Soveltuvatko vaikuttavaksi todetut psykososiaaliset menetelmät perustasolle?
Lähtökohdat Lasten ja nuorten terapiatakuu ei toteudu ilman vaikuttavia lyhytinterventioita eli psykososiaalisia menetelmiä. Niiden soveltuvuus perustason palveluihin on onnistuneen implementoinnin edellytys.
Menetelmät Selvitimme yksityiskohtaisesti psykososiaalisten menetelmien toteutusta ja koulutusvaatimuksia kirjallisuudesta ja asiantuntijalähteistä.
Tulokset Kuvaamme 18 eri häiriöihin käytettävää psykososiaalista menetelmää. Niiden soveltuvuutta perustason palveluihin todennäköisesti rajoittavat etenkin niiden pituus sekä alkuarvioinnin tekijältä ja menetelmän toteuttajalta vaadittava laaja psykiatrinen osaaminen.
Päätelmät Menetelmäkuvauksella voidaan arvioida soveltuvuuteen liittyviä ominaisuuksia ja varmistaa, että vaikuttavuus säilyy perustason palveluissa. Osa menetelmistä on jo osoitettu perustasolle soveltuviksi. Muiden kohdalla ratkaisuna voivat olla muokkaukset ja vaikuttavuusarvio perustason palveluissa. Alkuarvioinnin tekeminen tai hoito voidaan myös rajata psykiatrian ammattilaisille.
Alle 23-vuotiaita koskeva lasten ja nuorten terapiatakuu tuli voimaan toukokuussa 2025. Lain mukaan lapselle tai nuorelle on järjestettävä tukea, kuten määrämuotoinen lyhytinterventio, kuukauden sisällä tuen tarpeen toteamisesta. Lain ohjeistuksen mukaan menetelmä sisältää 6–20 käyntikertaa, ja sen vaikuttavuus on osoitettu tieteellisellä tutkimuksella. Lisäksi sillä pitää olla selkeästi kuvattu teoreettinen viitekehys, rakenne, sisältö ja kohderyhmä (1). Terapiatakuun ohjeistus kiinnittää huomiota vaikuttavuuden lisäksi menetelmän soveltuvuuteen.
Soveltuvuudella tarkoitetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiin toteuttaa menetelmää aiotussa toimintaympäristössä (2,3,4). Menetelmäkuvaus auttaa hahmottamaan, mitkä tekijät vaikuttavat sen aikaansaamaan muutokseen ja millä edellytyksillä se on toteutettavissa vaikuttavasti (5,6,7). Laadukkaan kuvauksen avulla menetelmän toteuttaja pystyy arvioimaan, millainen koulutustausta, työkokemus, resurssit ja toteutustapa tarvitaan. Soveltuvuutta voidaan arvioida näiden pohjalta (8).
Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoitoon on Käypä hoito -suosituksissa kuvattu useita vaikuttavaksi osoitettuja psykososiaalisia terapiasuuntauksia. Näiden menetelmien toteutusta ei kuitenkaan kuvata, eikä soveltuvuuteen perustasolle ole otettu kantaa. Tutkimuskysymyksemme on: ”Mitkä menetelmän tekijät vaikuttavat sen soveltuvuuteen perustason palveluissa?” Tavoitteenamme on kiinnittää huomiota tarpeeseen kuvata psykososiaalisten menetelmien sisältö ja toteutus pelkkää viitekehystä tarkemmin.
Aineisto ja menetelmät
Menetelmäkuvauspohjan luominen
Kokosimme yhteen menetelmäkuvauspohjia ja -työkaluja, ja teimme kirjallisuushaun menetelmäkuvausten viitekehyksistä. Aiemmassa tutkimuksessa on selvitetty menetelmän kuvaamisen viitekehyksiä kansainvälisestä kirjallisuudesta (2). Teimme täydennyshaun kesäkuussa 2025 samoilla hakuehdoilla aikavälille 12/2023–06/2025. Kävimme tulokset läpi otsikko- ja abstraktitasolla, emmekä tunnistaneet uusia viitekehyksiä.
Etsimme Suomessa käytössä olevia psykososiaalisten menetelmien kuvauspohjia lumipallomenetelmällä. Tunnistimme useita kuvauspohjia (2,8,9,10,11,12,13,14,15), joiden perusteella rakensimme laajan (liite 1) ja johtopäätöksiä varten tiiviin kuvauspohjan (liitteet 2 ja 3).
Kehitimme kuvauspohjien osia iteratiivisesti. Halusimme kuvata erityisesti tekijöitä, jotka mahdollisesti vaikuttavat menetelmän soveltuvuuteen perustason palveluissa. Ensimmäisen tiedonkeruun perusteella kuvauspohjaan lisättiin vaikuttavuustutkimuksessa käytetty menetelmän alkuarviointi, eli tiedot vasta-aiheista ja oikeasta kohdentumisesta (liite 4).
