Riitta Hari on vuoden fysiologi

Riitta Hari on magnetoenkefalografia-tutkimuksen uranuurtajia Suomessa ja maailmalla. Hän on selvittänyt tällä uudella menetelmällä aistivasteita sekä ärsytysten kulkua eri aivoalueiden välillä. Työ on vaatinut lääkärin peruskoulutuksen rinnalle huomattavaa teknistä ymmärrystä ja osaamista. Hari on saanut useita huomattavia suomalaisia ja kansainvälisiä tunnustuspalkintoja. Vuoden fysiologin nimeää Suomen Fysiologiyhdistys.

Neljä sadasta näkee huonosti liikenteessä

Lähes 70 % tutkituista saavutti normaalin näöntarkkuuden, mutta yli neljällä prosentilla se oli joko kohtalainen tai heikko. Liikenteessä tämä merkitsee, että joka 125. kuljettaja ei täytä edes AB-kortin näöntarkkuusvaatimusta 0,5.

Tarkistettu suositus ammatinharjoittajan vastaanottotoiminnan sopimukseksi

Uusi suositusteksti löytyy Lääkäriliiton kotisivuilta Edunvalvonta-otsikon yhteydestä kohdasta ”Lisätietoja jäsenille” ja sitä voi tilata myös liiton edunvalvontaosastolta.

Sonera vastaa FiMnet Free -palvelua koskeviin kysymyksiin

Viime vuoden kesäkuussa Lääkäriliitto, Apteekkariliitto, Eläinlääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto alkoivat tarjota jäsenpalveluna kaikille jäsenilleen FiMnet Free -nimellä kulkevaa internet-liittymää. Se tarjoaa internet-yhteyden lisäksi sähköpostin pysyvällä fimnet.fi -osoitteella, kotisivut sekä muita hyötypalveluita. Yhteistyökumppanina on ollut Sonera. Palvelun käyttöönotossa on ollut joitain ongelmia. Soneran department director Petri Huhtala vastaa FiMnet Freetä koskeviin kysymyksiin Lääkärilehdessä (SLL 11/2003 s. 1360).

Sydänterveyden edistämisohjelma etenee tyydyttävästi

Kansallista sydänterveyden toimenpideohjelmaa laadittaessa lähtökohtana oli, että sydänterveyteen on vain osin yksilön oma valinta ja siihen vaikuttavia päätöksiä tehdään monella taholla, kertoi neuvotteleva virkamies Olli Simonen sosiaali- ja terveysministeriöstä toimenpideohjelman arviointiseminaarissa Helsingissä.

Terveystalkoiden paneeli kiisteli kuntavankilasta ja palvelusetelistä

Jotain on terveydenhuollon rakenteille pakko tehdä. Siitä olivat yksimielisiä kaikki Lääkäriliiton Terveystalkoisiin kootut keskustelijat. Mutta mitä? Siitä saatiinkin liiton vuosipäivänä 28. helmikuuta syntymään oikein kunnon väittely.

Ulla Järvi

Lääkäriliitto eduskuntavaaleista: Puolueiden lunastettava lupauksensa hoitotakuusta

Eduskuntavaalien alla kaikki puolueet vannovat kansallisen terveysprojektin nimeen. Lääkäriliiton mielestä puolueiden tulisikin nyt kertoa, miten ne ratkaisevat yhä kasvavan terveyspalvelujen kysynnän ja tarjonnan välisen epäsuhdan. Hoitotakuun tulisi astua voimaan vuonna 2005.

Mika Vehkasaari

KuntaSuomi 2004: Asenne ostopalveluihin tuo selvästi esiin vasemmiston ja oikeiston eron

Puoluetausta jakaa poliitikkojen asenteet kuntien palveluihin ja kehittämiseen. Vihreät ja vasemmistoliittolaiset ovat tyytymättömimpiä kuntien palveluihin ja halukkaimpia käyttämään niihin lisää rahaa. Kokoomuksen, keskustan ja RKP:n ehdokkaat taas ovat palveluihin tyytyväisimpiä ja vähiten halukkaita käyttämään niihin lisärahaa. Sosiaalidemokraatit ja kristillisdemokraatit sijoittuvat näiden puolueiden väliin.

Kotikäynnit kunniaan ja vertaisryhmiä uusille vanhemmille Työryhmä toisi neuvoloihin perhetyöntekijöitä

Lastenneuvoloita halutaan kehittää entistä selvemmin koko perheen neuvoloiksi, jotka tekevät yhteistyötä moneen suuntaan. Yhteistyön tehostamiseksi kunnissa pitäisi koota lapsiperhetyön palvelut perhepalvelukeskukseen, mieluiten saman katon alle, mutta ainakin verkostoon, suosittaa lastenneuvolatoiminnan asiantuntijaryhmä.

Suvi Sariola

Potilaslaki täytti kymmenen vuotta Terveydenhuolto kaipaa yhä avointa keskustelua

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista astui voimaan 1. maaliskuuta 1993. Se oli maailmassa ensimmäisiä ja myös sisällöltään hyvin edistyksellinen. Lain tavoitteena oli koota yhteen hyvän ja eettisesti korkeatasoisen hoidon periaatteet. Laissa määritellään mm. oikeus hoitoon, tiedonsaantiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä potilaan itsemääräämisoikeus.

