen purkamisesta ja siirtämisestä entistä enemmän pois onkologisesta hoitoyksiköstä avoterveydenhuollon piiriin. Hoidon porrastuksessa on kuitenkin otettava huomioon syöpäpotilaiden seurannan erityisluonne: jotta syövän hoito pysyy korkeatasoisena ja jotta sitä voidaan kehittää, hoidon antaneella yksiköllä tulee olla mahdollisuus välittömään potilasseurantaan ja seurantatietojen analysointiin taudin kulun ja hoidon vaikutusten kartoittamiseksi.

Eeva Salminen

Sairaanhoitopiireissä hinnoitteluhysteriaa

Markkinamekanismia ollaan innolla tuomassa suomalaiseen terveydenhuoltoon. Riittävästi ei ole kuitenkaan pohdittu, kuka tai mikä on asiakas ja mikä on tuote, eli mitä asiakkaalle halutaan myydä. Vapaan kilpailun sijasta voitaisiin puhua sopimusvapaudesta irtauduttaessa keskitetystä ohjauksesta. Sopijaosapuolet voivat yhdessä määritellä, mitä tuotetaan ja mitä siitä maksetaan.

Olli Nylander

Virkamiehet tarvitsevat lain erityissuojaa väkivaltaa vastaan

Virkamieheen kohdistuvasta henkirikoksesta tai sen yrityksestä on rikoslaissa säädetty tavallista ankarampi rangaistus. Rikoslakikomitean ehdotuksessa lain uudistamiseksi tätä erityissuojaa kuitenkin kavennetaan niin, että mm. terveydenhuollon henkilökunnasta vain murto-osa kuuluisi sen piiriin. Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon virkamiehiin ja poliiseihin kohdistuneista henkirikoksista ja niiden yrityksistä osoittaa, että erityissuojaa tarvitaan edelleen, sillä tällaiset vakavat väkivallanteot näyttävät viime vuosina lisääntyneen.

Jarmo Paanila Markku Eronen Jari Tiihonen Panu Hakola

Sairaanhoitopiireissä hinnoitteluhysteriaa

Markkinamekanismia ollaan innolla tuomassa suomalaiseen terveydenhuoltoon. Riittävästi ei ole kuitenkaan pohdittu, kuka tai mikä on asiakas ja mikä on tuote, eli mitä asiakkaalle halutaan myydä. Vapaan kilpailun sijasta voitaisiin puhua sopimusvapaudesta irtauduttaessa keskitetystä ohjauksesta. Sopijaosapuolet voivat yhdessä määritellä, mitä tuotetaan ja mitä siitä maksetaan.

Olli Nylander

Virkamiehet tarvitsevat lain erityissuojaa väkivaltaa vastaan

Virkamieheen kohdistuvasta henkirikoksesta tai sen yrityksestä on rikoslaissa säädetty tavallista ankarampi rangaistus. Rikoslakikomitean ehdotuksessa lain uudistamiseksi tätä erityissuojaa kuitenkin kavennetaan niin, että mm. terveydenhuollon henkilökunnasta vain murto-osa kuuluisi sen piiriin. Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon virkamiehiin ja poliiseihin kohdistuneista henkirikoksista ja niiden yrityksistä osoittaa, että erityissuojaa tarvitaan edelleen, sillä tällaiset vakavat väkivallanteot näyttävät viime vuosina lisääntyneen.

Jarmo Paanila Markku Eronen Jari Tiihonen Panu Hakola

Miten hoitoaika psykiatrisella osastolla määräytyy

Hoitoyhteisönä toimivan suljetun psykiatrisen osaston hoitojaksojen pituus oli keskimäärin 63 päivää ja mediaani 40 päivää. Logistisen puumallin avulla todettiin, että pitkään yli 40 päivän hoitoon valikoituvat nuorimmat, sairaimmat, mutta myös yhteisöhoitoon motivoituneet potilaat. Yli 40 päivän hoitoaika oli yhteydessä hoidon tavoitteiden saavuttamiseen. Vaikka kehittyvä avohoito vähentää sairaalahoidon tarvetta ja kestoa, tulisi säilyttää mahdollisuus joidenkin motivoituneiden ja vaikeiden potilaiden pitkäänkin sairaalahoitoon hoitoyhteisössä.

Matti Isohanni Pentti Nieminen Ilkka Winblad

Sairaaloiden hallinto ja organisaatio mukautuvat tulosvastuuseen

Tämän vuoden alusta voimaan astuneet rahoitusjärjestelmän ja lainsäädännön uudistukset ovat käynnistäneet muutoksia sairaanhoitopiireissä. On syytä uskoa, että niin kunnat kuin kansanterveystyön tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymätkin selviävät tästä tilanteesta niin, että potilaat voidaan hoitaa tulevaisuudessakin ainakin yhtä hyvin kuin ennen. Se on tosin pakko tehdä vähemmin kustannuksin, niin että rakenteita joudutaan muuttamaan. Nyt on kuitenkin otettu ensimmäiset askeleet niin organisaatioiden kuin toimintojenkin muuttamiseen uuden rahoitusjärjestelmän ja taloudellisen niukkuuden asettamien haasteiden voittamiseksi.

Jorma Back

Sitoutumisen ja vapauden ristiriita läheisen kotihoidossa

Siilinjärvellä tutkittiin kotona asuvista huonokuntoisista vanhuksista, vammaisista ja pitkäaikaispotilaista huolehtivien henkilöiden työtaakkaa. Useimmat aineiston epävirallisista hoitajista olivat lähiomaisia ja monet kiinteästi sidottuja tehtävään.

