Kognitiivinen remediaatioterapia - uusi menetelmä skitsofreniapotilaiden kuntoutukseen

- Skitsofreniaan sairastuvat kärsivät psykoottisten oireiden lisäksi huomattavista kognitiivisen toimintakyvyn vajavuuksista, jotka usein edeltävät sairauden puhkeamista ja jatkuvat edelleen psykoottisten oireiden lievennyttyä. Viime vuosina kognitiivisen toimintakyvyn parantaminen on noussut keskeiseksi kuntoutuksen tavoitteeksi.

Emiliano Muzio, Jorma Oksanen, Laila Luoma, Terhi Kimmelma-Paajanen, Miia Ruohonen

Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa

CP-vammaan liittyvän kuntoutustoiminnan kansallinen kehittäminen ja kuntoutusvasteen ­systemaattinen arviointi ei ole toistaiseksi ollut mahdollista arviointi- ja hoitokäytäntöjen ­hajanaisuuden takia.

Helena Mäenpää, Tarja Varho, Wivi Forsten, Ilona Autti-Rämö, Helena Pihko, Leena Haataja

Aivovammojen ali- ja ylidiagnostiikka

Alidiagnostiikka on vaarana akuuttivaiheessa, ylidiagnostiikka jälkitilojen arvioinnissa.

Suvi Liimatainen, Johanna Rellman, Teemu Luoto, Minna Wäljas, Aarne Ylinen

Milloin epäillä perinnöllistä aineenvaihduntasairautta aikuisella?

Perinnöllinen aineenvaihduntasairaus voi ilmetä missä iässä tahansa. Epäilyn pitäisi herätä tiettyjen oireiden ja kliinisten ja laboratoriolöydösten perusteella.

Pasi I. Nevalainen, Päivi Keskinen

Status epilepticuksen nykyhoito

Status epilepticus on neurologinen hätätilanne, jonka ennuste pitkittyessä nopeasti huononee. Hoitamattomana se johtaa kuolemaan ja hoidonkin aikana voi toipumisen hidastuessa syntyä aivosolujen vaurioita ja niiden seurauksena kognitiivisia häiriöitä sekä epilepsian puhkeaminen tai paheneminen. Potilaalle tulee sen vuoksi antaa jo ensimmäisessä hoitopaikassa nopeasti aktiivinen ensihoito.

Reetta Kälviäinen, Esa Mervaala, Paavo J. Riekkinen

Työikäisten mielenterveyskuntoutus

Mielenterveyskuntoutus lääkinnällisenä kuntoutuksena sisältää monimuotoisia kuntoutuspalveluja lakisääteisestä psykoterapiakuntoutuksesta kurssimuotoiseen kuntoutustoimintaan.

Tanja Laukkala, Katinka Tuisku, Heidi Fransman, Helena Vorma

Hypnoosi tieteellisenä tutkimuskohteena ja terapeuttisena menetelmänä

Hypnoosi on viime aikoina esiintynyt julkisuudessa lähinnä viihteellisissä yhteyksissä ja sen maine hoidon apuvälineenä on edelleenkin ainakin kyseenalainen. Nykyisten aivotoimintojen kuvantamismenetelmien avulla voidaan "mieltä" tarkastella kuitenkin aivan uusilta suunnilta. Tekniikan kehityksen seurauksena on syntynyt uusi tieteenala, kognitiivinen neurotiede, jonka myötä tieteellinen mielenkiinto tajunnan ilmiöihin on jälleen herännyt. Hypnoosin tehosta on myös eräissä kliinisen lääketieteen indikaatioissa vahvaa kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

Sakari Kallio, Hannu Lauerma, Antti Revonsuo

Typpioksidin monet mahdollisuudet

Typpioksidi on elimistön monia toimintoja ohjaava paikallisesti vaikuttava välittäjämolekyyli, jonka fysiologia ja patofysiologia on vähitellen selviämässä. Sitä muodostuu arginiinista typpioksidisyntaasien katalysoimana. Kyseiset syntaasit, joita tunnetaan kolme, endoteliaalinen, neuraalinen ja indusoituva, ovat jakaantuneet eri tavoin kudoksiin. Typpioksidi on hyvin lyhytikäinen, mutta sitoutumalla orgaanisiin yhdisteihin se kulkeutuu vaikutuskohteeseensa. Se läpäisee vapaasti solukalvon ja aikaansaa biologisen vasteen nitrosyloimalla kohdemolekyylinsä. Typpioksidin tunnetuimpia fysiologisia vaikutuksia on vasodilataatio, jonka se aiheuttaa verisuonen endoteelin endoteliaalisen typpioksidisyntaasin ja syklisen guanosiinimonofosfaatin välittämänä. Indusoituvan typpioksidisyntaasin aiheuttama typpioksidin liikatuotanto on useiden patologisten tilojen taustalla. Typpioksidi saattaa toimia sekä hapettimena että pelkistimenä. Niinpä sen vaikutukset valtimonkovettumataudin keskeisenä aiheuttajamekanismina pidettyyn LD-lipoproteiinin hapettumistapahtumaan voivat olla aivan vastakkaiset, olosuhteista riippuen.

Ulla Malo-Ranta

Ongelmana hyponatremia

Hyponatremia on erityisesti sairaalapotilailla tavallinen elektrolyyttihäiriö. Sen syynä ei yleensä ole todellinen natriumin puute, vaan useimmiten kyse on seerumin natriumpitoisuuden laimenemisesta nestetasapainon häiriintyessä. Hyponatremian selvittely on haasteellista, ja se voi paljastaa aiemmin diagnosoimattoman sairauden. Vaikea, neurologisia oireita aiheuttava hyponatremia on yleensä kehittynyt äkillisesti ja se edellyttää alkuvaiheessa nopeaa hoitoa. Sen sijaan hitaasti kehittyneen hyponatremian korjaus on alusta alkaen toteutettava riittävän hitaasti hoidon komplikaatioiden välttämiseksi.

Timo Sane

Lasten lääkehoidon erityispiirteet

- Kasvu ja kehitys aiheuttavat elimistön lääkevasteessa ja lääkkeiden käyttäytymisessä merkittäviä eroja lasten ja aikuisten välillä. Ne vaikuttavat sekä lääkkeiden valintaan että annostukseen koko lapsuusiän ajan.

Kati Ahonen - Kalle Hoppu