Musiikki on terapiaa terveelle ja sairaalle

Kaikissa kulttuureissa musiikki on lievittänyt pelottavien ja ahdistavien kokemusten tunnekuohuja, ja sitä on käytetty myös sairauksien hoitorituaaleissa. Länsimaisen lääketieteen piirissä musiikkia kuunnellaan lähes yksinomaan viihdykkeenä. 2000-luvulla tutkimus on kuitenkin osoittanut, että musiikilla on vaikuttavuutta useiden psykiatristen ja neurologisten sairauksien hoidossa.

Seppo Soinila

Alkoholi ja nuoret aivot

Nuoret hakevat elämyksiä, ottavat riskejä ja haluavat kokeilla monenlaisia asioita. Psykoanalyyttisillä termeillä ilmaistuna nuoruusiässä voimistuva viettipaine kohtaa suhteellisen heikon egon ja superegon, yliminän. Aivojen neurobiologiasta tiedetään, että nuoruusiässä mesokortikolimbinen dopaminerginen palkitsemisjärjestelmä on hyvin aktiivinen, kun taas otsalohkoissa sijaitsevat oman toiminnan säätely- ja kontrollijärjestelmät kypsyvät selvästi hitaammin (1). Tämä epäsuhta - välittömän mielihyvän tavoittelu ja hetkessä eläminen - altistaa nuorta myös erilaisille päihdekokeiluille.

Jani Penttilä

Palkintona työstänne mielenterveyden hyväksi

Niihin, jotka kyseenalaistavat totuttuja käytäntöjä, suhtaudumme nihkeästi, kirjoittaa Jussi Valtonen.

Jussi Valtonen

Mielenterveyspotilaan itsemääräämisoikeus sähköhoidosta päätettäessä

Sähköhoito vaikuttaa voimakkaasti masentuneen ihmisen aivoihin. Sähköhoitoon saattaa liittyä pelkoja, väärää tietoutta, määrättyjä riskejä ja ylimitoitettuja odotuksia. Lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista sisältyy tietoon perustuvan suostumuksen periaate, joka edellyttää kattavaa informaatiota hoidon hyödyistä ja haitoista. Masentunut potilas voi olla käytännössä tahdonmuodostus-kyvytön silloin, kun päätös hoidosta tulisi tehdä. Päätöksenteon tulisi edelleen perustua vapaaehtoisuuteen. Näin ollen mielenterveyspotilaan itsemääräämisoikeuteen liittyvät seikat korostuvat sähköhoidosta päätettäessä.

Pirkko Ekholm, Pertti Heikman

Ajatuksen pohjaa terveydenhuollon etiikan pariin

Lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis on koonnut vuosina 1991-2007 syntyneitä kirjoituksiaan kirjaksi terveydenhuollon eettisistä kysymyksistä. Kirjassa käsitellään muutamia, tosin varsin keskeisiä terveydenhuollon kysymyksiä. Kirjan lopussa on laaja 185 artikkelin tai kirjan viiteluettelo.

Ritva Halila

Kehitysvammaisen muistisairauksien arviointiin tarvitaan oma työkalu

Viime vuosikymmenien aikana kehitysvammaisten elinikä on pidentynyt huomattavasti, ja niinpä tulevaisuudessa muistisairaiden kehitysvammaisten määrä kasvaa (1). Kehitysvamma, kuten dementoituminenkin, on oire aivokuoren toiminnan häiriöstä. Kummankin tausta on joko geneettinen, hankinnainen tai monitekijäinen. Downin oireyhtymä on yleisin geneettinen, CP-kehitysvamma (varhaiseen aivovaurioon liittyvä liikunta-kehitysvamma) on yleisin hankinnainen ja autismi-kehitysvammaoireyhtymä yleisin monitekijäinen kehitysvamma (2). Yleisin muistisairaus, Alzheimerin tauti, on taustaltaan yleensä monitekijäinen ja toiseksi yleisin, aivoverenkiertosairauden muistisairaus, useimmiten hankinnainen. Lisäksi tunnetaan useita harvinaisempia geneettisiä muistisairauksia (3). Kehitysvamma ilmenee aina kehitysiässä, dementia yleensä vasta kehitysiän jälkeen.

