6188 osumaa

Lääkeinnovaatioita etsitään yhteistoimin

Euroopan parlamentti hyväksyi järjestyksessä toisen lääkeinnovaatioita etsivän yhteistyöohjelman (Innovative Medicines Initiative), jossa mukana ovat Euroopassa julkinen sektori (Euroopan komissio) ja yksityiset toimijat (European Federation of Pharmaceutical Industries, EFPIA). Vuosina 2014-2024 toteutettavan projektin kustannukset ovat noin 4 miljardia dollaria. Tarkoitus on kehittää uusia toisen polven rokotteita, hoitoja ja lääkkeitä, kuten antibiootteja, erityisesti ikääntyville ja kroonisiin sairauksiin sekä tukea Euroopan asemaa lääketutkimuksen globaalissa kilpailussa. Äänestyksessä vihreiden ryhmä vastusti ohjelman hyväksymistä. Edellisessä, vuosina 2007-2013 toteutetussa yhteistyöohjelmassa rahoitettiin 40 projektia 387 yliopistossa, nopeutettiin diabeteslääkkeiden kehittämistä, lisättiin tietoa lääketurvallisuudesta ja perustettiin mm. skitsofreniatutkimuksien tiedosto.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Linagliptiini ja empagliflotsiini yhdistelmävalmisteeksi

Yhdysvaltojen lääkeviranomainen FDA arvioi myyntilupaa diabeteslääkkeelle, jossa glukoosin takaisinimeytymistä munuaisissa estävä empagliflotsiini ja inkretiinien metabolian estäjä (nk. DPP-4:n estäjä) linagliptiini on saatettu kiinteäksi yhdistelmävalmisteeksi. Linagliptiini (Trajenta, Boehringer Ingelheim) on jo markkinoilla, ja empagliflotsiinille (Jardiance, Boehriger Ingelheim/Lilly) Euroopan lääkevalmistekomitea esitti äskettäin myyntilupaa, joka on vielä Euroopan komission käsiteltävänä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Huippukalliit syöpälääkkeet kriittiseen arviointiin

Yhdysvaltalainen syöpälääkärijärjestö (American Society of Clinical Oncology) ryhtyy arvioimaan kalleimpien syöpälääkkeiden kustannusvaikuttavuutta ja haittavaikutuksia. Lääkkeet luokitellaan tärkeysjärjestykseen, lääkäreille laaditaan valintasuositukset ja heitä kehotetaan noudattamaan yhtenäistä käytäntöä. Työ alkaa arviointikriteerien määrittelystä ja niitä sovelletaan ensimmäiseksi keuhkosyövän, eturauhassyövän ja multippelin myelooman lääkkeisiin. Nykyinen hoito voi maksaa jopa 10 000 dollaria kuukaudessa. Hoitoa tarvitsevan perhe saattaa joutua myymään omaisuutensa kustantaakseen lääkkeen, tai potilas voi valita halvan, mutta tehottoman lääkityksen. Arvioinnin tarkoitus on myös jarruttaa lääketehtaiden hinnoittelua lääkkeille, jotka tarjoavat vain vähän etua jo käytössä oleviin hoitoihin verrattuina. Onkologit katsovat, että hoitojen kriittiseen ohjailuun tarvitaan nyt lääkäreitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pfizerin uskotaan ostavan AstraZenecan

Spekulaatiot Pfizerin aikeista ostaa AstraZeneca ovat lisääntyneet. Neuvottelut lopullisesta hinnasta ovat edelleen käynnissä. Fuusion toteuduttua Pfizeristä tulisi lääkemyynniltään ylivoimaisesti maailman suurin lääkeyritys. Oltuaan pitkään lääkemyynniltään suurin Pfizer menetti pari vuotta sitten johtoasemansa Novartikselle. AstraZenecalla on lupaava immuno-onkologisten lääkkeiden kehittelyohjelma, joka kiinnostaa Pfizeria. AstraZenecan protonipumpunestäjä esomepratsoli (Nexium) ja statiini rosuvastatiini (Crestor) ovat maailmanlaajuisesti tarkasteltuna viiden eniten myydyn lääkkeen joukossa. Molempien patenttisuojat ovat kuitenkin päättymässä ja kehitysputkessa ei ole monia menekkivalmisteita. Pfizerin statiinin, atorvastatiinin (Lipitor) patenttisuoja on päättynyt. Yrityksien fuusio näyttäisi avaavan mahdollisuuksia syöpälääkkeiden kehittämiseen. Tätä ennakoiden AstraZeneca ja Pfizer liittyivät yhteistyösopimukseen (National Lung Matrix Trial), jossa mm. tutkitaan 14 lääkekandidaatin soveltuvuutta keuhkosyövän hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Influenssalääkkeet saivat tylyn tuomion