Ulla Järvi

Raskauksien hoidon vaikuttavuus

Suuri osa äitiyshuollosta on muotoutunut ennen näyttöön perustuvaa lääketiedettä, ja äitiysneuvolat ovat olleet oleellinen osa Suomen prenataalihuoltoa. Vaatimus vaikuttavuuden näytöstä syntyy, kun halutaan pystyttää uusi palvelu rajallisten resurssien tilanteessa tai puolustaa uhanalaista toimintaa. Äitiyshuollon vaikuttavuuden ja hyödyn mittaaminen on monessa suhteessa vaikeampaa kuin terveydenhuollon toiminnoissa yleensä. Vertailevan tutkimuksen avulla tulisi etsiä paras prenataalihuollon järjestämistapa tämän päivän Suomeen ja sen rinnalla kriittisesti tarkastella kaikkia yksittäisiä toimintoja.

Elina Hemminki

Suomen Lääkäriliiton ohjeet erityispätevyyksistä tarkistettu

Uudet ohjeet on julkaistu Lääkärilehdessä 10/2003, s. 1221

10-vuotias Lääkelaitos on löytänyt paikkansa Pienessä maassa on tärkeää saavuttaa luottamus ja puolueettomuus

Lääkelaitos perustettiin kymmenen vuotta sitten kokoamaan hajanainen lääke- ja laitealan valvonta saman katon alle. Katto on ainakin kohonnut, sillä tänä aikana alan muutosvauhti on ollut todella nopeaa. Seinätkin laajenivat Suomen liittyessä Euroopan Unioniin.

Ulla Järvi

Lääkäriliitto: Muuntokoulutuksen aloittamiselle ei ole komission hyväksyntää

Opetusministeriön mukaan EU-komissiosta on saatu kannanotto, jonka mukaan sairaanhoitajien suunniteltu muuntokoulutus täyttää EU-direktiivin vaatimukset. Lääkäriliiton mukaan muuntokoulutuksen aloittamiselle ei ole komission hyväksyntää.

Suvi Sariola

Päivi Hietanen Lääkärilehden lääketieteelliseksi päätoimittajaksi

Suomen Lääkärilehden lääketieteelliseksi päätoimittajaksi on valittu syöpätautien erikoislääkäri ja psykoterapeutti, dosentti Päivi Hietanen. Hän siirtyy Lääkärilehteen HYKS:n syöpätautien osaamiskeskuksesta ja aloittaa työnsä Lääkärilehdessä 1.4.2003.

Päätoimittaja Risto Uimonen Oulussa: Suomella on varaa hoitaa sairaansa

- Kansallisen terveysprojektin yhteydessä sanottiin, ettei Suomi pysty takaamaan kaikille riittävää hoitoa, jos terveydenhuollon kustannukset nousevat nykytahtiin. On valittava tähänastisista suoraviivaisemmin, ketä hoidetaan ja millaisilla menetelmillä ja ketä ei. Ajatus on karmea! Suomi ei ole lähelläkään sitä tilaa, että noin pitäisi menetellä.

Ulla Järvi

Sisäilma kuntoon - tutkimusrumba kuriin

Jos on ilmeistä, että rakennuksessa on sisäilmaongelma, ei auta, että siellä asuvia tai työskenteleviä ihmisiä juoksutetaan tutkimuksissa. Rahat kannattaa mieluummin käyttää rakennuksen korjaamiseen.

Ulla Järvi

Lapsetkin saavat oman lihavuuden hoitosuosituksen

Lapsi on ylipainoinen, jos hänen painonsa ylittää 20 prosenttia painokäyrän keskiarvon.

Ulla Järvi

Lastensuojelujärjestöt suunnittelevat Perhetaloa

Turkuun suunnitellaan lastensuojelujärjestöjen yhteistä Perhetaloa, jonne keskitettäisiin järjestöjen tarjoamia palveluja lapsiperheille, lapsille ja nuorille. Järjestöjen toimintaan kuuluu sekä ammattiapua, vertaistukea että vapaaehtoisapua. Perhetalon tavoitteena on madaltaa avun hakemisen kynnystä niin, että ongelmiin voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Makuaistin herkkyys voi vaikuttaa ruokatottumusten syntyyn

Kerro mitä syöt, niin kerron sinulle, millainen olet, kirjoitti aikoinaan ranskalainen gastronomi Brillat-Savarin. Nyt tohtori Linda Bartoshuk Yalen yliopistosta kertoo löytäneensä uusia yhteyksiä makuaistin erojen ja ruokatottumusten välillä. Bartoshukin mielestä ruokavalion muotoutumiseen vaikuttavat biologiset erot, jotka myös antavat joitakin viitteitä siitä, mihin tauteihin ihminen on mahdollisesti altis sairastumaan. McGillin yliopiston tutkijan Timothy Johnsin mukaan evoluutio on muokannut ruokatottumuksia mm. siten, että ihmiset ovat oppineet täydentämään ruokavaliotaan kasveilla, jotka vähentävät eläinrasvojen haittoja. Bartoshuk ja Johns kertoivat havainnoistaan Amerikan tieteenedistämissäätiön vuosikokouksessa Denverissä.

Ulla Toikkanen