Englannin terveydenhuollon uudistus I Englannin terveydenhuollon organisaatio ja vuoden 1991 uudistus

The British Council järjesti toukokuussa 1993 Birminghamissa kansainvälisen seminaarin Englannin terveydenhuollon uudistuksesta. Nyt alkavassa kolmiosaisessa kirjoitussarjassa esitellään Englannin terveydenhuollon organisaatiota ja brittiasiantuntijoiden arvioita uudistuksen vaikutuksista kahden vuoden kokemusten perusteella. Lisäksi pyritään Englannin kokemusten perusteella hahmottamaan, mitä voisimme oppia ja miten edetä valtionosuusuudistuksen luomassa uudessa tilanteessa. Sarja jatkuu Lääkärilehden seuraavissa numeroissa.

Mauno Konttinen

Suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon järjestelyt

Sosiaali- ja terveyshallitus asetti 4.3.1992 kolmen vuoden toimikaudeksi suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon työryhmän, jonka toiminta jatkuu nyt STAKESin alaisuudessa. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset toiminnan muutoksista sekä selvittää erikoissairaanhoidon porrastus suun terveydenhuollossa. Työn tuloksena sairaanhoitopiireille ja terveyskeskuksille on lähetetty 7.5.1993 suositus suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon järjestämisestä, hoidosta perittävistä maksuista ja hoidon porrastuksesta.

Anne Nordblad

Ostoslista auttaa erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeen ennustamisessa

Monet kunnat suunnittelevat erikoissairaanhoidon palvelujen hankkimista ostosopimuksin ja käyvät asiasta neuvotteluja. Usein tehtävä lankeaa perusterveydenhuollon yksiköille. Tässä työssä suunnittelijoita ja neuvottelijoita auttaa ostoslista, jonka avulla voidaan ennustaa vuodeosastopalvelujen käyttöä. Ostoslista on jo käytössä noin 1,5 miljoonan asukkaan alueella, mm. Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Pekka Paunio, Ilkka Sahi

Kokemukset Etelä-Pohjanmaan lääkärikoulutuksesta innostavia

Kaikki Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijat saavat osan koulutuksestaan - kolme kahden viikon tiivistä jaksoa - Seinäjoella. Lääkärien peruskoulutuksen osien siirtäminen yliopistokaupungin ulkopuolelle on herättänyt mielipiteitä puolesta ja vastaan. Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vakaana tavoitteena on parantaa lääkärin peruskoulutusta, ja ensimmäiset kokemukset yhteistyöstä eteläpohjalaisten kanssa ovat innostavia.

Kari Eskola, Kari Mattila, Amos Pasternack Matti Rekiaro, Saara Sippola, Veikko Viljanen

Vaikuttaako lääkärin oma tupakointi annettavaan terveysneuvontaan?

Sydän- ja verisuonisairauksia tai vakavaaa hengitysteiden sairautta poteva saa lähes aina lääkäriltä savuttomuuskehotuksen. Näin tapahtuu riippumatta siitä, tupakoiko lääkäri itse.

Vesa Jormanainen, Markku Myllykangas, Klas Winell Aulikki Nissinen

Lääkärityöttömyys lokakuun lopussa

Työttömiä lääkäreitä oli lokakuun lopussa työministeriön mukaan 579; määrä oli pienentynyt kuudella kuukauden takaisesta huippuluvusta. Jakautuminen työvoimapiireittäin on esitetty oheisessa kuvassa. Avoimia työpaikkoja lääkäreille oli työvoimatoimistoissa samaan aikaan 24.

Erikoistuvat lääkärit kiinnostuneita hallinnon koulutuksesta

Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitoksessa kartoitettiin erikoistuvien lääkärien mielipiteitä hallintoon liittyvistä tehtävistä ja järjestetystä hallinnon kurssista. Kurssilaiset pitivät hallinnon tehtäviä hyvin kiinnostavina. Tärkeimpänä koulutusaiheena pidettiin terveydenhuollon paikallista suunnittelua. Kurssin lopussa valmiudet hallinnon tehtäviin koettiin paremmiksi kuin alussa, ja kommenteissa korostettiin motivaation hallintotehtäviin lisääntyneen kurssin aikana.

Kaija Seppä, Irma Virjo, Mauri Isokoski

Uusia tarkastelutapoja yksityisten lääkärikeskusten toimintaan Arvoketjusta apua menestyksen avainten etsinnässä

Menestyäkseen kilpailussa yrityksen täytyy tuntea oma kilpailuympäristönsä ja osata valita tilanteeseen paras strategia eli toimintatapa. Valtionosuusuudistuksen myötä lääkärikeskukset joutuvat uudenlaisten haasteiden eteen, ja elinehdoksi saattaa muodostua oman strategian tiedostaminen. Menestymisen ei välttämättä tarvitse pohjautua vain yrityksen tuotteeseen tai palveluun, vaan kilpailuetu on mahdollista rakentaa minkä tahansa yrityksen toiminnon avulla. Michael Porterin kehittelemä arvoketjunanalyysi tarjoaa yhden erilaisen tavan etsiä menestymisen lähteitä myös muualta kuin itse tuotteesta.

