1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kaikki on epävarmaa
Kommentti

Kaikki on epävarmaa

Meillä on Suomessa psykologinen lääkäripula. Sen syynä on kymmenen vuotta jatkunut päätöksenteon soutaminen ja huopaaminen.

Kaikki on epävarmaa Kuva 1 / 1

1990-luvun laman aikana merkittävä osa varsinkin vastavalmistuneista lääkäreistä oli työttöminä. Valmistumistilaisuudesta siirryttiin orientoivan vaiheen työpaikan sijaan kortistoon. Laman kokeneet lääkärit muistavat hyvin sen, että tilanne muuttui lääkäripulasta lääkärien työttömyydeksi ällistyttävän nopeasti, parin kolmen kuukauden aikana. Lääkäripula hävisi tuolloin kuin hauki rannasta.

Vuonna 1994 työikäisiä lääkäreitä oli 16 000, kun heitä nyt on 26 000.

Toiminnan suurin uhka on tällä hetkellä se, että ei-laajan päivystyksen sairaaloihin on vaikea saada lääkäreitä.

Nykyinen lääkäripula onkin mystistä. Pula tosin koskee vain osaa terveyskeskuksista, muita kuin laajan päivystyksen sairaaloita ja ainoastaan tiettyjä erikoisaloja. Toisaalta joissakin sairaaloissa on porukkaa kuin pipoa, ja lääkäreitä on jopa ylimäärin esim. aktiivivapaiden, tutkimusvapaiden ja osa-aikaisuuden turvin. Lääkäreistä osa myös harrastaa keikkatöitä. Tuo kymmenen tuhannen ero neljännesvuosisadan takaiseen lääkärimäärään on niin suuri, että selityksiä lääkäripulalle lienee muitakin.

Pidän ylibuukkausta yhtenä lääkäripulan merkittävänä syynä ainakin erikoisairaanhoidossa. Monien sairaaloiden ja terveyskeskusten ylibuukkaus ei tunnu erityisen mukavalta niissä toimipisteissä, joiden hakuilmoitukset päätyvät toistuvasti ohiampumiseen. Ylibuukatuissa paikoissa sovelletaan tässä asiassa pyhän kirjan oppeja hieman persoonallisella tavalla: jos sinulla on kaksi ihokasta niin pyydä ihokasta vailla olevalta vielä se kolmaskin. Inhimillisesti ymmärrettävää, mutta vähemmän kollegiaalista toimintaa.

Lääkäripula helpottuisi silläkin, että ylibuukatut paikat edes hiukan kiristäisivät hanaansa, koska sellaisen pelkkä psykologinen vaikutuskin on jo järisyttävä. Tosin tätä lienee turha odottaa, koska kevyempi duuni on asia, johon nopeasti adaptoidutaan. Ehkä kannattaisi kuitenkin pitää mielessä, että esim. omalla anestesiologian erikoisalallani pari kolme selkäpuudutusta päivässä ja kerran pari päivystystä kuukaudessa ovat aika haastava juttu oman ammattitaidon ylläpitoon.

Nuorten keskittyminen suurille paikkakunnille ja suuriin toimipisteisiin on tässä reilun kymmenen vuoden sote-sekoilussa ymmärrettävää. Kun kaikki on epävarmaa, suuri koetaan turvallisemmaksi.

Lue myös

Meillä ei ole tällä hetkellä lääkäripulaa, vaan lääkäreitä on enemmän kuin koskaan ennen, ja lisää tulee ovista ja ikkunoista. Erikoistumispaikkoja jonotetaan ja jonot ovat pitkiä. Lääkäripula koskee joitakin erikoisaloja ja osaa terveydenhuollon toimipisteistä. Esim. suurimmassa osassa ei-laajan päivystyksen sairaaloistakin kirurginen toiminta jatkuu kutakuinkin ennallaan ja keskittämisasetus on vienyt vain pienen siivun leikkauksista.

Toiminnan suurin uhka on tällä hetkellä se, että näihin sairaaloihin on vaikea saada lääkäreitä. Tähän puolestaan on syynä ainoastaan epävarmuus ja pelko yhdistettynä suurten toimipisteiden ylibuukkaukseen. Meillä on Suomessa psykologinen lääkäripula ja sen syynä on kymmenen vuotta jatkunut päätöksenteon soutaminen ja huopaaminen.

Heikki Laine

Kirjoittaja on anestesiaylilääkäri Mikkelin keskussairaalassa.

Kirjoittajat
Heikki Laine

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Valtuuskunta kokoontuu aamulla syyskokoukseensa

Asialistalla muun muassa digistrategia, jäsenmaksun korottaminen ja eläkeläisjäsenluokan perustaminen.

Pääkirjoitus
Lapsen itsetuhoisuus on hätähuuto

Aluksi on käytävä käsiksi juurisyihin, lasten ja nuorten psykososiaalisiin oloihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
”Joka kokouksessa oppii jotain uutta”

Lääkäritoimitus ­osallistuu Lääkärilehden tiede­artikkeleiden toimi­tus­­­prosessiin.

Tieteessä
Lastenpsykiatrista akuuttiosastohoitoa tarvitsee yhä useampi

TAYS:ssa potilailla oli vakavia häiriöitä ja lähetteen yleisin syy oli itsetuhoisuus.

Tiedepääkirjoitus
Vertaisarviointi on laatutyötä

Vertaisarvioijat tekevät palkatonta työtä tiedeyhteisön hyväksi, kertoo Pertti Saloheimo.

Ajassa
Uusi kuvantamislaite pääsee lähemmäs aivoja

Aalto-yliopiston kehittämän laitteen anturit voidaan asettaa potilaan pään pinnalle.