Kuvattavien menetelmien tunnistaminen
Tarkastelimme Käypä hoito -suosituksista psykososiaalisia menetelmiä tai terapiasuuntauksia, jotka on todettu vaikuttaviksi lasten ja nuorten masennuksen, ahdistuneisuuden, traumaoireiden, syömis-, käytös- ja päihdehäiriöiden hoidossa. Lieväoireisena nämä häiriöt hoidetaan perustasolla (16). Etsimme suositusten viiteluetteloista vaikuttavuustutkimuksia, joista menetelmien toteutustapa voisi ilmetä. Jos tällaista ei löytynyt, täydensimme tietoa etsimällä artikkeleita, systemaattisia katsauksia ja manuaaleja sekä konsultoimalla suomalaisia psykoterapiakouluttajia ja Käypä hoito -suositusten tekijöitä. Kuvattavaksi valikoitui lyhyimpiä menetelmiä (taulukko 1), koska tavoitteena oli arvioida soveltuvuutta perustasolle osana terapiatakuuta. Tarkemmat menetelmäkohtaiset viitteet ja tietolähteiden määrä löytyvät liitteistä 2 ja 3.
Tulokset
Kuvasimme 18 menetelmää (taulukko 1). Kuvausten työstövaiheessa tärkeimmiksi osa-alueiksi nousivat kohderyhmä, toteutus, ydinelementit, kohderyhmää ja toimintaympäristöä koskeva tutkimustieto vaikuttavuudesta, menetelmäkoulutus, käytön edellytykset sekä manuaalin olemassaolo (kuvio 1).
Tietoja menetelmistä löytyi vaihtelevasti (liite 5). Kohderyhmä oli ilmoitettu 88 %:ssa menetelmistä. Muita hyvin raportoituja asioita olivat toteutustapa (91 %), tapaamisten tai teemojen sisältö (100 %) ja vaadittava aiempi pohjakoulutus (77 %). Heikoimmin oli raportoitu kouluttaja (54 %) ja menetelmäkoulutuksen sisältö, laajuus, materiaalit ja kustannukset (45 %).
Tutkimukseen valittuja menetelmiä käsittelevissä vaikuttavuustutkimuksissa erityisosaamista vaativa alkuarviointi tehtiin ennen menetelmän käyttöä, eikä sen toteutettavuutta perustasolla oltu mietitty (liite 4). Osasta menetelmiä ei ole Suomessa käyttökokemuksia tai koulutusta.
Huomioita menetelmistä häiriökohtaisesti
Nuorten masennuksen hoitoon kuvattiin yksi menetelmä: interpersonaalinen terapia, johon on saatavilla käsikirja. Se sisältää 12 tapaamista ja käyttökokemusta on myös perusterveydenhuollosta. Työntekijän pätevöityminen edellyttää vuoden koulutusta ja menetelmäohjausta (62). Masennuksen alkuarviointiin vaikuttavuustutkimuksissa sisältyi diagnostinen arvio (liite 3).
Ahdistuksen ja traumaoireiden hoidon menetelmissä käyntimäärä oli 10–22. Osa menetelmistä oli tarkoitettu yleisesti ahdistuneisuuden, osa spesifien ahdistuneisuushäiriöiden ja trauman vaikutusten ehkäisyyn ja hoitoon. Osassa menetelmistä hoito oli strukturoitu, ja osassa se eteni moduuleittain. Vaikuttavuustutkimuksissa edellytettiin usein psykoterapeutin pätevyyttä ja traumamenetelmissä laajaa kokemusta kohderyhmän kanssa työskentelystä.
Kuvasimme myös intensiivisen paniikkihäiriön hoidon menetelmän, joka kestää 2–8 tuntia päivässä viikon ajan. Ahdistuksen ja traumaoireiden hoidon menetelmien vaikuttavuustutkimuksissa käytettiin alkuarvioinnissa strukturoitua tai strukturoimatonta haastattelua, esikyselyä, diagnostista, sosiaalista tai lääkärin arviointia tai kouluhavainnointia.
Lasten ja nuorten käytös-, syömis-, päihde- sekä monimuotoisten häiriöiden hoidossa vanhempien tai perheen osallisuus on Käypä hoito -suositusten mukaan keskeinen osa hoidon vaikuttavuutta (63). Syömishäiriöihin kuvasimme 20 käynnin menetelmän, jonka toteuttaja oli psykologi, lasten- ja nuorisopsykiatri tai perhepsykoterapeutti (liite 3). Toteuttajalla tuli olla aputerapeutti ja konsultaatiotiimi, jossa toimii lastenlääkäri, sairaanhoitaja ja ravitsemusterapeutti. Kuvasimme vaihtoehtona perustasolle muokatun version, jonka vaikuttavuutta ei ole kattavasti tutkittu (27).
