Ohitusleikkaus ja pallolaajennushoito

Suurin osa sepelvaltimotautia sairastavista potilaista hoidetaan lääkkein. Invasiivisen hoidon tarve on syytä selvittää, jos potilaan suorituskyky ja elämänlaatu eivät kohene riittävästi asianmukaisella lääkehoidolla, tai jos oireet ovat vähäiset, mutta potilaan jäljellä oleva elinaika arvioidaan sepelvaltimosairauden vuoksi lyhyeksi.

Neurostimulaatiohoidot - tulevaisuuden psykiatriaa

Neurostimulaatiohoidoissa aivotoimintaa pyritään muokkaamaan sähkömagneettisella ärsykkeellä. Aivojen sähköhoito (ECT) on ollut käytössä yli 70 vuoden ajan, uudempia hoitomuotoja ovat transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS), vagushermostimulaatio (VNS), syväaivostimulaatio (DBS) sekä magneettikonvulsiohoito (MST).

Sami Leppämäki

Myrkytysten akuuttihoito

Myrkytysten hoidossa on neljä perusperiaatetta: imeytymisen estäminen, spesifisen antidootin käyttö, eliminaation nopeuttaminen ja oireenmukainen hoito.

Irina Rimon

Kelan kuntoutuksen piirissä olevien vaikeavammaisten kuntoutussuunnitelmissa on suuria puutteita

Hyvä kuntoutussuunnitelma varmistaa, että kuntoutuja saa tarvittavan kuntoutuksen. Kuntoutussuunnitelmien sisällön ja laadun selvittäminen on tärkeää hyvien ja vaikuttavien kuntoutuskäytäntöjen kehittämiseksi potilaille, joilla on aivoverenkiertohäiriö (AVH) - tai multippeliskleroosi (MS) -diagnoosi. Tutkimus on osa vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishanketta (VAKE-hanke), jota Kela toteuttaa.

Jaana Paltamaa, Pirjo Knuuttila, Sinikka H. Peurala, Tuulikki Sjögren, Tiina Suomela-Markkanen, Ari Heinonen

Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisu lasten ja nuorten vaikean epilepsian hoidossa

Lapsuusiällä alkava lääkeresistentti vaikea epilepsia haittaa lapsen kognitiivista kehitystä ja lisää merkittävästi hoidon tarvetta. Leikkaushoito on mahdollista, jos epilepsiapesäke pystytään paikantamaan, eikä sen poisto aiheuta potilaalle lähtötilanteeseen verrattuna merkittävää haittaa. Laajimmillaan leikkaus käsittää koko aivopuoliskon poiston, mutta nykyään se tehdään yleensä katkaisemalla aivopuoliskon hermoyhteydet (ns. hemisfärotomia). Näitä leikkauksia on tehty HYKS:ssä vuodesta 1991 alkaen, mutta tuloksia ei ole aikaisemmin raportoitu.

Eija Gaily, Hanna Hellén, Liisa Metsähonkala, Atte Karppinen, Aki Laakso, Göran Blomstedt

Afganistanin tilanne nyt

Olen raportoinut Afganistanin nykytilanteesta Lääkärilehden numerossa 13/93, joten esitän seuraavassa vain lyhyen tilannekatsauksen vaiheesta, jolloin "aikaa jälkeen islamilaisen vallankumouksen" on eletty runsas vuosi. Itse palasin Suomeen huhtikuun alussa 1993 Kabulin historian tuhoisimpien taistelujen jälkeen, jotka alkoivat tammikuussa 1993 virallisen hallituksen ja sen kannattajien sekä opposition, kiihkoislamilaisen Gulbudin Hekmatjarin sekä shialaisten vähemmistöryhmän Vahadat-puolueen välillä.

BCG-rokotuksen teho?

BCG-rokotus on heikennetyllä boviinibasillikannalla tehty keinotekoinen primääri-infektio.

Ilmari Lindgren

Vastine Lauri Rauhalalle: Ihmistutkimuksen eri alojen pätevyysrajat ja tulevaisuudennäkymät

Kiitän professori emeritus Lauri Rauhalaa otsikkoaihetta koskevan keskustelun jatkamisesta (SLL 8/2002, s. 935-939). Koska eräät seikat kuitenkin kääntyivät hänen vastineessaan päälaelleen, kommentoin lyhyesti. Yritän samalla hahmotella edellytyksiä hänen esittämänsä kehityssuunnan tarjoamien mahdollisuuksien tutkimiseksi.

Hannu Lauerma

KIRJE YHDYSVALLOISTA

Viime vuoden lopulla National Institute of Health (NIH) määritteli suuntaviivat apurahoista ihmisalkion kantasolujen käyttöön lääketieteellisessä tutkimuksessa. Elokuun lopulla julkaistujen lopullisten ohjeiden mukaan NIH voi myöntää varoja tutkimuksiin, joissa käytetään viikon ikäisistä alkioista saatuja erilaistumattomia soluja. Valtion rahoitusta ei kuitenkaan voi käyttää näiden solujen poistamiseen eikä myöskään alkioiden lopulliseen tuhoamiseen, vaan nämä tehtävät lankeavat yksityisen rahoituksen turvin toimiville tutkijoille. Näin kierretään kongressin aiempi päätös, jonka mukaan julkisia varoja ei saa käyttää hedelmöitetyn munasolun tuhoamiseen.

Tuula Fabrizio

Eteisvärinän kirurginen hoito

Kohtauksellisen eteisvärinän estohoito epäonnistuu usein ja jo krooniseksi muuttuneen eteisvärinän kääntäminen pysyvään sinusrytmiin on melkein aina tuomittu epäonnistumaan. Viime vuosina on myöskin rytmihäiriölääkkeiden turvallisuus asetettu vakavasti kyseenalaiseksi. Eteisvärinän lääkkeetön hoito on yllämainituista syistä kiinnostanut tutkijoita vuosikausia. Tässä artikkelissa kuvataan eteisvärinän kirurgisen hoidon mahdollisuuksia ja hoitotuloksia. Tavanomaisen läppäkirurgian lisäksi tehdystä ns. MAZE-leikkauksesta (engl. sokkelo, labyrintti) on saatu rohkaisevia tuloksia. Leikkauksessa katkaistaan eteisvärinää ylläpitävät reitit ja palautetaan sydämen normaali sinusrytmi.

Olli Anttonen, Rod Landymore