Corpus alienum yhteisöllisessä ahdistelussa

Tuoreen K. Appelbergin väitöskirjan mukaan 5 % sarjatuotannossa olevista miehistä ja 6 % korkeasti koulutetuista naisista voi työpaikoillaan huonosti. Oletan, että miehet ovat sisäistäneet "huono itsetunto" -indoktrinaation niin että vaikka tuntoa, taitoa ja tietoa onkin, ei niillä kehuskella. Naiset taas lienevät ylitulkitun aivotutkimuksen ja feministisiipensä ahdistelemina joutumassa sisäisesti ahdistetuiksi. Näin viritettyinä he ovat alttiita projisoimaan töittensä suoritukselliset odotukset ikään kuin ulkoa tulevien ahdistelujen elämyksiksi.

Pisara

Kontrolloitu kuolema

Eutanasia on perinteisesti jaettu aktiiviseen ja passiiviseen, joista edellinen on yleisesti tuomittu ja jälkimmäinen hyväksytty. Lääkärikunta on ollut linjoista varsin yksimielinen, vaikka sorääniä on esiintynytkin. Hollannin liberaali käytäntö on herättnyt keskustelua, ja varsinkin eräät filosofit ovat voimakkaasti kritisoineet aktiivinen-passiivinen-jaon näennäisyyttä.

Toimittanut Pekka Louhiala

Anestesian riittävyyden mittaaminen

Anestesian syvyyden riittävyyttä on tutkittu yhtä kauan kuin yleisanestesioita on annettu. Rutiinikäyttöön soveltuvia aivosähkökäyrään (EEG) perustuvia anestesian syvyyttä mittaavia laitteita on ollut markkinoilla 1990-luvulta alkaen. Nämä aivojen kortikaalista toimintaa mittaavat laitteet kuvaavat unen syvyyttä ja toimivat luotettavasti yleisimmin käytössä olevien nukutusaineiden kanssa. Lukuisat ulkoiset tekijät aiheuttavat kuitenkin häiriöitä indekseihin, mikä on toistaiseksi estänyt mittarien luotettavan käytön tehohoidossa. Vaikka kivunhoito on yksi merkittävimmistä yleisanestesian komponenteista, luotettavaa kipumittaria ei toistaiseksi ole ollut markkinoilla.

Johanna Wennervirta

Väitöskirjapalkinto sydämenpysähdyksen tutkijalle

Tehohoitolääkäri Olli Arolan väitöskirjassa ­jalokaasu ksenonin hengittäminen vähensi aivo- ja sydänlihasvauriota sydämenpysähdyksen jälkeen.

Ulla Toikkanen

Verenpaineen pitää kiinnostaa

Pitäisikö suolansaantia vähentää hallinnollisin toimin tupakkalain tapaan?

Vakavan masennuksen hoidossa puutteita

Masennusta ei Suomessa vieläkään hoideta riittävästi, ei edes silloin, kun se on tunnistettu vakavaksi masennustilaksi. Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoista Lounais-Suomessa kerätyssä aineistossa potilaat olivat olleet sairauslomalla kuukausia, mutta vain vajaalla kolmasosalla masennuslääkityksen annostus oli todennäköisesti riittävä, eikä työkyvyttömyyden pitkittyminenkään johtanut lääkityksen lisäämiseen. Myös psykoterapian saamisessa oli puutteita. Kuitenkin lähes kaikki potilaat olivat olleet psykiatrin vastaanotolla.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Raimo Raitasalo, Sirkku Rissanen, Tuula Toikka, Pauli Puukka

Yhteisöllisyyden merkitys aivohalvauksen ehkäisyssä

Vapaaehtoisesta kansalaisaktiivisuudesta ja keskinäisen luottamuksen sitomasta ihmissuhdeverkostosta koostuvalla sosiaalisella pääomalla on merkitystä aivohalvauksen ehkäisyssä. Suomessa ruotsinkielisen väestön peruskulttuuriin kuuluva sosiaalinen pääoma näyttää selittävän suomen- ja ruotsinkielisen väestön suuren kuolleisuuseron. Uusin aivotutkimus sekä kansainväliset ja alustavat omat väestötutkimukset osoittavat, että sosiaalinen pääoma voi suojella aivohalvaukselta ja parantaa aivohalvaukseen sairastuneiden ennustetta.

Markku T. Hyyppä

Ilotulitevammoista aiheutunut synkkä vuodenvaihde

Ilotulitteet aiheuttavat Suomessa vuosittain kymmeniä silmä-, kasvo- ja käsivammoja. Tästä johtuen 1995 tuli voimaan uusi räjähdeasetus, jonka avulla pyrittiin vähentämään onnettomuuksia. Vuodenvaihde 1996-97 oli kuitenkin synkkä maanlaajuisesti. Pelkästään HYKS:ssa hoidettiin 35 potilasta. Heistä osa oli loukkaantunut poikkeuksellisen vakavasti. Valtaosa turmista sekä kaikki vaikeat vammat johtuivat tähtipommeista, joiden aiheuttamia onnettomuuksia ei maassamme ole aikaisemmin kuvattu. Lakiuudistus ei näytä vähentäneen tapaturmien määrää, koska paukkupommien kielto ilmeisesti siirsi käytön voimakkaisiin ilotulitteisiin.

Pentscho Popov, Erkki Tukiainen, Sirpa Asko-Seljavaara, Peter Jungell, Leena Kivipelto, Pia Ehrnrooth, Anni Karma

Arvo Ylppö ja Lastenlinna

Lastenlinnan perustaja ja henkinen äiti oli vapaaherratar Sophie Mannerheim syntysanoin "kun Maiju kuoli" eikä Maijun lapsella ollut ketään hoitajaa. Sophie Mannerheim osti ystävineen puutalon Toiselta linjalta syksyllä vuonna 1917. Arvo Ylppö toimi silloin Saksassa Berliinin Kaiserin Auguste Victoria Haus -sairaalassa lääkärinä ja tiedemiehenä. Kun Lastenlinnaan keväällä 1918 otettiin ensimmäiset 24 lasta, oli Sophie Mannerheim jo kirjeitse yhteydessä Arvo Ylppöön. Suomalaisia sairaanhoitajia otettiin Saksaan opiskelemaan lastentauteja Ylpön johdolla. Heihin kuului esimerkiksi Lastenlinnan johtajattareksi tullut Toini Leikola. Arvo Ylppö tuli Suomeen elokuussa 1920, ja samalla Lastenlinnan ja lastenhoitajakurssin johtajaksi.

Hoitotahto - kenen tahto?

Suurin osa potilaista haluaisi puhua lääkärin kanssa elvytyspäätöksestä, mutta harva niin tekee. Lääkäreitä sitoo ajan puute ja aiheen arkaluonteisuus.

Mia Flygar