Päihde- ja käytöshäiriöiden alkuarvioinnin laajuus vaihteli: käytöshäiriöissä arvio perustui matalan kynnyksen esikyselyyn tai sitä ei ollut, kun taas päihdehäiriöissä edellytettiin lääkärin ja psykiatrin arviota. Syömishäiriöiden alkuarviointi sisälsi sekä psykiatrin että lääkärin arvion terveydentilasta.
Päätelmät
Kuvasimme laajan joukon menetelmiä, jotka on osoitettu vaikuttaviksi lasten ja nuorten masennuksen ja ahdistuneisuus-, traumaperäisten, käytös-, syömis- ja päihdehäiriöiden hoidossa. Kuvaus havainnollistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat menetelmien soveltuvuuteen perustason palveluissa.
Vaikuttavaksi osoitetut menetelmät olivat yleensä pitkäkestoisia (yli 20 käyntiä). Soveltuvuuden kannalta tämä on merkittävä havainto, koska valitsimme kuvattavaksi kestoltaan mahdollisimman lyhyitä menetelmiä. Suomessa on laajastikin käytössä perustason palvelujen tarpeisiin kehitettyjä lyhennettyjä menetelmiä, joista ei ole vaikuttavuusnäyttöä.
Kansainvälisissä vaikuttavuustutkimuksissa alkuarvion tekivät ja hoidon tarjosivat usein terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on pitkä koulutustausta ja työkokemus käytetystä menetelmästä. Useat menetelmät pitivät sisällään kattavan alkuarvioinnin. Vaikuttavuustutkimuksessa alkuarvioinnin tavoitteena on varmistaa vaikuttavuus ja vertailtavuus tarkasti rajatussa kohderyhmässä (64).
Vaikuttavuustutkimusten resursointi poikkeaa palvelujärjestelmän arjesta. On suhtauduttava kriittisesti siihen, että menetelmää toteuttaa itsenäisesti ammattilainen, jolla on rajoittunut terveydenhuollon tai psykiatrian osaaminen, sillä vaikuttavuutta ja turvallisuutta näin toteutettuna ei usein ole arvioitu.
Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidon osaaminen keskittyy erikoissairaanhoitoon, mutta perustason palveluissa on psykososiaaliseen hoitoon koulutettuja psykologeja tai sairaanhoitajia (65). Menetelmien käyttöönotto perustason palveluissa jakaisi yleisimpien lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoidon laajemmalle ammattilaisten joukolle. Samalla tämä edellyttää kannanottoa siihen, millainen perus- ja lisäkoulutus riittää alkuarviointiin, erotusdiagnostiikkaan ja mielenterveyden hoitoon. Tarvitaanko lisää erityisosaajien vakansseja perustasolle, vai toteutetaanko osa hoidoista vain erikoissairaanhoidossa? Osin soveltuvuus ja turvallisuus voitaisiin turvata hyödyntämällä moniammatillisen työryhmän osaamista.
On jonkin verran näyttöä siitä, että hoidon tuloksellisuus riippuu työntekijän osaamisesta ja kokemuksesta (66). Myös ammattilainen, jolla ei ole psykiatrian osaamista, pystyy kuitenkin tarjoamaan vaikuttavaa psykososiaalista hoitoa, kun menetelmästä on käsikirja ja sen käyttöön saa koulutusta ja työnohjausta (6). Esimerkiksi painotukseltaan psykoedukatiiviset menetelmät (kuten Cool Kids) soveltuvat perustason palveluihin ja vaativat vähemmän pohjakoulutusta. Komponenttipohjaiset psykoterapeuttiset menetelmät (kuten TF-KKT) edellyttävät syvällistä teoreettista osaamista, kokemusta traumojen hoidosta ja menetelmäuskollista soveltamista (67). Niiden soveltuvuutta perustasolle tulee arvioida tarkemmin.
Tarkempi kuvaus on välttämätön, kun halutaan löytää perustasolle parhaiten soveltuvia, vaikuttaviksi todettuja menetelmiä, tai kuvata niiden käyttöönottoa ja juurtumista vaikeuttavia tekijöitä. Kokemuksen kautta voidaan tunnistaa, milloin menetelmää tarvitsee muokata perustasolla soveltuvaksi ja kuvata se. Muokkausten vaikutusta vaikuttavuuteen ja soveltuvuuteen tulee kuitenkin arvioida kriittisesti ja menetelmäkohtaisesti pilottitutkimuksilla (15).
Tutkimuksemme vahvuutena on kirjallisuushakuun ja yksittäisten menetelmien pilottikuvauksiin perustuva arvio siitä, mitkä tekijät tulisi kuvata, kun menetelmiä halutaan tarkastella tarkemmin. Olemme kuvanneet menetelmiä eri oireisiin, myös sellaisia, joita ei vielä Suomessa käytetä, ja toivomme työn tukevan valintoja perustasolla.
