Asiantuntijaryhmä: Termi "sisäilmasairaus" aiheuttaa sekaannusta

Termin käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita.

Termien "sisäilmasairaus", "hometalosairaus" tai "homesairaus" käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita, joten niitä ei tulisi käyttää terveydenhuollossa, toteaa asiantuntijaryhmä kannanotossaan.

Lukuisten tahojen käyttämien termien käyttö aiheuttaa ryhmän mukaan sekaannusta ja vaikeuttaa potilaiden hoitoa ja kuntoutusta.

Lääketieteessä ei ole määrittelyä "sisäilmasairaudelle", vaan sisätiloissa koetut oireet voivat johtua lukuisista syistä, joista sisäilma voi olla yksi tekijä.

Vaikka jotkin sisäilman epäpuhtaudet lisäävät yksittäisten sairauksien riskiä, ne eivät Suomessa ole minkään sairauden voimakas riskitekijä.

– Esimerkiksi kodin kosteusvauriot lisäävät erityisesti lasten astmariskiä. Toisaalta tiedämme, että astmariskiin vaikuttavat lukuisat muutkin ympäristötekijät eivätkä kosteusvauriot ole erityisen voimakas riskitekijä näiden joukossa, toteaa asiantuntijaryhmän jäsen, ylilääkäri Jussi Karjalainen THL:ntiedotteessa.

Osa ihmisistä saa monimuotoisia, merkittävästi työ- ja toimintakykyä heikentäviä sisäilmaan liittyviä oireita rakennuksissa, joissa valtaosa ihmisistä ei oireile. Tällainen oireilu täyttää usein ympäristöherkkyyden kriteerit, joka on toiminnallinen häiriö, vaikka siihen usein viitataan "sisäilmasairautena".

– Ratkaisevaa ympäristöherkkyyden syntymiselle on, että ihminen kokee tietyt ympäristötekijät, kuten tuoksut, kemikaalit tai sisäilman, haitallisiksi tai vaarallisiksi. Oireet ovat kyllä todellisia, mutta niiden syntyyn vaikuttavat pääosin muut tekijät kuin sisäilman epäpuhtaudet. Tällöin on kyse toiminnallisista oireista, joiden helpottamiseen on saatavissa apua, sanoo asiantuntijaryhmän jäsen, ylilääkäri Risto Vataja tiedotteessa.

Terveydenhuollon asiantuntijaryhmä toimii osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa.