Synnytystavan valinta potilasvahinkona

Synnyttämään tuleva nainen toivoo varsin usein keisarileikkauksen suorittamista, vaikkei siihen olisi selkeitä lääketieteellisiä indikaatioita. Toiveen syynä saattaa olla synnytyspelko, taikka se saattaa perustua virheellisiin käsityksiin keisarileikkauksen helppoudesta ja riskittömyydestä alatiesynnytykseen nähden. Mikäli synnytystavaksi on valittu alatiesynnytys ja siihen liittyy komplikaatioita, saattaa synnyttäjä jälkikäteen esittää vaatimuksia niiden korvaamisesta potilasvakuutuksesta. Korvattavaksi saatetaan vaatia myös ns. aineettomia vahinkoja eli henkistä kärsimystä sekä kipua ja särkyä, mutta näistä vain kipu ja särky voivat tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta. Korvauksen edellytyksenä on potilasvahinkolautakunnan käytännössä kuitenkin, että keisarileikkaus olisi tilanteessa ollut lääketieteellisesti perusteltu synnytystapa, jolla komplikaatiot olisi voitu välttää.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Hermokasvutekijät - mahdollisuuksien runsaudensarvi

Elämä ei ole paljonkaan muuttunut niillä viimeaikaisen arvion mukaan 165 miljoonalla ihmisellä, joiden arvellaan kärsivän vakavista neurologisista sairauksista. Totta on toki, että nykyään on lääkkeitä, joilla voidaan hidastaa tai hillitä joidenkin näiden sairauksien oireita. Sairaanhoidollisia palveluja on yhä useamman ulottuvilla, ja edistynyt kommunikaatioteknologia on tuonut helpotusta joidenkin potilaitten eristyneisyyteen. Kaiken kaikkiaan kärsimykset ovat kuitenkin yhä yhtä suuria ja pitkän ajan ennusteet yhtä synkkiä kuin ne olivat vuosisadan vaihteessa.

John Maurice

Aivoinfarktin ja TIA:n hoitosuositus 2008

Alkuperäinen artikkeli: The European Stroke Organisation (ESO) Executive Committee and the ESO Writing Committee. Guidelines for management of ischaemic stroke and transient ischaemic attack 2008. Cerebrovasc Dis 2008;25:457-507.