343 osumaa

Uusi hoitomuoto aivovaltimopullistuman puhkeaman aiheuttamaan verenvuotoon

Aivovaltimopullistuman puhkeamista seuraavaa vasospasmia voidaan hoitaa kallonsisäisellä nimodipiinia annostelevalla biohajoavalla implantilla. Nimodipiini-implantti vapauttaa lääkeainetta pitkäkestoisesti ja paikallisesti. Paikallinen annostelu nostaa pitoisuutta aivo-selkäydinnesteessä nostamatta veren lääkepitoisuutta liian korkeaksi. Paikallisesti korkea nimodipiinipitoisuus on edullinen vasospasmin estossa, mutta se myös suojaa hermosoluja kuolemalta.

Janne Koskimäki

Aivovammapotilaan psyykkistä tilaa seurattava tarkkaan

Aivokudoksen traumoihin liittyy kohonnut psykiatrinen sairastavuus. Vasta ilmestyneissä kahdessa prospektiivisessa tutkimuksessa tarkennettiin trauman ja psyykkisen häiriön välistä yhteyttä. Laajassa amerikkalaisessa terveysrekisteritutkimuksessa seurattiin 3 vuoden ajan 939:ää aivovamman saanutta, joista saatiin tietoja myös vammaa edeltäneeltä ajalta. Ensimmäisenä vuonna vamman jälkeen 49 % kohtalaisen tai vaikean ja 34 % lievän vamman saaneista sai psykiatrisen diagnoosin, kun vertailuryhmässä diagnoosin sai 18 %. Niiden ryhmässä, joilla ei aiemmin ollut ollut psykiatrista sairautta, keskivaikean ja vaikea-asteisen trauman kokeneiden riski sairastua seuraavan 6 kuukauden aikana psykiatriseen häiriöön oli 4-kertainen ja lievän trauman kokeneilla 2,8-kertainen traumaa kokemattomiin verrattuna. Aiemmin psykiatrisesta häiriöstä kärsineillä vastaavat riskin kohoamiset olivat pienemmät: 2,1- ja 1,6-kertainen. Näytti siltä, että keskivaikea- ja vaikea-asteinen aivovamma lisäsi nimenomaan välitöntä psyykkisen sairastumisen riskiä, kun taas lievä trauma johti pidempään jatkuvan riskin kohoamiseen.

Raimo K.R. Salokangas

Magneettikuvausmenetelmillä havaitaan muutoksia aivojen rakenteissa epilepsian kehittymisen ja ilmenemisen aikana

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin ajan ja aivoalueen suhteen tapahtuvia muutoksia useissa epilepsiaan liittyvissä aivojen rakenteissa, kuten hippokampuksessa, mantelitumakkeessa ja talamuksessa, epilepsian kehitysvaiheen sekä varsinaisen epilepsian aikana. Tutkimuksessa käytettiin vakiintuneita magneettikuvausmenetelmiä sekä uutta mangaania tehosteaineena käyttävää menetelmää (MEMRI) ja T1rho-painotteista mittausta. Mangaania tehosteaineena käyttävällä menetelmällä pystytään havaitsemaan sekä hermoston toiminnan että anatomisten häiriöiden aiheuttamia muutoksia hermoradoissa yhtä aikaa. T1rho-kuvantaminen on aiemmin todettu herkäksi magneettikuvausmenetelmäksi aivoverenvuotohäiriöiden tunnistamisessa koe-eläimillä, ja nyt sitä hyödynnettiin ensimmäisen kerran epilepsiamallissa. Magneettikuvausten tuloksia verrattiin pitkäaikaiseen videoituun aivosähkökäyrämittaukseen sekä histologisiin värjäyksiin.

Jaak Nairismägi

Suojaako EPO sittenkään keskosen aivoja?

Vastoin aiempien eläinmallien, kohorttitutkimusten ja pienten kliinisten kokeiden tuloksia sveitsiläisen monikeskustutkimuksen mukaan erytropoietiini (EPO) ei suojaakaan keskosen keskushermostoa. Tulos yllätti tutkijat, ja he spekuloivat negatiivisen tuloksen johtuvan useista erilaisista yhteensattumista. Tutkijat jäävät odottamaan kahden vastaavan, mutta vielä keskeneräisen tutkimuksen tuloksia.

Outi Aikio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani