Omat antibioottimme (pääkirjoitus SLL 40/2002)

Reilut sata vuotta sitten (v. 1884) nopean bakteeripuolustuksen ratkaisuksi paljastui fagosytoosi. Myöhemmin selvisi immunologian ja vasta-aineiden tärkeys. Immunologiassa on kuitenkin bakteerien mentävä aukko. Kun bakteerit jakautuvat jopa 20 minuutissa, kestää vasta-aineita tuottavien B-lymfosyyttien jakautuminen yli 20 tuntia; on selvää, kumpi tämän kilpajuoksun lopulta voittaisi, jos muita keinoja bakteerien hillitsemiseen ei olisi. Vasta parikymmentä vuotta sitten tähän – ja myös fagosytoosimekanismiin – löydettiin vastaus: elimistön omat peptidiantibiootit (2,3). Valikoima on laaja; tähän mennessä tällaisia antibiootteja tunnetaan jo yli 750 erilaista (1). Alan kansainvälinen kärkitutkija on ollut ruotsalainen mikrobiologi Hans Boman (1).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4.10.2002 Kommentteja

Lääninhallitukset kirkastamassa terveyspoliittista profiiliaan? (pääkirjoitus SLL 40/2002)

Vuosikymmenen jatkuneen hiljaiselon jälkeen pelkkänä sattumana ei voine pitää viime aikoina julkisuuskynnyksen ylittäneitä uutisia lääninhallitusten aktiviteeteista erityisesti erikoissairaanhoidon valvontatehtävissä. Niistä tuoreimpia esimerkkejä ovat Etelä-Suomen lääninhallituksen HUS-päätökset. HUS:n toimien perään kyseltiin taannoisen sydänkirurgien jupakan jälkimainingeissa ja nyttemmin syksyn alussa tehtyjen yhtymän talouden sopeuttamispäätösten jälkeen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4.10.2002 Kommentteja

Kansantautien riskitekijöistä selvitys

Suomalaisten tärkeimpien kansantautien riskitekijöitä kartoitetaan kerran viidessä vuodessa Finriski-tutkimuksella, jonka uudet tulokset kuvaavat kehitystä vuodesta 1997 kevääseen 2002. Suotuisasti on kehittynyt oikeastaan vain verenpaine: suomalaisten verenpainetasot laskevat edelleen. Systolisen verenpaineen lasku vuodesta 1997 tähän vuoteen ei ollut enää tilastollisesti merkitsevää, mutta diastolinen paine laski merkitsevästi sekä miehillä että naisilla.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4.10.2002 Kommentteja

Pyörtyneen ennuste

Tajuttomuuskohtaus on kuin hetkellinen kuolema. Siksi se herättääkin aina kysymyksen: entä seuraavalla kerralla, herääkö potilas? Pulma on varsin tavallinen: joka kolmaskymmenes sairaalan päivystyskäynti johtuu pyörtymisestä, ja vuosittain miltei yksi sadasta pyörtyy elämänsä ensimmäisen kerran (NEJM 2002;347: 878-85). Kuten odottaa saattaa, potilaan kohtalo riippuu pyörtymisen syystä. Tajunnanmenetys johtuu lopulta joko aivokuoren verenvirtauksen pysähtymisestä yli 8-10 sekunniksi tai aivojen sähkötoiminnan häiriytymisestä. Käytännössä pyörtymisen syyt voidaan jaotella neljään ryhmään: sydänperäisiin, neurologisiin, vasovagaalisiin ja tuntemattomiin. Syy selviää päivystyskäynnillä vain vajaalla puolella potilaista.

Pekka Leinonen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 39/2002 Kommentteja

Aivohalvauspotilaiden liuotushoito vaatii koko hoitomallin muuttamista

EU:n viranomaisten päätös hyväksyä liuotushoito muuttaa aivoinfarktipotilaiden hoitokäytännön Euroopassa täysin, toteaa 6. EUSI Stroke Summer Schoolissa Helsingissä aivoinfarktista luennoinut professori Werner Hacke. Hacke on saksalaisen Heidelbergin yliopiston neurologian professori ja neurologian klinikan ylilääkäri ja kuuluisa akuutin aivoinfarktin liuotushoitotutkimuksistaan.

Markku Kaste

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 39/2002 Kommentteja

Terveydenhuollon asiakasmaksusäännökset tätä vuosituhatta vastaavalle tasolle? (pääkirjoitus SLL 39

Lääninhallitus katsoi, että kyseessä on asiakasmaksusäännösten vastainen menettely ja edellytti kuntien luopuvan siitä välittömästi. Kunnan ainoa laillinen menettely yksityisten palvelujentuottajien suhteen on se, että kunta ”väliostaa” ostopalveluna yksityisen yrityksen tuottaman hoidon asukkaalleen, joka maksaa siitä vain ja korkeintaan maksuasetuksen mukaisen korvauksen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 27.9.2002 Kommentteja

Pyörtyneen ennuste

Sydänperäisestä syystä pyörtyneet ovat suuressa vaarassa, sillä yli 10 % heistä kuolee seuraavan puolen vuoden aikana. Tajunnanmenetys aiheutuu rytmihäiriöstä. Taustalla on tavallisesti sydänvika, joka tajuttomuuskohtauksen aiheuttaessaan edellyttää sairaalatutkimuksia (NEJM 2002;347: 931–3). Sydäninfarktin, sepelvaltimotaudin ja vasemman kammion toiminnanvajauksen diagnostiikka on keskeistä. Keuhkoembolia tulee sulkea pois jo päivystyksessä. Kardiomyopatia, tri- ja bifaskikulaariset johtumishäiriöt, pitkä QT-aika sekä oikean kammion dysplasia (T-inversiot V1-3 vinkkinä) olisi muistettava – samoin iatrogeeniset syyt (mm. liiallinen diureetti- tai vasodilatoiva lääkitys). Vaarallinen rytmihäiriö saattaa jäädä kiinni EKG:n pitkäaikaisnauhoituksessa, mutta tämä ei tietenkään sulje niitä pois.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 27.9.2002 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030