Heli Pironetti

Luonnonlääkinnän suosion taustalla olevat tarpeet

Luonnonlääkkeiden ja muun nk. vaihtoehtolääkinnän suosio on kasvanut voimakkaasti aikana, jolloin suomalaisten terveydenhuollon taso on noussut maailman kärkiluokkaan ja jolloin kansa elää terveempänä ja pitempään kuin koskaan ennen. Luonnonlääkinnän suosiota selittää suurelta osin alan tehokas markkinointi. Taustalla on myös se, ettei lääketieteeseen perustuva lääkintä pysty vastaamaan potilaiden kaikkiin odotuksiin.

Veijo Saano

Kasvihuoneilmiön terveysvaikutukset

Kasvihuoneilmiön voimistuminen on aikamme tärkeimpiä ympäristöongelmia. Vaikka ilmiön synnystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tiedetään varsin paljon, sen voimistumisen terveysvaikutuksia on arvioitu vähän. Arvioita on kuitenkin esitetty. Niissä esitettyjen terveysvaikutusten laajuuden ja mittakaavan vuoksi olisi toivottavaa, että ne eivät koskaan toteutuisi.

Päivi Santalahti, Meri Koivusalo

Työympäristön koetut terveysvaarat Suomessa

Työympäristön koettuja terveyshaittoja selvitettiin ATK-pohjaisella kyselyllä. 75 % noin viidestäsadasta vastaajasta ilmoitti kärsivänsä jostakin terveydentilaa heikentävästä tekijästä työpaikallaan. Näistä tärkeimpinä mainittiin melu (37 %), pöly (32 %) ja liiallinen veto (30 %). Vastaajista 9 % oli harkinnut viimeksi kuluneen vuoden aikana työpaikan vaihtoa työympäristön vaaratekijöiden vuoksi.

Jorma Tikkanen, Heimo Viinamäki

Tarvitaanko apteekkipäivystystä? Selvitys yöpäivystyksen potilaiden lääkkeiden tarpeesta

Päivystysjärjestelyt ovat kalliita ja raskaita paitsi terveydenhuollon toimipisteille, myös apteekeille. Monilla paikkakunnilla apteekit ovatkin jo pyrkineet lyhentämään päivystysaikojaan. Oulussa yöllä päivystävän apteekin asiakkaista 1991 tehty selvitys osoittaa, että päivystysaikaan haetaan vähäisessä määrin hyvin suppeaa lääkevalikoimaa, lähinnä mikrobilääkkeitä ja niiden tukena käytettäviä valmisteita. Jos lääkitys aloitettaisiin suoraan vastaanotolta saatavalla päivystyspakkauksella, apteekkien kallis yöpäivystys voitaisiin lopettaa.

Ann-Mari Hannula, Matti Moilanen

Astmapotilaille enemmän tietoa ja vastuuta hoidostaan

Nykyistä aktiivisemmalla itsehoidon ohjauksella parannettaisiin monien astmapotilaiden elämänlaatua ja säästettäisiin yhteiskunnan lääke- ja muita hoitokustannuksia. Yksilöllisen hoitosuunnitelman ja asiantuntevan neuvonnan avulla potilaat yleensä oppivat taudin pahetessa arvioimaan hoidontarpeensa, tehostamaan tarpeen mukaan lääkitystään ja hakeutumaan ajoissa hoitoon. Hyödyllinen apuväline kotiseurannassa on uloshengityksen huippuvirtausmittari. Äskettäin on potilaiden käyttöön valmistettu myös astman hoitokortti, johon lääkäri merkitsee tärkeimmät pahenemisvaiheiden hoito-ohjeet.

Timo Keistinen

Laparoskooppisen kirurgian koulutus

Endoskooppisen kirurgian nopea kehitys ja käyttööntulo vaatii ripeitä järjestelyjä nykyisen kirurgipolven täydennyskouluttamiseksi. Yliopistoklinikoiden ja Suomen Kirurgiyhdistyksen laparoskooppisen työryhmän odotetaan ottavan ohjat käsiinsä laparoskooppisten menetelmien koulutus- ja laatuvaatimusten määrittämisessä. Käytännön koulutuksessa hedelmällisintä olisi laaja yhteistyö sairaaloiden, Suomen Kirurgiyhdistyksen sekä laite- ja instrumenttituottajien välillä.

