Sydänleikkauksella hoidettujen lasten neurologinen ennuste

Synnynnäisten sydänvikojen kirurgisen hoidon kehittymisen myötä yhä vaikeammat viat pystytään leikkaamaan joko korjaavasti tai palliatiivisesti.

Anne Sarajuuri

Kehitysvammaisuutta esiintyy enemmän pojilla kuin tytöillä

Autismikirjon häiriö oli pojilla lähes neljä kertaa tyttöjä yleisempi liitännäisdiagnoosi.

Maria Arvio, Jaana Lähdetie

Insuliininpuutosdiabetes ja raskaus

Insuliinihoitoisen diabeetikon raskaus sujuu yhä paremmin, kun hyvän sokeritasapainon merkitys ennen raskautta sekä koko raskauden aikana on ymmärretty. Insuliininpuutosdiabetesta sairastavien raskauksiin liittyy kuitenkin edelleen ongelmia ja komplikaatioita, kuten liitännäispre-eklampsiaa, sikiön asfyksiaa raskauden viimeisten viikkojen aikana sekä sikiön liikakasvua eli makrosomiaa. Diabetesliitto asetti keväällä 1992 työryhmän laatimaan suosituksen diabeteksen seurannasta ja hoidosta raskauden aikana. Työryhmää ovat avustaneet prof. Leila Laatikainen (retinopatiakappale) ja ravitsemusterapeutti Kirsti Ahonen (ruokavaliokappale). Lisäksi työryhmä on saanut arvokkaita kommentteja ja korjausehdotuksia asiasisällön ja tekstin parantamiseksi useilta asiantuntijoilta.

Päihdevieroitus ja päihderiippuvuus sairausloman syynä

Päihteiden käytön vaikutukset heijastuvat monin tavoin työelämään. Lääkärin on otettava kantaa päihdeongelmaisen työkykyisyyteen sekä tilapäisen työkyvyn menetyksen että pitkäaikaisemman työkyvyn heikkenemisen näkökulmasta. Työtehtävien kannalta päihtynyt potilas on työkyvytön, mutta sairausvakuutuslain tulkinnassa päihtymystilaa ei pidetä sv-etuuksiin oikeuttavana sairautena. Päihteiden aiheuttamien vieroitusoireiden, päihderiippuvuuden sekä muiden psyykkisten ja somaattisten komplikaatioiden suhteen oikeus sairauslomaan syntyy kliinisten löydösten vaikeusasteen perusteella kuten sairauksissa yleensä. Arvioitaessa lyhytaikaista työkyvyttömyyttä sairausvakuutuksen näkökulmasta otetaan huomioon sekä kliinisten löydösten mukainen haitta että potilaan sitoutuminen avo- tai laitoshoito-ohjelmaan. Sv-lain mukaisen työkyvyttömyyden ohella on arvioitava päihdeongelmaisen kuntoutustarve ja edellytykset kuntoutuslainsäädännön näkökulmasta. Työterveyshuollon, terveyskeskusten, mielenterveystoimistojen ja A-klinikoiden lääkärien on syytä perehtyä päihdepotilaita koskeviin kuntoutuslainsäädännön soveltamiskäytäntöihin.

Antti Holopainen, Rauno Mäkelä

Vahva identiteetti auttaa selviytymään lapsuudessa saadun aivovamman seurauksista

Ennen kouluikää vaikean aivovamman saaneiden lasten myöhempää selviytymistä on perinteisesti pidetty hyvänä. Normaali koulumenestys tai älyllinen kapasiteetti eivät kuitenkaan takaa selviytymistä työelämässä. Aikuisikään saakka ulottuneessa seurantatutkimuksessa runsas puolet 39:stä tutkitusta menestyi normaalikoulussa, mutta vain vajaa neljäsosa heistä kykeni kokopäivätyöhön. Aikuisiän selviytymisen tärkeä indikaattori oli hyvin kehittynyt identiteetti eli yksilön minäkuvan eri osa-alueiden muodostama kokonaisuus ja sen yhteensopivuus todellisuuden kanssa. Käytännössä tulos korostaa lapsen kuntoutus- ja koulutussuunnittelun realistisuuden tärkeyttä, toisin sanoen tavoitteiden ja lapsen todellisten edellytysten pitää vastata toisiaan.

Taina Nybo, Aulikki Kananoja, Anni Pentinmäki, Leo Jarho, Marjaleena Koskiniemi

Mielenterveyden häiriöt ICD-10-tautiluokituksessa

ICD-10-tautiluokituksen systemaattinen osa otettiin Suomessa virallisesti käyttöön sosiaali- ja terveysministeriön määräyksellä viime vuoden alussa. Luokituksessa mielenterveyden häiriöiden osa sisältää lyhyet kuvaukset kustakin häiriöryhmästä ja kriteerien pääpiirteet, ja niinpä niiden perusteella tehty luokittelu on aikaisempaan tautiluokitukseen nähden epätarkempaa. Tämä lisää kliinisen kokemuksen ja aikaisemman diagnostisen osaamisen merkitystä annettaessa psykiatrista diagnoosia. Onkin syytä tarkastella luokituksen uusia diagnooseja ja tärkeimpiä eroja ja käytännön muutoksia aikaisempaan luokitukseen nähden.

Sami Räsänen, Kristian Läksy

Terveet aivot -projekti

Voidaan perustellusti ihmetellä, miksi aivotietämyksemme on ollut verraten niukkaa. Olemme aika hyvin selvillä siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta sydän pysyisi kunnossa tai jotta lihaskunto paranisi. Tupakan haitat keuhkoille, kolesterolin merkitys verisuonille ja alkoholin vaarat maksalle ovat kaikille tuttuja. Mutta aivojemme toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä emme juuri tunne.

Juhani Juntunen

Vastasyntyneen hyperbilirubinemian hoitokaaviot

Yli puolet vastasyntyneistä lapsista kellastuu, ja osalle heistä kehittyy hoitoa vaativa hyperbilirubinemia.

Marika Grönroos, Pertti Koskinen, Liisa Lehtonen

62-vuotias psyykkisistä oireista ja afasiasta kärsivä nainen - diagnostisia vaikeuksia

Frontaalinen dementia on frontotemporaalisen dementian yleisin muoto.

Mikael Holma, Rickard Kindgren, Tanya Bogoslovsky

Gliooman hoito kehittyy monialaisella yhteistyöllä

Gliooman hoito on kehittynyt viime vuosina jokaisella osa-alueellaan.

Hanna O. Mäenpää, Matti Seppälä, Mauri Kouri, Merja Kallio, Marko Kangasniemi, Anders Paetau