Sopiva määrä päteviä terveydenhuollon ammattihenkilöitä oikeita töitä tekemässä (pääkirj. 7/2002)

Työryhmä esittää lääketieteen opiskelijoitten vuosittaisen sisäänoton lisäämistä 550:stä 600:aan – jo vuonna 2002. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan nykyinen taso 550 on toistaiseksi riittävä. Perustelumuistion mukaan lääkärien vuosittainen työelämästä poistuma arvioidaan suuremmaksi kuin valmistuvien määrä. Lääkäriliiton selvitysten mukaan tällainen tilanne ei uhkaa terveydenhuoltoa ainakaan kymmeneen vuoteen. Olennaisinta olisi turvata opiskeluresurssit ja koulutuksen laatu kasvaneille opiskelijamäärille. Sisäänottomäärät ovat lisääntyneet neljässä vuodessa 53 %. Erikoislääkärikoulutuksen tehostaminen ja hajauttaminen on kannatettava ehdotus. Lähivuosien ongelma tulee olemaan nimenomaan sairaaloiden kasvava erikoislääkärivaje. Erikoisalat poikkeavat tässä suhteessa toisistaan ikäprofiiliensa perusteella.

Ihmisen tragedia (pääkirjoitus SLL 6/2002)

Suuren katastrofin raunioilla ihminen on pienen pieni. Psyyke pukee järkytyksen depressioon, paniikkihäiriöön, yleistyneeseen ahdistuneisuuteen tai torjuu sen turvautumalla kemialliseen helpotukseen, alkoholiin ja huumeisiin. Eikä kehokaan jää osatta: verenpaine nousee, astma puhkeaa ja selittämättömät kivut kiusaavat (3). Öisin kauhu palaa, kiristää otteensa, nukahtaminen voi olla mahdotonta (1,2).

Terveydenhuoltoprojekti ei räjäytä pankkia! (pääkirjoitus SLL 6/2002)

Maamme kotitalouksien maksuosuus (20 %) terveydenhuoltomenoistamme on EU-maiden suurimpia. Kenelläkään ei ole ollut vuosikausiin enää kanttia esittää kansalaisille uusia, järjestelmän rahoitustarpeella motivoituja palvelumaksuja. Käytön ohjaamiseksi kokonaisuuden kannalta rationaalisemmaksi päivystyskäyntien maksujen periminen mahdollistettiin tämän vuoden alusta lukien. Kansalaisten lisäksi myös kuntien rahoitusvastuu on vedetty äärirajoilleen, mikä osaltaan on edesauttanut kuntien taloudellisen aseman kriisiytymistä lähes puolessa maamme kunnista.

Liiton täydennyskoulutus-suositusta käytetään apuna rekrytoinnissa

Hän arvelee, että lääkäreillä voi olla pelkoa mennä pienempiin työyksiköihin, jos he eivät saa varmuutta täydennyskoulutukseen pääsystä. Lääkäriliiton hallituksen 7.5.1999 hyväksymässä suosituksessa todetaan, että ”lääkärillä tulee olla oikeus ammatin edellyttämään työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen työantajan kustannuksella vähintään kahden viikon ajan (10 työpäivää) vuodessa.”

EY-tuomioistuimen päätökset vievät kohti hoitotakuuta Kimmo Leppo: Suomi tarvitsee selkeät säännöt

Yleislääkärille kolmessa päivässä, erikoislääkärin konsultaatioon kolmessa viikossa ja erikoissairaanhoitoon kolmessa kuukaudessa. Siinä kolmen koon nyrkkisääntö potilaan oikeuksista. Mikään näistä ei vielä toteudu kautta Suomen, mutta EY-tuomioistuimen päätökset ovat viemässä Suomeakin tähän suuntaan. Varovaisen samansuuntaisesti on otettu kantaa myös Kansallisessa terveysprojektissa.

Ulla Järvi

Pakko ja vastuunalaisuus raskaassa psykiatriassa Keskustelua moraalisuudesta ja eettisyydestä

Kieli ei turhaan erottele käsitteitä. Ei ole sattumaa, että puhumme yhtäältä moraalisuudesta, toisaalta eettisyydestä. Moraalisesti hyvä liittyy intuitioissamme läheisesti luonteen hyvyyteen. Eettisesti hyvä tai paha sen sijaan on yksilön tasoa yleisempien, kulttuurin, yhteisön tai erilaisten perusteiden mukaan järjestyneiden ryhmien tasolle kiteytyneiden hyväksynnän tai paheksunnan kriteereiden yleistä soveltamista. Kun puhumme lääkärin etiikasta, viittaamme hyvän ammatinharjoittamisen yleisesti hyväksyttyihin arvoihin ja standardeihin. Kun puhumme lääkärin moraalista, viittauksemme intuitiivisin osoite on nimenomaan yksittäisen lääkärin tapa harjoittaa ammattiaan, ja ehkä yleisemminkin hänen elämäntapansa ihmisenä.

Jorma Laitinen

Makeaakin makeampaa? (pääkirjoitus SLL 5/2002)

Vastikään on yksi malli löytynyt banaanikärpäsestä (6). Se nukkuu inhimilliset kahdeksan tuntia vuorokaudessa, liikkumattomana omissa maailmoissaan, ja kärsii, jos lepoa häiritään. Monen geenin ilmentymistä säätelevän CREB-proteiinin (cAMP response-element binding protein) määrä suurenee unen aikana, lopulta herättäen kärpäsen, ja pitää hyönteisen taas valveilla (6). Tämä ”herättäjäproteiini” ei kuitenkaan liene suora lääkkeiden kohde, mutta hermostoa stimuloivat lääkkeet kyllä ihmisellä kiihdyttävät sen tuotantoa neuroneissa (1). Samaan järjestelmään kuuluva adenosiini puolestaan väsyttää (1). Mm. metyyliksantiineita sisältävät lääkkeet (astmalääkkeet) ja kofeiini virkistävät muuntamalla CREB-adenosiinitasapainoa (1).

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030