Antero Hulkko

Voiko liikunta vähentää lihavuuden ja kohonneen verenpaineen hoitokustannuksia?

Liikunta on hyväksi terveydelle, mutta sen vaikutusta terveydenhuollon kustannuksiin on arvioitu vähän. Tässä artikkelissa tarkastellaan lihavuutta ja kohonnutta verenpainetta, niiden aiheuttamia sairauskustannuksia, eri hoitomuotojen kustannuksia sekä erityisesti liikunnan etuja ja haittoja lääkkeettömänä hoitomuotona.

Katriina Kukkonen-Harjula

Elvytysorganisaatio sairaalassa Ensihoidon keskittäminen elvytysryhmälle voi parantaa ennustetta

Sydämenpysähdyspotilaan ensihoitoa ennen sairaalaantuloa on kehitetty hyvin tuloksin. Sen sijaan sairaalapotilaiden ennuste elvytystilanteissa on jopa huonompi kuin sairaalaan ensihoitojärjestelmän kautta tuotujen sydämenpysähdyspotilaiden. Osin tähän on syynä se, että sairaaloissa yritetään elvyttää sellaisiakin potilaita, joilla ei ole selviytymismahdollisuuksia. Myös elvytysvalmiuden järjestelyjä on syytä arvioida kriittisesti, sillä yksikkökohtaisessa elvytysjärjestelmässä sekä laitteet että taidot pääsevät helposti ruostumaan. Seinäjoen sairaalassa yritetään parantaa sairaalapotilaiden elvytyksen tuloksellisuutta keskittämällä elvytykset teho-osastolta käsin toimivalle elvytysryhmälle. Liikkuva elvytysryhmä hälytetään potilaan luo kaikissa välittömästi henkeä uhkaavissa peruselintoimintojen häiriötilanteissa. Muissa maissa tavalliset koko sairaalaa palvelevat elvytysryhmät ovat suomalaisissa sairaaloissa harvinaisia.

Markku Kuisma, Kaisu Ikola

Päivystystoiminnan taloudellisuuden analysointi

Päivystäminen, toiminnallinen varautuminen palvelujen satunnaiseen ja kiireelliseen kysyntään, on oleellinen osa terveydenhuollon arkea. Tarjonnan järkeistämiseksi on tärkeää tuntea kysynnän todennäköinen laatu ja määrä sekä päivystystoiminnan kustannusrakenne, jotta voidaan asettaa tavoitteet päivystyspalvelujen saatavuudelle. Näiden tekijöiden analyysin varaan voidaan luoda nykyistä tehokkaampi ja palvelukykyisempi päivystysjärjestelmä.

Martti Kekomäki, Miika Linna, Taru Mikkola

Inkerinsuomalaisten paluumuuttajalääkäreiden

Sen jälkeen, kun Suomi on tunnustanut inkeriläiset suomalaisiksi paluumuuttajiksi, on maahan muuttanut entisestä Neuvostoliitosta monia kymmeniä lääkäreitä. Suurin osa on nyt työttömänä. Yksistään Helsingissä on tällä hetkellä lähes 40 työtöntä lääkäriä. Useilla meistä on työnhakuun liittyviä ongelmia, joita itsenäisesti ei pystytä ratkaisemaan.

Tarvitaanko keskussairaalassa kipupoliklinikkaa?

Kiinnostus kroonisen kivun hoitoon on Suomessakin lisääntynyt. Kymenlaakson keskussairaalaan perustettiin kipupoliklinikka runsaat kolme vuotta sitten, ja klinikka on todettu tarpeelliseksi. Potilasmäärä on kasvanut 30 % vuodessa. KOKS:ssa selvitettiin kipupoliklinikan potilasrakennetta, Suomessa noudatettavia kivun hoitokäytäntöjä sekä klinikoiden tarkoituksenmukaisuutta yleensä.

Eero Vuorinen, Mervi Borman

Terveyskeskusmaksu vai ei? Mitä kunnat päättivät?

Kunnat ovat ryhtyneet yleisesti perimään maksua terveyskeskuksen lääkärissäkäynneistä. Useimmat kunnista ovat päätyneet 50 markan käyntimaksun perimiseen, vajaa kolmannes kunnista 100 markan vuosimaksuun. Asetusta valmisteltaessa vuosimaksua pidettiin terveyspoliittisesti suotavampana, koska sen toivottiin tukevan väestövastuisen terveydenhuollon toteutumista. Toistaiseksi tämä tarkoitus ei näytä toteutuneen.

Pirjo Marjamäki, Arto Niemi