Kannabidioli epilepsian hoidossa

Kannabidioli on yksi kannabiskasvin yhdisteistä.

Eeva-Liisa Metsähonkala, Tarja Linnankivi

Suomalaiset radiologian tekniikan kehittäjinä

Röntgenlaitteita alettiin valmistaa Suomessa jo 1920-luvun lopulla, paljolti siksi, että tuontilaitteet olivat lama-aikana liian kalliita. Nykyään suomalainen radiologian laitteiden kehittely ja tuotanto suuntautuu huipputekniikan erikoisosaamiseen kapeilla erityisaloilla - ja ehkäpä lama jälleen kannustaa eteenpäin.

Erkki M. Laasonen

Creutzfeldt-Jakobin tauti ja muut prionitaudit

Prionitaudit ovat olleet tämän kevään suuri kohuaihe, kun Englannissa kymmenen nuoren potilaan Creutzfeldt-Jakobin taudin lähteeksi on epäilty nautakarjan spongiformista enkefalopatiaa, ns. hullun lehmän tautia. Harvinaista Creutzfeldt-Jakobin tautia on aiemmin todettu nuorilla potilailla lähinnä vain ihmisperäisen kasvuhormonin välityksellä saatuna. Sekä ihmisen että eläinten prionitaudeista on viime vuosina saatu merkittävästi lisää tietoa.

Jussi Kovanen, Matti Haltia

Narkolepsian hoito

Narkolepsia on potilaalle suurta haittaa aiheuttava uni-valverytmin häiriö, jossa on kaksi pääoiretta, poikkeava nukahtelu ja katapleksia. Se on melko harvinainen sairaus, mutta sen, samoin kuin muiden unihäiriöiden, diagnostiikka on vasta viime vuosikymmeninä tarkentunut. Narkolepsian hoito on haasteellista ja edellyttää kliinikolta kokemusta. Usein potilas tarvitsee useampia lääkkeitä. Suomessa narkolepsian hoidossa eniten käytettyjen lääkkeiden saatavuus on muuttunut, ja näin hoitolinjoja joudutaan jonkin verran tarkistamaan. Hoidossa on tärkeää painottaa myös muiden kuin lääkkeellisten keinojen merkitystä.

Christer Hublin

70-vuotiaan rouvan hengenahdistus - tapauksen ratkaisu

70-vuotias tupakoiva diabetesta ja verenpainetautia 30 vuotta sairastanut nainen voipui nopeasti kesän ensimmäisellä aamu-uinnilla. Vesi oli viileää, vaikka juhannustakin oli jo vietetty. Vielä rannasta mökille kävellessä happi tuntui loppuvan (1). Nainen näytti kalpealta ja uupuneelta ja muuttui nopeasti hieman sekavaksi ja kylmänhikiseksi. Ambulanssin lisähappi auttoi nopeasti hengenahdistukseen ja nainen kertoi päänsä kirkastuneen. Hän sanoi syöneensä ja juoneensa edellisenä iltana normaalisti, mutta yöllisen vesiripulin vuoksi hän oli juonut aamulla vain vettä janoonsa. Verenpaine oli matala, 82/57 mmHg, syke 74/min ja happisaturaatio 96 % happilisällä.

Hannu Näveri, Raili Kauppinen

Elvytyslääkkeet ja niiden käyttö

Elvytyksessä tärkeintä potilaan selviytymisen kannalta on se, että lyyhistymisen ja puhallus-paineluelvytyksen aloittamisen ja defibrillaation välinen aika on mahdollisimman lyhyt. Mikäli sydän ei käynnisty kolmella defibrillaatioiskulla kammiovärinätilanteessa, tarvitaan lisäksi elvytyslääkkeitä. Kun alkurytminä on asystolia ja sykkeetön rytmi, elvytyslääkkeitä tarvitaan lähes poikkeuksetta. Elvytyslääkkeiden kahden pääryhmän, vasopressorien ja rytmihäiriölääkkeiden, asemaa ovat selkiinnyttäneet sekä tutkimukset että kansalliset ja kansainväliset hoitosuositukset.

Markku Kuisma

Kehitysvammaiset ongelmineen - kehitysvammaisuuden kuva

Kehitysvammaisuus on monimuotoinen oireyhtymä, johon liittyy älyllinen jälkeenjääneisyys (ÄO < 70) sekä vaikeuksia selvitä arkielämän vaatimuksista. Sen syy on perintötekijöiden poikkeavuuden tai ulkoisten, usein myös tuntemattomien tekijöiden aiheuttama keskushermoston rakenteellinen tai toiminnallinen häiriö. Kehitysvammaisuuteen liittyy usein liitännäisvammaisuutena CP, epilepsia, aistivammaisuus, autismi sekä kielen kehityksen ja käytöksen häiriöitä. Kehitysvammaisilla esiintyy tavallisia sairauksia sekä emotionaalisia ja psykiatrisia ongelmia enemmän kuin muilla, mutta niillä on erityispiirteitä ymmärryksen heikkouden ja kommunikaation vaikeuksien vuoksi.

Maija Wilska, Markus Kaski

Tajuttoman aivovammapotilaan ensihoitoa ja kuljetusta voidaan parantaa

Aivovamman ennuste on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana. Tärkeä syy tähän on ollut lisävaurioiden ehkäisyn ja hoidon tehostuminen tapahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sellaisia tajuttomien aivovammapotilaiden ensihoitoon ja kuljetukseen sekä selviytymiseen liittyviä tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa ohjeistuksella.

Teemu Helkamaa, Mika Niemelä, Juha Öhman, Tarja Randell

Tunnistatko infantiilispasmit? Nopea hoidon aloitus voi parantaa ennustetta

Infantiilispasmioireyhtymä on etiologialtaan heterogeeninen, imeväisiässä alkava epilepsia.

Susanna Leivonen, Maria Peltola, Eija Gaily

Sydänleikkauksella hoidettujen lasten neurologinen ennuste

Synnynnäisten sydänvikojen kirurgisen hoidon kehittymisen myötä yhä vaikeammat viat pystytään leikkaamaan joko korjaavasti tai palliatiivisesti.

Anne Sarajuuri