Isoäidin väsymys ja vaatepulmat

Omaiset saattoivat 80-vuotiaan isoäidin kesäisten sukujuhlien jälkeen perusterveydenhuollon päivystykseen. Ennen juhliin lähtöä isoäiti ei ollut saanut pukeudutuksi, vaan oli vanhoja valokuvia katsellen yrittänyt keksiä, mitä vaatteita päälle kuuluisi laittaa.

Sanna Hoppu, Jyrki Ollikainen

Onko naisella oikeus päättää synnytystavasta?

Potilaan toiveen takia tehty sektio herättää synnytyslääkäreissä voimakkaita tunteita.

Lapsuuden epilepsian saaneiden ennuste aikuisena

Varhaislapsuudessa alkanutta epilepsiaa seurattiin 35 vuoden ajan väestöpohjaisessa tutkimuksessa Turun yliopistollisen keskussairaalapiirin alueella. Tutkimuksen alkaessa oli mukana 245 epileptisiä kohtauksia saanutta lasta, joiden hoitoa ja kohtausalttiutta seurattiin vuoteen 1992 asti. Seurantajakson aikana potilaista kuoli 44, joista 20:n kuolema liittyi epileptiseen kohtaukseen. Seurannan päättyessä elossa olleista 176 potilaasta suurimmalla osalla ei ollut esiintynyt kohtauksia viiden edeltävän vuoden aikana ja vajaa puolet oli voinut lopettaa säännöllisen lääkkeiden käytön. Aikuisiän kohtauksettomuudesta huolimatta olivat epilepsian epäedulliset vaikutukset matalan koulutustason ja heikon työllistymisen vuoksi kuitenkin jääneet pysyviksi elämänlaatua haittaaviksi tekijöiksi.

Matti Sillanpää, Merja Jalava, Olli Kaleva, Shlomo Shinnar

Hermoston toimintahäiriöt ja puhe

Puhe on ihmisen tärkeimpiä taitoja ja puheen kehittyminen on vastaavasti lapsen kehityksen keskeisimpiä kohtia. Jos kielellinen kehitys viivästyy tai tapahtuu poikkeavasti, on luonnollista etsiä tämän syytä hermostosta ja sen toiminnasta. Vaikka häiriöt hermoston toiminnassa heijastuvat usein puheeseen, poikkeavuuksien tarkka mekanismi jää nykymenetelmillä usein epäselväksi. Kielellisten häiriöiden luokittelu on tästäkin syystä vaikea, eikä tässä kirjoituksessa oteta kantaa siihen muuten kuin hermoston poikkeavuuksista käsin. Äännevirheitä ei käsitellä, vaan puhehäiriöillä tarkoitetaan tässä ensisijaisesti kielellisiä ongelmia.

Matti Koivikko, Marja Marttinen

Hyvin pienipainoisina syntyneiden keskosten kielen kehitys ja kuuloherätevasteet

Hyvin pienipainoisina keskosina syntyneillä lapsilla esiintyy kuulovammojen lisäksi runsaasti kuuloerottelun ja laajemmin myös kuulohahmotuksen ongelmia. Myös puheen ja kielen kehityksen häiriöt ovat yleisiä, ja ne ovat ainakin osittain yhteydessä kuuloerottelun ja kuulohahmotuksen ongelmiin.

Eira Jansson-Verkasalo, Marita Valkama

Selektiiviset COX-2-salpaajat - uuden sukupolven tulehduskipulääkkeitä?

Tiedossa on, että tulehduskipulääkkeiden käyttö ärsyttää mahaa ja heikentää munuaisfunktiota. Uusimmat tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, että näin ei välttämättä tarvitse olla.

Ilari Paakkari

Eilispäivän psykiatriaa

Suomen Lääkärilehti julkaisi vuonna 1955 artikkelisarjan "Psykiatrian hoitomuodot 1900-luvulla". Kirjoitukset perustuivat Kellokosken sairaalan ja Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian yksikön toimesta järjestettyyn valtakunnalliseen seminaariin. Ne on nyt koottu Eero Elomaan ja Ilkka Taipaleen toimittamaksi, yhteistyössä Mielenterveyden Keskusliiton kanssa julkaistuksi kirjaksi.

Yrjö O. Alanen

Kehitysvammaisen dementia

Kehitysvammaisilla esiintyy dementiaa huomattavasti aikaisemmin ja enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Esim. Downin oireyhtymässä voidaan havaita Alzheimerin taudin kaltaisia aivomuutoksia jo 30-vuotiailla. Dementian oireiden tunnistamista ja sen esiintyvyyttä arvioivaa testaamista vaikeuttavat kehitysvammaisten suorituskyvyn suuret vaihtelut. Kehitysvammaisuuden erityisasiantuntijuus on Suomessa viime vuosiin asti kertynyt erityishuoltopiirien kuntayhtymiin. Avohuollossa kehitysvammaisten tarvitsemia tutkimuksia ja kuntoutusta toteutetaan asuinkunnan peruspalveluissa, joissa tulisi myös arvioida kehitysvammaisuutta moniammatillisesti ja tunnistaa kehitysvammaisen dementia.

Pekka Mölsä

Uutiskirje Yhdysvalloista

Kuten tavallista, valtio ottaa yhdellä kädellä ja antaa toisella. Medicare-korvauksia palvelujen tarjoajille on juuri päätetty pienentää, mutta samalla on kuitenkin päätetty laajentaa ehkäisevän hoidon korvauksia potilaille. Lisäykset ovat merkittäviä, sillä niiden yhteissumma kohoaa 4 miljardiin dollariin lähimpien viiden vuoden aikana ja 8,5 miljardiin dollariin kymmenessä vuodessa. Sairauksien ehkäisyä tehostamalla toivotaan voitavan säästää myöhemmin hoitokustannuksissa.

Tuula Fabrizio

Vanhemman kuljettajan kognitio ja ajokyky

Ikääntyneiden kuljettajien ajokykyä arvioitaessa on tärkeää tutkia ajamista ohjaavaa kognitiivista tiedonkäsittelyä. Autolla ajamisessa tarvitaan tahdonalaisen toiminnanohjauksen piiriin kuuluvaa harkintakykyä, aktiivisen havainnoinnin laaja-alaisuutta ja työmuistissa tapahtuvaa päätöksentekoa. Liikennenäön ja kognition ongelmat ilmenevät toisistaan riippumatta, jonka vuoksi ne on selvitettävä erikseen. Käytännön ajokoe on tärkeä, jotta saadaan käsitys pitkän ajokokemuksen kompensoivasta vaikutuksesta heikentyneeseen toimintakykyyn. Suppeat kognition tasolaskun seulontaan tarkoitetut testit eivät riitä, kun ajokyvyn kuntoutustarpeen arvioinnissa tarvitaan ajokyvyn heikkojen ja hyvien osa-alueiden laaja-alaista kuvausta.

Pekka Kuikka - Timo Mäkinen