Palkkatyö kutsuu ammatinharjoittajaa
Moni lääkäriaseman ammatinharjoittaja saattaa siirtyä kuukausipalkalle sote-keskukseen, jos uudistus etenee hahmoteltua tietä.
– Siirtyminen kuukausipalkalle työsuhteeseen ei välttämättä käy lennossa kaikille, Pauli Lahtinen arvioi.
Arvio valinnanvapauslain vaikutuksesta maakuntien järjestämiin terveyspalveluihin
Vuosi 2020 siintää vielä kaukana, mutta Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen on katsellut horisonttiin jo pitkään. Siksi häneltä voi kysyä valistuneita ajatuksia siitä, kuinka sote-uudistus voi vaikuttaa yksityisten lääkäripalvelujen kenttään.
Ensinnäkin Pärnänen uskoo, että perusterveydenhuollon palveluja tuottavien lääkärien joukossa työsuhteisten osuus kasvaa ja ammatinharjoittajien vähenee.
– Maakunta maksaa palveluja tuottavalle lääkärikeskukselle pääasiallisesti listautuneen asiakasmäärän mukaan. Siihen ei sovi perinteinen ammatinharjoittamisen malli, jossa asiakas maksaa palvelusta ja lääkäri määrittelee palvelun hinnan.
Samaa vauhtia, kun yksityisten lääkäripalvelujen rooli perustasolla kasvaa, julkisen kysyntä vähenee. Silloin nykyinen terveyskeskuslääkäri saattaa siirtyä maakunnan palveluksesta yksityiseen yritykseen jatkamaan sote-keskustyötä, virkasuhteesta työsuhteeseen.
Työterveyden rooli muuttuu
Suurin muutos tapahtunee Pärnäsen mukaan työterveyshuollossa. Sen sairaanhoidollinen rooli pienenee, kun julkisesti rahoitettu perusterveydenhuolto toimii.
– Harvalla työnantajalla lienee motiivia pitää rinnalla toista, maksullista järjestelmää. Muutosta tukee myös linjaus, jonka mukaan työterveyshuoltoa pitää kehittää ennaltaehkäisevään ja työkykyä tukevaan suuntaan.
Kun työterveyslääkärien tarve pidemmällä aikavälillä vähenee, heitä siirtyy sote-keskusten palkkalistoille. Tällä hetkellä noin 1500 yksityissektorin lääkäriä toimii työterveyshuollossa.
Sen sijaan erikoislääkäripalvelut sote-keskuksissa on Pärnäsen mukaan luontevaa tuottaa ammatinharjoittajien voimin.
Sote-keskus kiehtoo
Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan kuntien järjestämien ja yksityisesti tuotettujen terveyspalvelujen viipale kasvaa valinnanvapauden myötä 4 prosentista 14 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä. Arvio on viime vuoden lopulta, ennen asiakassetelin sääntömuokkausta.
Sote-keskuspalveluista yksityisten arvioidaan nappaavan 40 prosentin osuuden. Arvion epävarmuus liittyy muun muassa hinnoittelumalliin ja yrityksille asetettuihin kriteereihin.
– Ei ole kuitenkaan mitään syytä epäillä, etteikö enemmistö nykyisistä yksityisistä lääkäripalvelujen tuottajista aikoisi olla myös sote-keskustuottajia, Pärnänen toteaa.
Hän jatkaa hahmottelua.
Kuntien kokonaisulkoistukset loppuvat tällä mallilla kokonaan. Maakunnat yhtiöittävät toimintaansa yhä enemmän, erikoissairaanhoito esimerkiksi TAYS Sydänsairaalan malliin.
Asiakasseteli lisää yksityisen erikoissairaanhoidon tuotantoa jonkin verran nykyisestä. Vakuutusrahoitteisten terveyspalvelujen tuotanto kasvaa.
Asiakaskalastelu lisääntyy, mutta markkinointi perustuu pitkälti mielikuviin, kun yhtenäistä laatumittaristoa ei ole.
"Mikään ei ole varmaa"
Ei ole lainkaan varmaa, saadaanko yksityiset houkuteltua mukaan tuottamaan julkisrahoitteisia sote-palveluja. Sitä mieltä on Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja.
Mietittävää riittää muun muassa siinä, haluavatko ammatinharjoittajat siirtyä palkansaajiksi tai kuinka yrittäjyys yhdistetään säädeltyyn malliin. Kun maakunta suorittaa korvauksen sote-keskukseen rekisteröityneiden asiakkaiden määrän mukaan, kuinka ammatinharjoittajat jakavat kertyvän rahan?
Partanen arvioi, että tämänhetkisillä suunnitelmilla yritysten olisi mahdollista saada enemmän liikevaihtoa itse maksavien asiakkaiden kautta.
– Yhdenkään sote-keskuksen perustaminen ei ole riskitöntä, mutta arvioin, että suuret lääkäripalveluyritykset laventavat toimintaansa sote-keskuksiin, Partanen uskoo.
Hänen mukaansa pienemmilläkin on edellytyksiä sote-kisaan, sillä haja-asutusalueet eivät välttämättä kiinnosta suuria yrityksiä. Maakunta saattaa esimerkiksi vuokrata entisen terveyskeskuksen tilat yksityiselle ja jatkaa itse siellä julkisen sarkaan kuuluvaa toimintaa.
Jono vaihtaa paikkaa
Hämeenlinnan kokeilusta ja Ruotsin muutoksesta tiedetään, että valinnanvapaus kasvattaa perusterveydenhuollon kysyntää. Ismo Partanen näkee vaaran, että jonot siirtyvät yleislääkärin ovelta erikoislääkärin ovelle.
