Oksikodonin ja fentanyylin käyttö avohoidossa

Avohoidossa määrättyjen opioidien kokonaiskulutus Suomessa vähenee yhä. Oksikodonin käyttäjien määrä ja ostokerrat sen sijaan lisääntyivät vuonna 2018. Potilaille määrätyt oksikodoniannokset olivat osittain huolestuttavan suuria. Tänä vuonna Kelan kohdennettu lääkemääräyspalaute koskee vahvojen opioidien käyttöä.

Eija Kalso, Katariina Klintrup, Helena Kastarinen, Leena Saastamoinen, Sari Helminen, Jari Välimäki

Palveluohjaaja pitää langat käsissään

Useita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarvitsevat kaipaavat kipeästi tukea kokonaistilanteen hallitsemiseen. Palvelujen yhteensovittajana voi toimia palveluohjaaja. Palveluohjauksen on todettu sujuvoittavan myös lääkärien työtä.

Sauli Suominen

Pahoittelu ei ole anteeksipyyntö

Hyvä kommunikaatio vahinkotilanteissa edistää potilaan toipumista ja ehkäisee valituskierteitä.

Maiju Welling

Huipputulos – liian hyvä ollakseen totta?

Vaikean sairauden aiemmista lääketutkimuksista vain joka kymmenes on onnistunut osoittamaan tutkitun lääkkeen tehokkaammaksi kuin nykyinen standardihoito. Nyt on huippulehdessä julkaistu tulos, jonka mukaan elinaika piteni uutta lääkettä käyttävien ryhmässä tilastollisesti merkitsevästi (p = 0,01). Lääkeyhtiön pörssikurssi on nousussa, ja lääkkeen saamista kliiniseen käyttöön odotetaan kuumeisesti.

Aleksi Reito, Timo Muhonen

Huipputulos – liian hyvä ollakseen totta?

Mikä on väärän positiivisen tuloksen todennäköisyys kyseisessä tutkimuksessa?

Aleksi Reito, Timo Muhonen

MMSE-testi ei tunne ­raja-arvoja ajokyvyn arviointiin

Kognition osa-alueita mittaavaa MMSE:n (Mini-Mental State Examination) 30 pisteen testiä käytetään Suomessakin paljon ajokyvyn arvioinnissa. Jo 1970-luvulta peräisin olevaa testiä on kritisoitu mm. sen vuoksi, että se on liian helppo koulutetuille ihmisille ja siksi kovin epäherkkä havaitsemaan lievää kognition heikkenemistä. Yhdysvalloissa selvitettiin, miten MMSE-testi ja sen osa-alueet olivat yhteydessä ajokokeesta suoriutumiseen.

Kaisu Pitkälä

Aikuinenkin hyötyy lasten akuutin lymfaattisen leukemian hoitokäytännöstä

Lasten akuutin lymfaattisen leukemian (ALL) hoito on menestystarina: solunsalpaajahoidolla pysyvän paranemisen todennäköisyys on yli 80 %. Aikuisilla päästään kenties vain puoleen tästä, vaikka vasteet ensimmäiseen hoitoon olisivat samaa luokkaa. Takautuvissa tarkasteluissa lasten hoitokäytäntöjen piiriin ajautuneet potilaat ovat selviytyneet paremmin, ja nyt sama esitetään etenevässä tutkimuksessa.

Marko Vesanen

Raskausajan masennus on yhteydessä lapsen mielenterveysongelmiin aikuisena

Raskausaikana masentuneiden äitien jälkeläisillä on suurentunut riski sairastua psykiatrisiin sairauksiin etenkin, jos vanhemmilla esiintyy myös muita mielenterveyshäiriöitä. Tämä ilmeni LL Tiina Taka-Eilolan Oulun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa.

Ulla Toikkanen

AK-nivelen luksaation leikkausmenetelmien tuloksissa ei suuria eroja

Olkapäässä sijaitsee pieni, mutta toiminnallisesti tärkeä akromioklavikulaarinivel (AK). Se yhdistää lapaluun ja solisluun lateraalipään toisiinsa. Kun lateraalinen kompressiovoima osuu olkapäähän sopivasti, AK-nivelen nivelsiteet antavat periksi ja solisluun lateraalipää luksoituu yleensä eteen ja ylös. AK-vamma on hankala korjattava, koska niveleen kohdistuu isojen lihasryhmien vetovoima olkapään liikkeessä. Amerikkalaiset ortopedit tekivät kirurgisesta hoidosta hyvän meta-analyysin.

Hannu Paajanen

Täysimetys yhteydessä terveellisempään lipidiprofiiliin nuoruusiässä

Osittain imetettyjen ja pelkästään korviketta saaneiden lipidiprofiili oli samanlainen.

Nina Kaseva