Maallikkoelvytyksen mallisuoritus

65-vuotias mies tunsi rintakipua ja puutumista vasemmassa kädessään tehdessään ulkotöitä pakkasiltana. Omainen päätti viedä hänet terveyskeskukseen omalla autolla. Ennen kuin ehdittiin liikkeelle, mies kuitenkin meni reagoimattomaksi. Omainen soitti hätäkeskukseen, josta paikalle lähetettiin äkkielottomuuden perusteella ensihoitajat ja lisäksi autolla liikkuva lääkäriyksikkö.

Vesa Lund

Syöpä vai ei?

59-vuotias mies toimitettiin ambulanssilla yliopistosairaalan yhteispäivystykseen nopeasti heikentyneen yleiskunnon ja hengenahdistuksen takia. Moitteettomasta ruokahalusta huolimatta potilas oli edeltävän puolen vuoden aikana laihtunut 20 kg. Yleislääkärin lähetteessä jatkotutkimuksia toivottiin ennen kaikkea Basedowin taudin ja syöpäepäilyn vuoksi.

Sanna Hoppu

Huumepotilaan psykososiaalinen tuki vieroituksessa ja kuntoutumisessa

Huumepotilaan hoidossa tulee alusta lähtien arvioida psyykkisten ja fyysisten riippuvuusongelmien ja muiden psykiatristen poikkeavuuksien ohella psykososiaalisen tuen tarvetta. Huumekierteeseen joutuneen sosiaalinen syrjäytyminen on vaikea-asteisempaa kuin esimerkiksi alkoholiongelmaisten. Huumeiden käyttöön liittyvät henkilöt ovat käytännössä usein ainoa ihmissuhdeverkosto. Vieroitus ja irrottautuminen tästä verkostosta onnistuu harvoin ensi kerralla, varsinkin jos vieroitushoidon jälkeen ensimmäisenä vastassa ovat huumevelat. Kaikissa kontakteissa huumeriippuvaisiin olisi pyrittävä rakentamaan luottamusta hoitojärjestelmään. Vaikkei motivaatio heti riittäisi hoitoon, kynnys uuteen yhteydenottoon madaltuu, kun hoitosuhteelle on tehty pohjatyötä.

Antti Holopainen

Tapausselostus periksiantamattomuudesta

Ruotsalaisen Elisabeth Cleven kirja sisältää kuvauksen kirjoittajan psykoterapeuttisesta työskentelystä pojan kanssa, jonka diagnoosi on ADHD (Attention Deficit Hyperactivityc Disorder) eli tarkkaavuus-hyperaktiivisuushäiriö. Kirjassa on myös selkeä katsaus psykoterapian mahdollisuuksista näiden lasten kohdalla, joilla usein on sekä psykiatrinen että neurologinen häiriö. Kirja ei ole tarkoitettu ainoastaan neuropsykiatrisesti sairastavien lasten parissa työskenteleville ammatti-ihmisille vaan myös lasten vanhemmille, ja toivottavasti lisäksi tietoiskuksi yhteiskunnan päättäjille. Kirjan lukeminen edellyttää kiinnostuksen lisäksi ruotsin kielen taitoa, muttei vaadi neurologian eikä myöskään psykoterapian alan terminologian tuntemusta.

Aili Kivisaari

Hapan ja tajuton nuorimies

Parikymppinen nuorimies löytyi iltapäivällä tajuttomana makaamassa luhtitalon pihamaalta. Hänen ulkovaatteensa olivat kastuneet läpimäriksi.

Markus Lyyra

Ensimmäinen epileptinen kohtaus - aloittaako lääkitys vai ei?

Tuntemattomasta syystä aiheutuneen epileptisen kohtauksen jälkeen potilaan jatkohoitoa joudutaan pohtimaan monelta kannalta. Potilaan ja hänen perheensäkin osallistuminen päätöksentekoon on välttämätöntä, muutoin ei synny hoitomyöntyvyyttä. Kansainvälisiä tai kansallisia suosituksia hoitolinjoista ei ole saatu aikaan, mutta uusimmankin kirjallisuuden kannanotoissa on puollettu nykyistä käytäntöä, jonka mukaan potilasta ensisijaisesti seurataan aloittamatta lääkehoitoa.

Matti Sillanpää Jorma Toppari

Vakavaa masennusta edeltäneet elämänmuutokset

Vakavan masennuksen puhkeamista edeltää lähes aina jokin menetys, vastoinkäyminen tai psyykkisesti rasittava elämänmuutos. Kansaneläkelaitoksen tekemässä tutkimuksessa ilmeni, että työelämään ja taloudelliseen toimeentuloon liittyvät vaikeudet olivat kaikkein yleisimpiä masennusta edeltäneitä stressitekijöitä. Masennuksen ennakko-oireiden tunnistaminen ja hoito voivat ehkäistä oireiden muuttumista sairaudeksi ja työkyvyttömyydeksi. Masennuksen kliinisestä kuvasta ei voi päätellä onko kyse sisä- vai ulkosyntyisestä depressiosta.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Sirkku Rissanen, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka

Vaikea ja syvä kehitysvammaisuus

Suomessa on noin 7 000 henkilöä, joiden älykkyysosamäärä on alle 35. Tutkimuksessa kuvataan Pääjärven kuntayhtymän vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten ihmisten vammojen taustaa ja luonnetta sekä heidän elämänkaartaan. Lapsuusiän vaikeaan ja syvään kehitysvammaan liittyy usein monivammaisuus tai autismi. Aikuisiän vaikealle ja syvälle kehitysvammalle on tyypillistä hoitoresistentti epilepsia, kommunikaatiokyvyttömyys ja käytöshäiriöt. Nykytekniikoin tehdyillä kantaja- ja sikiöseulonnoilla olisi raskauden aikana voitu tunnistaa vain muutama prosentti vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisista lapsista. Aikuisaineistosta olisi voitu vastaavin tekniikoin tunnistaa peräti 30 %. Kuitenkin suurimmalla osalla heistä oli Downin oireyhtymä ja lapsuudessaan he olivat olleet lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisia ja vasta keski-iässä he olivat taantuneet vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisiksi.

Maria Arvio

Sairaankuljetuksen yhteydessä syntynyt vahinko

Potilas on hätätilapotilas, jos hänellä on tajunnan, verenkierron tai hengityksen häiriö tai riskioire, joka äkillisesti voi johtaa näihin. Hätätilapotilaan kuljetuskuntoon saattaminen edellyttää, että potilaan ongelmien hoito aloitetaan jo ennen siirtoa ja niihin varaudutaan siirron aikana. Perusperiaate on, että potilaan vointi ei saa huonontua puutteellisen hoidon tai valvonnan vuoksi. Oheisissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu hätätilapotilaan kuljetuksen aikana syntyneen henkilövahingon korvattavuutta potilasvakuutuksesta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Kohti mielen biologiaa

Kognitiotieteestä alkunsa saanut kognitiiviseksi neurotieteeksi muuttunut tieteenala on ilmestynyt tieteen panoraamaan vasta 80- ja 90-lukujen taitteessa. Sillä on monta juurta neurofysiologiassa, kokeellisessa aivotutkimuksessa ja psykologian eri alueilla sekä filosofiassa. Tutkimusalueen syntyvaiheena voidaan pitää jo Fechnerin psykofyysisiä mittauksia 1800-luvulla, jotka loivat pohjaa luonnontieteellisen mallin mukaiselle psykologialle.

Johannes Lehtonen