Maria Arvio, Markus Sundin, Mari Niinivirta

Verenpaineen pitää kiinnostaa

Suomalaisessa lääketieteen lehdessä julkaistiin äskettäin tapausselostus, jossa 24-vuotiaan miehen näköhäiriön ja aivopaineen kohoamisen syytä selvitettiin monenmoisin tutkimuksin (1). Vasta muutama kuukausi myöhemmin tapahtuneen aivoverenvuodon yhteydessä huomattiin potilaan verenpaineen olevan 230/160 mmHg. Kyseessä oli hypertensiivinen enkefalopatia - kukaan ei vain ollut mitannut verenpainetta.

Timo Strandberg

Hapen hyödyt ja haitat vastasyntyneellä

Raskauden aikana sikiön hapen saanti tapahtuu istukan kautta. Kehittyvän sikiön valtimoveren happiosapaine on niin pieni, että se syntymän jälkeisten kriteerien mukaan edustaisi vaikea-asteista hypoksemiaa. Silti sikiö ylläpitää normaalia aerobista aineenvaihduntaa ja sen lisäksi kasvaa huomattavaa vauhtia. Syntymän jälkeen tapahtuu nopea ja perusteellinen fysiologinen muutos, kun hengitys ja hapetus keuhkojen kautta käynnistyvät samalla kun keuhkoverenkierto moninkertaistuu. Yleensä lapsilla tämä muutos sujuu hämmästyttävän nopeasti ja häiriöittä, mutta poikkeustapauksissa joudutaan hoitamaan hengityksen tai verenkierron vajauksesta johtuvaa hypoksemiaa tai kudoshypoksiaa. Tällöin ensimmäinen toimenpide on yleensä hapen anto. Hapetusongelmat ovat erityisen yleisiä pienillä keskosilla, ja heillä myös happihoitoon liittyvät vaarat korostuvat.

Kari Raivio

Aivovamman leikkaushoito

Maamme sairaaloissa hoidetaan vuosittain noin 5 000-6 000 vastikään aivovamman saanutta potilasta. Valtaosa aivovammoista on lieviä, kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä, ja potilas voidaan kotiuttaa hyvävointisena lyhyen seurannan tai hoidon jälkeen. Noin 7 %:lle aivovamman vastikään saaneista potilaista kehittyy kuitenkin merkittävä, usein myös leikkaushoitoa vaativa kallonsisäinen hematooma. Vaikean aivovamman yleisin syy on liikenneonnettomuus, joskin liikenteen osuus aivovammojen aiheuttajana pieneni olennaisesti 1980-luvulla. Kasvava ongelma ovat nykyään alkoholinkäyttöön liittyvät vakavat aivovammat. Koska TT-laitteen käyttöalue on laajentunut ja ensiaputoiminta tehostunut, leikkaushoitoon tulee entistä enemmän aivovammapotilaita. Uusista tutkimusmenetelmistä ja aikaisempaa aktiivisemmasta hoidosta huolimatta osa aivovammapotilaista menehtyy hematooman kehittyessä erityisen nopeasti tai hematooman liittyessä vaikeaan aivovammaan. Todennäköisesti osa hematoomista jää nykyäänkin diagnosoimatta.

Matti Luukkonen Juha Hernesniemi

Ylipainehappihoito häkämyrkytyksen hoidossa

Hiilimonoksidi on hengenvaarallinen ja suhteellisen yleinen myrkytysten aiheuttaja. Altistuminen suurille pitoisuuksille johtaa nopeasti verenkiertolamaan ja kuolemaan. Suomessa on pitkään vallinnut yhteisymmärrys hoitaa kaikki oireilevat potilaat ylipainehapella (HBO). Olemme hoitaneet TYKS:n HBO-yksikössä viime vuosina 4-11 häkämyrkytyspotilasta vuosittain. Tieteellinen näyttö HBO-hoidon tehosta aivovaurioiden vähentämisessä ei ole tähän asti ollut kiistaton. Hiljakkoin julkaistiin laaja kontrolloitu tutkimus, joka selvästi osoitti HBO-hoidon vähentävän häkämyrkytyksen jälkeisiä aivotoiminnan häiriöitä.

Erkki Kentala, Juha Perttilä