Tässä artikkelissa on useita rajoitteita. Tunnistamamme soveltuvuutta osoittavat piirteet keskittyvät siihen, miten käytettävä menetelmä on ja miten sen toteutettavuutta perustason palveluissa arvioidaan. Kuvausten pohjalta ei voida ottaa kantaa soveltuvuuden muihin osa-alueisiin, kuten hyväksyttävyyteen tai tarkoituksenmukaisuuteen, jotka vaatisivat erityyppistä tutkimusta (2).
Kaikista vaikuttavaksi osoitetuista menetelmistä ei löytynyt yhteismitallista tai systemaattisesti koostettua tietoa. Ei ole yhteisesti sovittua määritelmää sille, milloin menetelmä soveltuu perustason palveluihin. Emme voi olla varmoja siitä, että tunnistimme kaikki perustasolle kehitetyt ja muokatut versiot ja niitä koskevan erillisen vaikuttavuustiedon. Tutkimus ei myöskään kerro, eroaako käytetty kuvauspohja aiemmista käytettävyydeltään. Laaja kuvaus on kuitenkin joiltain osin aiempia kattavampi. Varsinainen menetelmien soveltuvuusarvio edellyttää määritellyssä kohderyhmässä ja toimintaympäristössä tehtyä laadullista tai määrällistä käytännön tutkimusta.
Toivomme menetelmäkuvauksen jäsennyksen palvelevan tulevia hoitosuosituksia, rakenteista kirjaamista ja toimenpidekoodien käyttöä sekä vaikuttavuus- ja soveltuvuusarvioita. Jäsennyksellä on merkitystä, kun terveydenhuollon toimijat ja päättäjät arvioivat menetelmien eroja ja soveltuvuutta perustason palveluihin ja priorisoivat resurssien käyttöä koulutukseen ja hoitoon.
Tarvitaan palvelujärjestelmän, päättäjien ja rahoittajien keskustelua siitä, miten sovitetaan yhteen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuus, soveltuvuus ja sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien saatavuus. Keskustelu on erityisen ajankohtaista terapiatakuun tultua voimaan. Varmistamalla potilaan saama terveyshyöty varmistetaan toiminnan kokonaiskannattavuus yhteiskunnalle.
Käsikirjoitusta on rahoittanut Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Liitteet 1–5. Psykososiaalisten menetelmien kuvauspohja,tietolähteet ja tiiviit kuvauksetSara Tani: Työsuhde (Itla, Helsingin yliopisto), apurahat (STN-rahoitus Imagine-konsortiolle, Lastentautien tutkimussäätiö), korvaus käsikirjoituksen valmistelusta (Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Itla)), luentopalkkiot (Itla, Tampereen yliopisto, STN-hanke Imagine).
Mia Huolman: Työsuhde (Barnahus-hanke, Hus), konsulttipalkkio (Itla), luentopalkkio (Traumaterapiakeskus), asiantuntijapalkkio (Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr ja Suomen Punainen Risti), luottamustoimet (Suomen Psykologiliitto, European society for traumatic stress studies, Suomen Psykotraumayhdistys, Kanta-Hämeen psykologiyhdistys, Kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologit ry).
Katja Hautamäki: Työsuhde (Itla, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue).
Terhi Punna: Johtokunnan/hallituksen jäsen (Psykoterapiakeskus KognitiÅ Oy, toimitusjohtaja), konsulttipalkkio (Itla, Tampereen yliopisto, STN-hanke Imagine), luentopalkkiot (Varha, Tyks, psykiatria), osakkeet (KognitiÅ Oy).
Outi Linnaranta: Vieraileva tutkija (THL), apuraha (STN-rahoitus Imagine-konsortiolle, Lastentautien tutkimussäätiö), korvaus käsikirjoituksen kirjoittamisesta (Duodecim, Lääkärilehti), asiantuntijalausunto (Valtiontalouden tarkastusvirasto), luentopalkkiot (Psykiatripäivät, Lastenpsykiatripäivät, Lääkäripäivät, Päihdelääketieteen päivät, Väestöliitto), matka-, majoitus- tai kokouskulut (EUSHUM conferenssi 2024 luennoitsijana), muut (Adoptiolautakunnan lupajaoston lääketieteen asiantuntija 2022–2025, Itlan osa-aikainen tieteellinen päätoimittaja hankkeessa 2023–2025, Palkon jaoksen asiantuntijajäsen).
Tämä tiedettiin
- Terapiatakuu edellyttää vaikuttavaksi osoitettujen menetelmien saatavuutta perustasolla.
- Käypä hoito -suosituksissa kuvataan vaikuttavaksi osoitettuja menetelmiä tai teoriasuuntauksia.