Cochrane Collaborationin lopulliset arviot oseltamiviirin (Tamiflu, Roche) ja tsanamiviirin (Relenza, GlaxoSmithKline) hyödyistä ja haitoista influenssan hoidossa julkaistiin tiedelehti BMJ:ssä useana artikkelina ja pääkirjoituksina. Taudin oireiden kestossa näytti tapahtuvan lumeeseen verrattuna noin ½ vuorokauden lyheneminen aikuispotilailla, mutta ei lapsilla. Pahoinvointi, oksentelu, päänsärky, munuaisvaivat ja psykiatriset oireet olivat lääkkeiden käyttäjillä yleisempiä kuin lumeen käyttäjillä. Influenssan komplikaatioissa kuten keuhkokuumeessa, sivuontelotulehduksissa, korvatulehduksissa tai sairaalahoitoon joutumisessa ei näkynyt vähenemistä. Juuri näitä väitettyjä suojavaikutuksia käytettiin perusteena eri maissa miljardien dollareiden arvoisille hankinnoille ja lääkkeiden varmuusvarastoinneille epidemian varalle. Lääkevalvonta- ja terveysviranomaisten väitetään epäonnistuneen perusteellisesti lääkkeiden arvioinnissa, ja kliinikoita ja yleisöä on johdettu harhaan. Euroopan lääkelaitos toteaa silti pysyvänsä alkuperäisten arvioidensa takana ja lääkkeen valmistajat ovat eri mieltä Cochranen johtopäätöksistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Testosteronivalmisteiden sydänhaitat selvitetään

Euroopan lääkevirasto selvittää testosteronia sisältävien geeli-, laastari-, tabletti- ja injektiovalmisteiden sydänturvallisuuden. Mittava testosteronivalmisteita käyttäneiden rekisteritutkimus (SLL 2014;69:493) osoitti äskettäin sydäninfarktiriskin lisääntyneen yli 65 vuoden ikäisillä ja myös tätä nuoremmilla miehillä, joilla oli sydänsairauksia. Syyksi arveltiin hormonin aiheuttamaa punasolujen lisääntymistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkeinnovaatiot vähissä

Vain kolme 20:stä vuonna 2011 hyväksytystä uudesta lääkkeestä arvioitiin Saksassa innovatiivisiksi hoidollisiksi saavutuksiksi, kun niitä verrattiin samoihin sairauksiin jo käytössä olleisiin lääkkeisiin. Hyväksytyistä lääkkeistä 10 tarjosi vain vähän ja 7 ei mitään etua vanhoihin lääkehoitoihin nähden. Vuotta aikaisemmin hyväksytyistä 2/23 arvioitiin innovatiivisiksi, 6 tarjosi vähän ja 15 ei lainkaan hoidollisia etuja verrattuna jo käytössä olleisiin lääkkeisiin. Vuonna 2011 innovatiivisiksi uusiksi lääkkeiksi katsottiin verihiutaleiden aggregaatiota ehkäisevä tikagrelori (Brilique, AstraZeneca), antiandrogeeni abirateroni (Zytica, Janssen) ja hengenvaaralliseen amyloidoosin aiheuttamaan familiaariseen polyneuropatiaan kehitetty harvinaislääke tafamidiisi (Vyndaqel, Janssen).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Yskänlääkkeiden turvallisuus tarkastetaan

Yskänlääkkeissä limaneritystä edistävänä aineena käytettyyn ambroksoliin ja harvemmin myös bromheksiiniin on liittynyt allergisia reaktioita, vaikeimmillaan anafylaktisia reaktioita ja vakavia ihohaittavaikutuksia. Belgian lääkeviranomaisen esityksestä Euroopan lääkelaitos (EMA) on käynnistänyt lääkevalmisteiden haittojen ja hyötyjen arvioinnin. Bromheksiini, jota on käytetty Suomessa yskänlääkkeissä yli 40 vuotta, muuttuu elimistössä ambroksoliksi, joten haitat voisivat liittyä molempiin aineisiin. Suomessa on kaupan yksi ambroksolia (Flamed, Menarini) ja yksi bromheksiinia sisältävä reseptivalmiste (Mucovin, Leiras Takeda) ja kolme reseptittä ostettavaa bromheksiinivalmistetta itsehoitoon (Bisolvon, Boehringer Ingelheim, Medipekt, Orion Pharma ja Mucovin, Leiras Takeda).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030