1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Turhista penisilliiniallergian diagnooseista on haittaa, mutta ne ovat silti yleisiä
Ajan­kohtai­sta 23/2021 vsk 76 s. 1450 - 1451

Turhista penisilliiniallergian diagnooseista on haittaa, mutta ne ovat silti yleisiä

Lääkärilehden vuoden 2020 tiedeartikkeli auttaa selvittämään allergian toden­peräisyyden.

Kuvituskuva 1

Lääkärilehden vuoden 2020 tiedeartikkeli on katsausartikkeli Onko potilaallasi penisilliiniallergia?

Aiheen ideoi infektiosairauksien erikoislääkäri Simo Sirkeoja Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Hän on myös artikkelin ensimmäinen kirjoittaja.

– Asia tuli käytännön työssä useamman kerran päivässä vastaan, hän kertoo.

Toistuva kysymys kuului: Mitä antibioottia annetaan, kun potilaalla on penisilliiniallergia?

Sirkeoja alkoi perehtyä aiheeseen ja sai huomata, että penisilliiniallergian ylidiagnosointi on laajaa. Kun vielä ilmeni, että turhien penisilliiniallergiadiagnoosien haitoista oli tullut viime vuosina paljon uutta tutkimustietoa, syntyi ajatus suomenkielisen katsausartikkelin kirjoittamisesta.

Kirjallisuuteen hän perehtyi pikku hiljaa päivittäessään sairaalan antibioottiopasta ja pitäessään antibioottien käytöstä luentoja kollegoille.

Artikkelia työstivät hänen kanssaan apulaisylilääkäri Reetta Huttunen ja ylilääkäri Jaana Syrjänen samasta infektioyksiköstä sekä apulaisylilääkäri Laura Korhonen TAYS:n allergiakeskuksesta.

Kuvituskuva 2

Allergian todenperäisyyden voi selvittää

Simo Sirkeoja toivoo, että artikkelin lukisivat lääkärit, jotka käyttävät antibiootteja työssään.

Erityisesti hän nostaa artikkelista kaksi viestiä ’kotiin viemisiksi’.

Ensinnäkin turhasta penisilliiniallergiasta on usein enemmän haittaa kuin pienestä riskistä saada allerginen reaktio. Potilas saa helposti turhan laajakirjoista ja usein huonompitehoista antibioottia.

Toinen viesti on, että lähes aina allergian todenperäisyys pystytään selvittämään yksinkertaisin keinoin. Artikkeliin on koottu työkaluja allergiadiagnoosin kyseenalaistamiseksi.

Mistä väärät penisilliiniallergiamerkinnät sitten kumpuavat?

Tyypillisesti vääriä merkintöjä saavat lapset.

Yksi syy ovat Sirkeojan mukaan infektioihin liittyvät ihottumat. Voi olla esimerkiksi virusinfektio, johon antibiootti ei tepsi, ja ihottuma näyttäytyy lääkekuurin aiheuttamalta.

Joskus ei ole ymmärretty, että ripuli on antibiootin normaali haittavaikutus, ei allerginen reaktio.

– Yksi asia on ihan sellainen, että jos lapsena onkin ollut todellinen allergia, se hiipuu usein ajan saatossa pois.

Kymmenessä vuodessa jopa 80 prosenttia penisilliiniallergioista paranee itsestään.

Tutkimusprojekteja vireillä

Artikkeli julkaistiin viime vuoden helmikuun lopulla. Viikko sen jälkeen Pirkanmaalla todettiin ensimmäinen koronatapaus.

– Olen tehnyt vuoden pelkkää koronajäljitystä ja muuta koronatyötä. On mukavaa päästä taas puhumaan tästä aiheesta. Nyt toivotaan, että päästään lähemmäksi normaalia arkea. Penisilliiniallergiasta on sairaalassa vireillä useampi tutkimusprojekti.

Lue myös

"Hyvä arjen työväline"

Lääkärilehden vuoden tiedeartikkeli 2020 on numerossa 9/2020 julkaistu Simo Sirkeojan, Reetta Huttusen, Laura Korhosen ja Jaana Syrjäsen katsausartikkeli Onko potilaallani penisilliiniallergia?

Valinnan teki Lääkärilehden toimitusneuvosto.

"Kokonaisuutena artikkeli on hyvä arjen työväline kaavioineen diagnoosissa, joka on usein lätkitty kevein perustein, ja väärin asetettuna johtaa turhaan laajakirjoisten antibioottien käyttöön. Artikkeli sisältää selkeän toimintamallin, jotta turha riskitieto saadaan poistettua", toimitusneuvoston perusteluissa sanotaan.

Toimitusneuvosto antoi lisäksi kunniamaininnan Lääkärilehdessä 36/2020 julkaistulle alkuperäistutkimukselle Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 muutti asenteita ja vähensi sairastavuutta.

Artikkelin ensimmäinen kirjoittaja on Tari Haahtela. Työryhmään kuului laaja joukko alan asiantuntijoita.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.