- Psykososiaalisen menetelmän soveltuvuudelle perustason palveluissa ei ole yhteisesti sovittua määritelmää.
Tutkimus opetti
- Vaikuttavaksi osoitetut menetelmät olivat yleensä pitkiä, noin 20 käyntiä tai enemmän.
- Vaikuttavuustutkimuksissa potilaan arvioinnin ja hoidon toteuttajalla on usein pitkä psykiatrian tai psykoterapian koulutus ja kokemus, jota ei perustasolla ole aina saatavilla.
- Menetelmäkuvaus tuo esiin useita tekijöitä, jotka pitää huomioida teoriasuuntauksen lisäksi soveltuvuutta arvioitaessa ja menetelmiä vertailtaessa.
- 1
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Ohje: Säännökset lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten pääsystä perusterveydenhuollon lyhytpsykoterapiaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon määrämuotoisiin lyhytinterventioihin (terapiatakuu). VN/6380/2025; 2025. https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/150123656/Ohje_Lasten+ja+nuorten+terapiatakuu.pdf/a2fa3f86-84c8-bbfa-5b08-380c2b9c2472/Ohje_Lasten+ja+nuorten+terapiatakuu.pdf?t=1741767049540
- 2
- Seilo N, Lindholm L, Tani S ym. Psykososiaalisen intervention adaptointi – kuvaus keskeisistä näkökulmista ja käsitteistä. Kasvun Tuki -Aikakauslehti 2024;4. doi.org/10.61259/kt.144999
- 3
- Metz A, Louison L. The Hexagon: An exploration tool. Hexagon Discussion & Analysis Tool Instructions. National Implementation Research Network; 2019. https://eric.ed.gov/?id=ED606133
- 4
- Moullin JC, Dickson KS, Stadnick NA, Rabin B, Aarons GA. Systematic review of the Exploration, Preparation, Implementation, Sustainment (EPIS) framework. Implement Sci 2019;14:1. doi.org/10.1186/s13012-018-0842-6
- 5
- Backman H, Mellenius N, Seppälä V, Lampela S. Miten psykososiaalinen menetelmä toimii? – Katsaus lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen menetelmien teoriaperustaisuudesta, ydinelementeistä ja vaikutusmekanismeista. Kasvun Tuki -Aikakauslehti 2025;5. doi.org/10.61259/kt.177475
- 6
- Myllyniemi A, Seilo N, Kaljadin J ym. Ja mikä olikaan vaikuttava hoitoannos? Esimerkkinä nuorten interpersonaalisen terapian muokkaukset. Duodecim 2025;141:1563–9.
- 7
- Kazdin AE. Mediators and mechanisms of change in psychotherapy research. Annu Rev Clin Psychol 2007;3:1–27. doi.org/10.1146/annurev.clinpsy.3.022806.091432
- 8
- Hoffmann TC, Glasziou PP, Boutron I ym. Better reporting of interventions: template for intervention description and replication (TIDieR) checklist and guide. BMJ 2014;348:g1687. doi.org/10.1136/bmj.g1687
- 9
- Merikukka M, Backman H, Heikkilä L, Kurki, M. Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävien psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuus – Opas näytön systemaattiseen arviointiin. Itlan Oppaat Ja Käsikirjat 2025:1. https://itla.fi/wp-content/uploads/2025/04/Itla_Arviointiopas_2025.pdf
- 10
- Komulainen J, Jousimaa J, Kunnamo I. Hoitosuositusryhmien käsikirja. Uudistettu painos. Duodecim; 2019. https://www.terveysportti.fi/dtk/khk/koti
- 11
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lasten ja nuorten hoitoon soveltuvat menetelmät. 2025 https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyspalvelut/terapeuttiset-menetelmat-ja-terapiapalvelut/nayttoon-perustuvat-tuki-ja-hoitomenetelmat/lasten-ja-nuorten-hoitoon-soveltuvat-menetelmat (siteerattu 30.12.2025)
- 12
- Kylänen M, Lintunen J, Kostiainen E. HYTE-toimintamallin kuvauslomake. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintamallien arviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2025. https://thl.fi/documents/155392151/190140701/HYTE-toimintamallien%20arviointi_Toimintamallin_edustaja_Lomake_II_2025.pdf/a90accdc-1dd9-0952-c7d0-a612c9815beb/HYTE-toimintamallien%20arviointi_Toimintamallin_edustaja_Lomake_II_2025.pdf?t=1744873256388
- 13
- Siltanen H, Hamari L, Heikkilä K, Marin K, Parisod H, Holopainen A. Hotus-hoitosuositusten® laadinta – käsikirja suositustyöryhmille. Versio 4.0. Hoitotieteen tutkimussäätiö; 2025. https://hotus.fi/wp-content/uploads/2025/08/hoitosuosituskasikirja-4-0.pdf
- 14
- Palko. Palveluvalikoimaneuvosto. Suositusten käsittelyprosessi (siteerattu 30.12.2025). https://palveluvalikoima.fi/suositusten-kasittelyprosessi
- 15
- Wiltsey Stirman S, Baumann AA, Miller CJ. The FRAME: an expanded framework for reporting adaptations and modifications to evidence-based interventions. Implement Sci 2019;14:58. doi.org/10.1186/s13012-019-0898-y
- 16
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Sosiaali -ja terveysministeriön julkaisuja 2019:2. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/a6404cb8-a9a9-4c7c-a2c5-aee84aa8e6dd/content
- 17
- Mondolin V, Koskinen T, Kontunen J. Interpersonaalinen terapia nuorille. Kirjassa: Ranta K, Kontunen J, Marttunen M, toim. Nuorten masennus ja interpersonaalinen terapia, 1. painos. Duodecim; 2024.