Veikko Viitasalo Jorma Takala

Laadunvarmistuksen historiaa

Laadunvarmistuksesta on muutaman viime vuoden aikana tullut eräs terveydenhuollon avainsanoista, jota mielellään eri yhteyksissä toistellaan. Muita vastaavia sanoja ovat esimerkiksi tehokkuus, taloudellisuus, tuottavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Kuten myöhemmin tullaan näkemään, kaikki mainitut termit ja käsitteet liittyvät paljolti samaan asiaan.

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Potilasvahinkoilmoitukset anestesiatoiminnasta

Potilasvahinkolaki tuli voimaan vuoden 1987 toukokuussa. Lain kolmena ensimmäisenä voimassaolovuonna anestesiatoimintaan liittyviä vahinkoilmoituksia tehtiin vain 119. Määrä on erittäin pieni, sillä Suomessa tehdään vuosittain arviolta 360 000 sellaista leikkausta, joissa tarvitaan anestesialääkärin toimenpiteitä. Potilasvahinkoilmoituksen tekeminen on yksinkertaista, joten vahingoista tulee kuitenkin todennäköisesti tietoon huomattavasti suurempi ja edustavampi osa kuin ennen lain voimaantuloa. Lain vakiinnuttua ilmoitetaan luultavasti kaikki vähänkin merkitykselliset vahingot. Tämä mahdollistaa vahinkojen analysoinnin, niiden syiden selvittelyn ja helpottaa vahinkojen ehkäisyä.

Ulla Aromaa Matti Lahdensuu

Kuntoliikunnan taloudellinen tuotto

Yhdysvaltalainen työryhmä on laajassa väestötutkimuksessaan laskenut konkreettisen hinnan liikunnanpuutteelle. Elinajan saldo liikuntaa harrastavalle ja toisaalta istuvaa elämää viettävälle saatiin vähentämällä kunkin henkilön käyttämien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset hänen maksamastaan verosummasta. Tulosten mukaan terve henkilö, joka ei harrastanut mitään liikuntaa, aiheutti Yhdysvaltain sosiaali- ja terveydenhuollolle 11 000 dollaria suuremmat nettokulut kuin vastaavanlainen liikunnanharrastaja. Kun summa diskontataan viiden prosentin mukaan, liikkumattomuuden hinnaksi tuli 1 900 dollaria. Laskelmat eivät tietenkään ole numerotarkkoja, mutta tutkimus on huolellisesti tehty, ja tulokset antavat käsityksen liikunnan taloudellisesta merkityksestä sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Ilkka Vuori

Eettinen toimikunta ja sen työn kehittäminen

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on jo yli kymmenen vuoden kokemus eettisen toimikunnan työstä. Tuona aikana toimikunta on käsitellyt yli 250 tutkimussuunnitelmaa. Suurin osa niistä on arvioitu varsin tasokkaiksi. Lääketutkimukset ovat viime vuosina olleet hyvin suunniteltuja monikeskustutkimuksia, muiden tutkimusten suunnitelmiin sen sijaan on puututtu melko useinkin, joskaan esitetyt korjaukset eivät ole olleet suuria. Lähiaikoina eettisten toimikuntien työssä joudutaan entistä painokkaammin ottamaan huomioon myös taloudelliset seikat.

Rainer Fogelholm Tapio Tervo

Uusia amalgaamipaikkoja tehdään vähän

Sosiaali- ja terveyshallituksen keväällä 1992 tekemä tutkimus hammaspaikkamateriaalien käytöstä osoitti, että lasten hammashoidossa lasi-ionomeeri oli eniten käytetty täyteaine: siitä tehdään noin 80 % kaikista uusista paikoista. Amalgaamin käyttö oli vähäistä ja rajoittui lähinnä poskihammasalueiden laajoihin täytteisiin. Aikuisilla amalgaamia käytettiin enemmän kuin lapsilla, mutta myös taka-alueen täytteissä käytettiin runsaasti hampaanvärisiä täytemateriaaleja. Terveyskeskus- ja yksityishammaslääkärien materiaalivalinnat olivat samansuuntaisia.

Eeva Widström Helena Forss

Lanneselkäpotilaan hoidon vaikuttavuus: onko kasvavaan kuntoutusongelmaan ratkaisua?

Selkäsairauksista aiheutuvat sosiaaliturvakustannukset ovat kasvaneet mammuttimaisiksi. Terveydenhuollon tulee käyttää vaikuttavimmiksi osoittautuneita hoitomenetelmiä, mutta samalla yhteiskunnan on vastattava ammatillisen kuntoutuksen haasteeseen: selkävaivaisille on järjestettävä sopivaa työtä. Ruotsissa on saatu erinomaisia tuloksia yhdistämällä aktiivinen kuntoutus ja työpaikkatoimenpiteet.

Hannu Alaranta Antti Malmivaara Timo Pohjolainen

HIV-tartunnat lisääntyneet jälleen

Vuonna 1992 Suomessa todettiin 89 uutta HIV-tartuntaa, selvästi enemmän kuin edellisvuonna, jolloin tartuntoja löytyi 58. Noin kolmasosa tartunnoista on todettu ulkomaalaisilta. Kaik-kiaan Suomessa on todettu 518 HIV-tartuntaa viime vuoden loppuun mennessä. Aidsiin on sairastunut 125 ihmistä, heistä 82 on kuollut.