6188 osumaa

Lääkelupauksien käyttöön oikotie Britanniassa

Vaikeisiin vailla lääkehoitoa oleviin tauteihin potilaille sallitaan Britanniassa mahdollisuus vielä tutkimusasteella olevien lupaavien lääkkeiden käyttöön. Lääkeinnovaatiot ovat tyypillisesti vaiheen II tutkimuksissa ja niiden laadusta, tehosta ja haitoista on kohtalaisesti kerättyä tietoa. Lääkeviranomainen poimii lupaavat lääkekandidaatit ja potilas voi saada niitä hoitoon annettuaan tietoon perustuvan suostumuksen. Lääkkeen määrännyt lääkäri kantaa hoidosta tavanomaista suuremman vastuun. Lääkkeitä arvioidaan nimettävän vuosittain 5-10 ja erityisesti syövän hoitoon odotetaan uusia mahdollisuuksia. Menettelyn odotetaan rohkaisevan lääketehtaita tekemään nykyistä enemmän lääketutkimuksia Britanniassa. Samantapainen käytäntö on ollut Ranskassa 15 vuoden ajan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Geriatrien arvostus kasvanut, mutta vaikutusvalta kunnissa heikentynyt

Geriatrit kokevat työnsä arvostuksen selvästi kasvaneen, mutta vaikutusmahdollisuutensa kuntien geriatrisen hoidon suunnittelussa heikentyneen viiden viime vuoden aikana. Vanhustenhoidon suurimmiksi ongelmiksi he arvioivat oikea-aikaisen kuntoutuksen ja geriatrisen tiedon puutteen. Tiedot ilmenevät vuonna 2013 tehdystä sähköpostikyselystä, johon vastasi 52 % Suomen työikäisistä geriatreista. Geriatrien työtyytyväisyyttä ja näkemyksiä vanhustenhoidosta on aiemmin tutkittu vuosina 2001 ja 2008.

Minna Löppönen, Paula Heinonen, Laura Jartti, Markus Halminen, Tapio Rajala, Matti Viitanen, Timo Strandberg, Kaisu Pitkälä

Oirekierre leikkauskomplikaation seurauksena

Keski-ikäiselle, aiemmin terveelle miehelle tehtiin alaraajaan pieni verisuonikirurginen toimenpide. Sen komplikaationa potilaalle jäi nilkan seudun hermovauriokipu, joka oirehti paikallisena kosketusarkuutena ja ajoittain ilmaantuvina voimakkaina, lyhyinä kipukohtauksina. Kipu voimistui pitempään istuessa, seistessä tai kävellessä. Toimistotyyppistä työtään potilas pystyi kuitenkin jatkamaan, osan viikkoa etätöinä kotoa käsin.

Tarja Heiskanen

Väärä testitulos ja liian monen testin harha

Ykköstyypin diabeteksen yhteyttä mahdolliseen infektioon on tutkittu aktiivisesti. Viime aikoina runsaasti huomiota sai suomalainen tutkimus, jossa havaittiin mahdollinen yhteys enterovirusinfektion ja diabeteksen ilmaantumisen välillä (1). Tutkimuksessa oli laskettu vetosuhde neutraloivien vasta-aineiden ilmaantumiselle tapausten ja verrokkien välille 44 enteroviruksen (41 serotyypin) osalta ja tehty 44 tilastollista testiä.

Matti Uhari

Psykoosilääkkeiden aiheuttama ylipaino ennustettavissa

Psykoosilääkkeiden käyttäjän ensimmäisen hoitokuukauden aikana yli 5 % lisääntyvä paino ennustaa hyvin vuoden kuluessa kehittyvää ylipainoa. Varhaisen painonnousun tulisi johtaa toimenpiteisiin ylipainon ehkäisemiseksi. Havainto tehtiin 315:n keskimäärin 46-vuotiaan (15-96 v) potilaan (miehiä 47 %) painon seurannasta. Lähtöpainoindeksi oli 24,4 ± 0,3 kg/m2. Jos painon lisäys oli kuukauden jatkuneen lääkehoidon jälkeen yli 5 %, se oli 3 kuukauden kohdalla 12 % ja vuoden kuluttua 14 %. Jos painon lisäys oli 5 % tai alle kuukauden kohdalla, se oli 3 kuukauden kohdalla 2 % ja vuoden kuluttua 5 %. Myös metabolisen oireyhtymän löydökset noudattivat samansuuntaisia muutoksia. Tutkijat pitävät psykoosilääkehoidon alussa tapahtuvaa painon lisäystä luotettavana signaalina ja ennusteena pitkäaikaiskäyttöön liittyvästä ylipainon riskistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tsolpideemi-unilääkkeiden käyttöön rajoituksia?

Bentsodiatsepaamien tavoin vaikuttavien tsolpideemia sisältävien unilääkevalmisteiden tiedetään hidastavan huomio- ja reaktiokykyä ja heikentävän kykyä ajaa autoa käyttöä seuraavana aamuna. Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) esittää näiden haittavaikutusten korostamista valmisteyhteenvedoissa. Lisäksi univaikeuksia tulee hoitaa pienimmällä vaikuttavalla lääkeannoksella, joka otetaan illalla nukkumaan mennessä, eikä lääkettä oteta enää toistamiseen yöllä. Iäkkäillä ja maksan toiminnanvajauksessa annoksen yläraja on 5 mg. Autolla ajoon tai muihin tarkkaavaisuutta vaativiin toimiin ei tule ryhtyä ennen kuin lääkkeen ottamisesta on kulunut 8 tuntia. Ehdotus menee vielä ihmislääkkeiden tunnustamis- ja hajautetun menettelyn koordinaatioryhmän (CMDh) käsiteltäväksi. Jos esitys hyväksytään, sen toimeenpano tapahtuu EU:n jäsenmaissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030