- 18
- Kontunen J. Interpersonaalisen terapian kehitys. Kirjassa: Ranta K, Kontunen J, Marttunen M, toimittajat. Nuorten masennus ja interpersonaalinen terapia, 1. painos. Duodecim; 2024.
- 19
- Peltonen K, Kangaslampi S. Treating children and adolescents with multiple traumas: a randomized clinical trial of narrative exposure therapy. Eur J Psychotraumatology 2019;10:1558708. doi.org/10.1080/20008198.2018.1558708
- 20
- Schauer M, Neuner F, Elbert T. Narrative exposure therapy: a short-term treatment for traumatic stress disorders, 2. painos. Cambridge (Mass.): Hogrefe; 2011.
- 21
- Laajasalo T, Stolt S, Pirinen J, Vehkaoja S, Juusola A, Nuotio SK. Psykososiaaliset menetelmät lasten traumaattisten kokemusten käsittelyyn: kokemuksia Barnahus-hankkeessa pilotoiduista ja jalkautetuista työmenetelmistä. THL Työpaperi 2/2024. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-232-7
- 22
- Thielemann JFB, Kasparik B, König J, Unterhitzenberger J, Rosner R. A systematic review and meta-analysis of trauma-focused cognitive behavioral therapy for children and adolescents. Child Abuse Negl 2022;134:105899 doi.org/10.1016/j.chiabu.2022.105899
- 23
- Thielemann JFB, Kasparik B, König J, Unterhitzenberger J, Rosner R. Stability of treatment effects and caregiver-reported outcomes: A meta-analysis of trauma-focused cognitive behavioral therapy for children and adolescents. Child Maltreat 2024;29:375–87. doi.org/10.1016/j.chiabu.2022.105899
- 24
- Lock J, Le Grange D. Treatment manual for anorexia nervosa: a family-based approach, 2. painos. New York: Guilford Press; 2013.
- 25
- Le Grange D, Lock J. Treating bulimia in adolescents: a family-based approach. New York: Guilford Press; 2007.
- 26
- Benedictson J, Penner-Goeke L, Hogan E, Wiens R, Theule J. Family-based treatment for adolescent anorexia nervosa: A meta-analysis. Aust N Z J Fam Ther 2025;46:e70001. doi.org/10.1002/anzf.70001
- 27
- Lebow J, O’Brien JRG, Mattke A, Narr C, Geske J, Billings M. A primary care modification of family-based treatment for adolescent restrictive eating disorders. Eat Disord 2021;29:376–89. doi.org/10.1080/10640266.2019.1656468
- 28
- Horigian VE, Anderson AR, Szapocznik J. Family-based treatments for adolescent substance use. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2016;25:603–28. doi.org/10.1016/j.chc.2016.06.001
- 29
- Littell JH, Pigott TD, Nilsen KH, Roberts J, Labrum TK. Functional family therapy for families of youth (age 11–18) with behaviour problems: A systematic review and meta‐analysis. Campbell Syst Rev 2023;19:e1324. doi.org/10.1002/cl2.1324
- 30
- Sexton TL. Functional family therapy in clinical practice an evidence-based treatment model for working with troubled adolescents. New York: Routledge; 2011.
- 31
- Kankaanpää R, Mishina K. MDFT – Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely (Multidimensional Family Therapy): Menetelmä nuorten laaja-alaisten ja monimuotoisten käytös- ja päihdeongelmien vähentämiseen (2. arvio). Kasvun Tuki -Aikakauslehti 2025;5. doi.org/10.61259/kt.162617
- 32
- Karjalainen P, Santalahti P, Sihvo S. Vaikuttavatko vanhemmuustaitoja tukevat ohjelmat lapsen käytöshäiriöiden ja -ongelmien ehkäisyssä ja vähentämisessä? Duodecim 2016;132:967–74.