– Sote-keskukset on "sisäänheittäjiä". Jos yksityiset saadaan mukaan, tulee enemmän vastaanottopisteitä ja isommasta joukosta etenee erikoissairaanhoitoon luonnollisesti aiempaa enemmän ihmisiä.
Osa jonoista purkautuu terveysvakuutusten kautta, ja jos julkisella puolella hoitotakuurajat paukkuvat, maakunnat alkavat myöntää asiakasseteleitä. Näin erikoislääkäriyrityksille voi syntyä lisää liikevaihtoa.
– Sote-uudistus sijoittuu mielestämme neutraalin ja positiivisen välimaastoon, Partanen toteaa.
Pienille sijaa reunamilla
Myös Pärnäsen arvion mukaan yrityksiä kiinnostavat tiheästi asutetut alueet ja niiden sote-keskukset. Aluskasvillisuutta ei synny isoihin keskuksiin, siellä on suurten markkinat.
Jos sote-keskuspalveluista maksettava hinta on määritelty realistisesti, yritykset pärjäävät kyllä. Liiketoiminta perustuu mahdollisimman hyvän työn tekemiseen.
– Terveydenhuolto harvoin parantaa, mutta se tukee ihmisten pärjäämistä. Siinä on bisneksen mahdollisuus. Hyvin hoidettu potilas ei tule heti takaisin.
Pärnänen ihmettelee uhkakuvia kermankuorinnasta.
– Eräs syy vastustukselle on se, että valta viedään poliitikoilta ja johtavilta virkamiehiltä aidosti palveluja tarvitseville. Perustasolla on saatavuus- ja laatuongelmia, siitä emme pääse mihinkään. Pitkään aikaan mitään ei ole saatu aikaiseksi, nyt ehkä saamme.
Vetovoimat testiin
Tulisiko julkisen sektorin terästäytyä lääkärityövoimansa pitämiseksi?
– Tekisi mieli kysyä toisin päin: Kuinka yksityinen pystyisi terhistäytymään niin, että se pystyisi kilpailemaan tässä asetelmassa? Julkisella puolella tehdään vaativinta työtä ja lääketieteellistä tutkimusta, siellä on valmis asiakaskunta ja tunnustettu asema. Vain pientä ja kevyintä osaa julkisesti rahoitetusta palvelutuotannosta tarjotaan muille, itsekin yksityisvastaanottoa Tampereella pitävä yleislääkäri Pärnänen muistuttaa ja lisää:
– Miksi julkisella sektorilla ajatellaan, että nuo tulee ja jyrää meitin. Miksi ei ajatella, että hei, mehän jyrätään nuo mennen tullen?
Kuntatyönantajien mukaan julkinen sektori tuntee painetta kahdelta suunnalta. Lääkärin henkilökohtainen valinta vaikuttaa, samoin asiakkaan. Kun asiakas saa valita palveluntuottajan, hänen päätöksensä peilautuu työvoiman suuntautumiseen.
– Julkinen tuotanto on laadultaan kilpailukykyinen, mutta ei muun muassa resurssisyistä pysty aina kilpailemaan vauhdissa. Suurin huolemme liittyy erikoissairaanhoidon työvoiman riittävyyteen, sanoo neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas Kuntatyönantajista.
Hänen mukaansa yksityisiä yrityksiä ja julkisia liikelaitoksia ei täysin voi verrata keskenään: julkisia velvoittaa kansalaisten palvelujen turvaaminen, yksityisiä ei.
Ykkösinä sisältö ja sijainti
Lääkäri painottaa työpaikan valinnassa joka tapauksessa työn mielekkyyttä, toteaa Pärnänen. Hän arvioi, että perusterveydenhuollon lääkärin on maakunnan palveluksessa ainakin mahdollista saada monipuolisempi työnkuva kuin yksityisessä sote-keskuksessa. Julkisen vastuulle kuuluvat tehtävät, kuten neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto, eivät ole näillä näkymin avautumassa yksityiselle puolelle.
Myöskään muiden alojen erikoislääkärit eivät siirry joukolla yksityisen palvelukseen, sillä ammatilliset haasteet tulevat pysymään julkisissa tuotantolaitoksissa. Työn sisältö ratkaisee, kuten keskittämisestä aiheutunut lääkärien liikehdintäkin kertoo.
Asiakaskin valitsee omista lähtökohdistaan. Sote-keskuksen omistuspohja ei monia kiinnosta, mutta sen fyysinen sijainti todennäköisesti kiinnostaa kaikkia.
"Pureskelua vaatii"
Ammatinharjoittajat ovat valinneet yrittäjyyden tietyistä syistä, usein ajankäytön hallitsemiseksi, muistuttaa yleislääkäri Pauli Lahtinen.
– Siirtyminen kuukausipalkalle työsuhteeseen ei välttämättä käy lennossa kaikille, Lahtinen arvioi kollegojensa tuntoja.
Lahtinen itse jäi vastikään eläkkeelle terveyskeskuslääkärin työstä, jota hän teki Kokkolassa yrityksensä kautta. Nyt hän toimii yleislääkärinä Oulussa, Perusterveys Suomi Oy:n palkkalistoilla.
– Yrittäjyydestä luopuminen oli luontevaa tässä kohtaa, lääkäriydestä en halunnut vielä luopua. Tärkeintä on, että voin suunnitella työtahtini ja keskittyä työn ytimeen, noin 60 tuntia kuukaudessa vastaanottava Lahtinen kertoo.
Pitkän linjan perusterveydenhuollon lääkäri uskoo, että yleislääkäreitä saadaan sote-keskuksiin ja he jaksavat siellä pitkään, kunhan työolot sitä tukevat.
