Keskosten äidit tupakoivat raskausaikana muita yleisemmin

Selvitimme eroaako keskosten ja verrokkien äitien raskauden aikainen tupakointi ja alkoholin käyttö ja miten ne vaikuttavat lasten kehitykseen.

Mikael Ekblad, Jonna Maunu, Petriina Munck, Satu Ekblad, Jaakko Matomäki, Helena Lapinleimu, Leena Haataja, Liisa Lehtonen, Eeva Ekholm, Minna Hannula, Pentti Kero, Jarkko Kirjavainen, Riikka Korja, Harry Kujari, Hanna Manninen, Pekka Niemi, Pertti Palo, Riitta Parkkola, Jorma Piha, Annika Pihlgren, Liisi Rautava, Päivi Rautava, Milla Reiman, Hellevi Rikalainen, Katriina Saarinen, Elina Savonlahti, Matti Sillanpää, Suvi Stolt, Päivi Tuomikoski-Koiranen, Anu Uschakoff Ja Tuula Äärimaa.

Vakava masennus ja työkyky

Masennus heikentää usein työkykyä. Mini-Suomi-tutkimuksen mukaan henkilöistä, joilta oli diagnosoitu masennusneuroosi, 28 %:lla työkyky oli huomattavasti alentunut ja 7 % oli täysin työkyvyttömiä (1). Vakavan masennustilan aiheuttama työkyvyttömyys on vielä yleisempää; näiden potilaiden riski jäädä työkyvyttömiksi on oireettomiin verrattuna viisinkertainen (2). Tuoreen suomalaisen väitöskirjatutkimuksen mukaan psykiatriseen poliklinikkaan työkyvyn arviointiin lähetetyistä vakavaa masennusta sairastavista noin kahdella kolmanneksella työkyky oli merkittävästi alentunut ja täysin työkyvyttömiä oli 40 % (3).

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Sirkku Rissanen, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka

Lapsena sydänleikkauksella hoidettujen ennuste on parantunut

Lievissä sydänvioissa elinajanodote vastaa normaaliväestön tasoa. Sydämen vajaatoiminta ja äkkikuolemat ovat vähentyneet merkittävästi vuoden 1990 jälkeen leikatuilla potilailla.

Alireza Raissadati, Heta Nieminen, Heikki Sairanen, Eero Jokinen

Töölön sairaalan traumarekisteri on työkalu laadunarviointiin ja suunnitteluun

Kahdeksan vuotta sitten perustettu Töölön sairaalan traumarekisteri on Suomen ainoa vaikeasti vammautuneiden tapaturmapotilaiden hoitoa koskeva rekisteri. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on esitellä rekisteristä saatavia tietoja vaikeasti vammautuneiden potilaiden määristä ja hoidosta sekä kuvata mahdollisuuksia hyödyntää niitä hoidon laadun arvioinnissa ja kehittämisessä.

Tuomas Brinck, Tim Söderlund, Jarkko Pajarinen, Kirsi Willa, Lauri Handolin

Stressisairaus ja elämyksellinen vamma

Kovat rasitukset, järkytykset ja huomattavat elämänmuutokset voivat aiheuttaa varsin vaikeita stressi- ja sopeutumishäiriöitä. Stressisairaudet aiheuttavat paljon psykosomaattista oireilua, erilaisia sopeutumisongelmia ja saattavat lisätä kuolleisuutta; niillä on esimerkiksi suora yhteys iskeemisen sydänsairauden riskiin. Vaikeita stressihäiriöitä voi esiintyä onnettomuuksien ja väkivallan uhreilla, pakolaisilla ja sotaveteraaneilla. Emotionaaliset rasitukset ovat yleisiä ja usein ne vaikeuttavat tai sävyttävät muiden sairauksien oireita. Koska helpottavia hoitokeinoja on, pitäisi yleislääkärin ja sisätautilääkärinkin osata käsitellä näitä tiloja.

Matti Viukari

Koulun ja kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat - mihin sijoitamme oppimishäiriöt?

Oppimisvaikeuskeskustelua voidaan lähestyä monista tieteellisistä ja käytäntöjen näkökulmista. Mikäli halutaan ymmärtää koulun suhtautumista ongelmakenttään, on syytä muistaa koulumme historiallinen kehittyminen valikoivasta, vain osalle ikäluokkaa tarkoitetusta koulusta koko ikäluokan laitokseksi, jossa pitää pyrkiä löytämään auttamiskeinot myös suurryhmäopetukseen vaikeammin sopeutuville oppilaille. On siis kyse paitsi yksilön ominaisuudesta myös järjestelmätason ilmiöstä, jonka tutkimiseen ja ratkaisemiin tarvitaan monien ammattikuntien yhteistyötä.

Kari Tuunainen

Vastine Hannu Lauermalle: Tutkimusalojen pätevyysrajat ihmistutkimuksessa

Dosentti Hannu Lauerma jatkaa Lääkärilehdessä 5/2002 s. 559- 561 omalla lääkäri- ja lääkekeskeisellä tavallaan Kanavassa aloittamaamme keskustelua ihmistutkimuksesta ja ongelmaihmiselle avuksi olemisen muodoista. Hän tulkitsee minun puheenvuoroni (SLL 3/2002 s. 318-323) jonkinlaiseksi psykoterapian puolusteluksi oivaltamatta ajatteluni ydintä, joka on siinä, että kysyn, mikä on ihmisen kokemuksellisuuden erityisluonne, asema ja tehtävä ihmisen kokonaisuudessa.

Lauri Rauhala

Aivohalvauspotilaan kuntoutuksen vaikuttavuus ja käytännön periaatteet

Maassamme sairastuu vuosittain noin 12 000 henkilöä aivohalvaukseen, joka on merkittävin aikuisiän invaliditeettia aiheuttava sairaus. Tutkimuksissa on todettu, että myös aikuisen ihmisen aivoissa tapahtuu plastisia muutoksia ja hermosolujen uudelleenjärjestäytymistä. Tätä ominaisuutta hyödynnetään aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa, jossa ns. käden pakotetun käytön ohjelmilla ja painotuetulla kävelymattokuntoutuksella on saatu hyviä tuloksia, vaikka halvauksesta olisi kulunut jo vuosia.

Juhani Sivenius

Kokemukset synnytysten keskittämisestä onnistuneita

-Suomessa lakkautettiin vuosina 1987-2001 synnytystoiminta 13:ssa terveydenhuollon yksikössä. Kyse on yleispohjoismaisesta trendistä. Ratkaisujen vaikutuksia ei ole yleisesti arvioitu.

Raimo Tuomainen - Seppo Saarikoski

Osaatko tunnistaa ja arvioida akuutin aivovamman?

Merkittävä osa akuuteista aivovammoista jää diagnosoimatta tai niiden vaikeusaste arvioidaan väärin.

Olli Tenovuo