- 33
- Axberg U, Broberg AG. Evaluation of “The Incredible Years” in Sweden: The transferability of an American parent‐training program to Sweden. Scand J Psychol 2012;53:224–32. doi.org/10.1111/j.1467-9450.2012.00955.x
- 34
- Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmät menetelmäarvio. 2016. https://itla.fi/menetelmapankki/vanhemmuusryhmat/
- 35
- Turun yliopisto. Vanhemmuusohjelmat | Ihmeelliset vuodet. (siteerattu 16.12.2025). https://sites.utu.fi/ihmeellisetvuodet/vanhemmuusryhmat/
- 36
- Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. Ihmeelliset vuodet - PienryhmäDino menetelmäarvio. 2016. https://itla.fi/menetelmapankki/pienryhmadino/
- 37
- Webster-Stratton C, Hammond M. Treating children with early-onset conduct problems: a comparison of child and parent training interventions. J Consult Clin Psychol 1997;65:93–109. doi.org/10.1037//0022-006x.65.1.93
- 38
- Larsson B, Fossum S, Clifford G, Drugli MB, Handegård BH, Mørch WT. Treatment of oppositional defiant and conduct problems in young Norwegian children: results of a randomized controlled trial. Eur Child Adolesc Psychiatry 2009;18:42–52. doi.org/10.1007/s00787-008-0702-z
- 39
- Williams ME, Bywater T, Lane E, Williams NC, Hutchings J. Building social and emotional competence in school children: A randomised controlled trial. Psychology 2019;10:107–21. doi.org/10.4236/psych.2019.102009
- 40
- McGrath PJ, Sourander A, Lingley-Pottie P ym. Remote population-based intervention for disruptive behavior at age four: study protocol for a randomized trial of Internet-assisted parent training (Strongest Families Finland-Canada). BMC Public Health 2013;13:985. doi.org/10.1186/1471-2458-13-985
- 41
- Sourander A, McGrath PJ, Ristkari T ym. Internet-assisted parent training intervention for disruptive behavior in 4-year-old children: A randomized clinical trial. JAMA Psychiatry 2016;73:378. doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2015.3411
- 42
- Sourander A, Ristkari T, Kurki M ym. Effectiveness of an internet-based and telephone-assisted training for parents of 4-year-old children with disruptive behavior: implementation research. J Med Internet Res 2022;24:e27900. doi.org/10.2196/27900
- 43
- Rapee RM, Lyneham H, Hudson JL ym. Cool Kids Anxiety Program, 2. painos. Sydney: Centre for Emotional Health, Macquire University; 2019.
- 44
- Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. Cool Kids -menetelmäarvio. 2021. https://itla.fi/menetelmapankki/cool-kids/
- 45
- Korpilahti-Leino T, Ristkari T, Luntamo T, Sourander A. Matalan kynnyksen hoito lasten ahdistuneisuuteen: Voimaperheet – Huolet hallintaan -mallin kehittäminen. Kasvun Tuki -Aikakauslehti 2021;1. doi.org/10.61259/kt.126971
- 46
- Hoffman EC, Mattis SG. A developmental adaptation of Panic Control Treatment for panic disorder in adolescence. Cogn Behav Pract 2000;7:253–61. doi.org/10.1016/S1077-7229(00)80081-4
- 47
- Pincus D, May JE, Whitton SW, Mattis SG, Barlow DH. Cognitive-behavioral treatment of panic disorder in adolescence. J Clin Child Adolesc Psychol 2010;39:638–49. doi.org/10.1080/15374416.2010.501288
- 48
- Pincus D, Ehrenreich JT, Mattis SG. Mastery of anxiety and panic for adolescents: riding the wave: therapist guide. Oxford; Oxford University Press; 2008.
- 49
- Angelosante AG, Pincus DB, Whitton SW, Cheron D, Pian J. Implementation of an intensive treatment protocol for adolescents with panic disorder and agoraphobia. Cogn Behav Pract 2009;16:345–57. https://psycnet.apa.org/doi/10.1016/j.cbpra.2009.03.002
- 50
- Elkins RM, Gallo KP, Pincus DB, Comer JS. Moderators of intensive cognitive behavioral therapy for adolescent panic disorder: the roles of fear and avoidance. Child Adolesc Ment Health 2016;21:30–6. doi.org/10.1111/camh.12122
- 51
- Gallo KP, Cooper-Vince CE, Hardway CL, Pincus DB, Comer JS. Trajectories of change across outcomes in intensive treatment for adolescent panic disorder and agoraphobia. J Clin Child Adolesc Psychol 2014;43:742–50. doi.org/10.1080/15374416.2013.794701
- 52
- Beaumont R, Rotolone C, Sofronoff K. The secret agent society social skills program for children with high‐functioning autism spectrum disorders: A comparison of two school variants. Psychol Sch 2015;52:390–402. https://psycnet.apa.org/doi/10.1002/pits.21831
- 53
- Beaumont R, Walker H, Weiss J, Sofronoff K. Randomized controlled trial of a video gaming-based social skills program for children on the autism spectrum. J Autism Dev Disord 2021;51:3637–50. doi.org/10.1007/s10803-020-04801-z
- 54
- Temkin AB, Beaumont R, Wkya K ym. Secret Agent Society: A randomized controlled trial of a transdiagnostic youth social skills group treatment. Res Child Adolesc Psychopathol 2022;50:1107–19. doi.org/10.1007/s10802-022-00919-z
- 55
- Ranta K. Sosiaalisten tilanteiden pelon hoito. Kirjassa: Ranta K, Fredriksson J, Koskinen M, Tuomisto MT, toim. Lasten ja nuorten kognitiiviset ja käyttäytymisterapiat, 1. painos. Duodecim; 2018.
- 56
- Albano AM. Treatment of social anxiety in adolescents. Cogn Behav Pract 1995;2:271–98. doi.org/10.1016/S1077-7229(95)80014-X
- 57
- Garcia-Lopez LJ, Olivares J, Beidel D, Albano AM, Turner S, Rosa AI. Efficacy of three treatment protocols for adolescents with social anxiety disorder: A 5-year follow-up assessment. J Anxiety Disord 2006;20:175–91. doi.org/10.1016/j.janxdis.2005.01.003
- 58
- Hayward C, Varady S, Albano AM, Thienemann M, Henderson L, Schatzberg AF. Cognitive-behavioral group therapy for social phobia in female adolescents: Results of a pilot study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39:721–6. doi.org/10.1097/00004583-200006000-00010
- 59
- Leigh E, Clark DM. Cognitive therapy for social anxiety disorder in adolescents: A development case series. Behav Cogn Psychother 2016;44:1–17. doi.org/10.1017/s1352465815000715
- 60
- Leigh E, Clark DM. Cognitive therapy for social anxiety disorder in adolescents. OxCADAT resources; 2018.
- 61
- Leigh E, Creswell C, Stallard P ym. Delivering cognitive therapy for adolescent social anxiety disorder in NHS CAMHS: a clinical and cost analysis. Behav Cogn Psychother 2021;49:385–97. doi.org/10.1017/s1352465821000035
- 62
- Marttunen, M. Interpersonaalinen yksilöpsykoterapia (IPT-A) nuorten depression akuuttihoidossa. 2020. Käypä hoito -näytönastekatsaus 8.1.2020. https://www.kaypahoito.fi/nak04392
- 63
- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrinen yhdistys ry:n ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Syömishäiriöt. Käypä hoito -suositus 31.10.2025. https://www.kaypahoito.fi
- 64
- Malmivaara, A. Kliininen impaktitutkimus - milloin satunnaistaa, milloin havainnoida? Duodecim 2017;133:129–131. https://www.duodecimlehti.fi/duo13522
- 65
- Mannerkoski M, Ruponen A. Valtioneuvoston selvitys opiskeluhuollon kokonaisuudesta 2024. Valtioneuvoston Julkaisuja 2024:58. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-627-3
- 66
- Heinonen E, Nissen-Lie HA. The professional and personal characteristics of effective psychotherapists: a systematic review. Psychother Res 2020;30:417–32. doi.org/10.1080/10503307.2019.1620366
- 67
- Syros I, Karantzali A, Anastassiou-Hadjicharalambous X. Trauma-focused cognitive behavioral therapy (TF-CBT), cognitive behavioral intervention on trauma in schools (CBITS), and other promising practices in the treatment of post-traumatic stress disorder in children and adolescents: evidence evaluation. OBM Neurobiol 2022;6. https://doi.org/10.21926/obm.neurobiol.2204146
Do effective psychosocial interventions fit in primary level services?
Background The law for immediate access to therapy for children and adolescents requires evidence-based short-term interventions. The feasibility of such interventions at primary care level is essential to successful implementation.
Methods We provided a detailed description of a variety of psychosocial interventions. The contents and training requirements of these interventions were described from literature and expert sources.
Results We described 18 interventions for different disorders. Factors likely limiting feasibility include the length of the intervention and the extensive psychiatric expertise required from both the initial assessor and the provider.
Conclusions Intervention descriptions support assessment of characteristics affecting feasibility and ensuring that effectiveness is maintained in primary care services. Some interventions have already been shown to be feasible in primary care. For other interventions, solutions to improve acceptability and feasibility may include adapting the intervention and evaluating its effectiveness in primary care level, or confirming the role in assessment of certain conditions for psychiatric professionals, while primary care could provide the interventions based on a careful medical examination.
Sara Tani, Mia Huolman, Terhi Punna, Katja Hautamäki, Outi Linnaranta
