343 osumaa

Kun lääkäri sairastuu harvinaiseen tautiin

Suomen Lääkärilehdessä kiinnitettiin vuonna 1986 huomiota niihin ongelmiin, joita saattaa syntyä, kun lääkäri sairastuu vaikeasti diagnosoitavaan tautiin: päätoimittaja Ilkka Vartiovaara pääkirjoituksellaan "Mahdoton paikka?" ja psykiatri Kalervo Salonen katsauksellaan "Kissa kiitoksella elää - lääkäri imartelulla" (SLL 6/86 ja 13/86). Kaipaakohan tämä aihe "ylöslämmittämistä" lääkäripotilaan muisteluilla sekä yksioikoisilla ajatuksilla?

Paavo Huupponen

Hyvä kommunikaatio lääkärintyössä

Hyvät kommunikaatiotaidot ovat hedelmällisen potilas-lääkärisuhteen perusta. "Vanhoina aikoina" keskustelu ja kliininen tutkimus olivat ainoat diagnosointikeinot. Nykyään tekniikka, "kaikki mahdolliset tutkimukset" ovat pyrkineet hämärtämään potilaan ja lääkärin kommunikaation tärkeyden hedelmällisen terapeuttisen prosessin alkuna ja toisaalta elämän loputtua omaisten hyvän surutyön tukena.

Ulla-Kaija Lammi

Aivohalvauksen hoito on huomisen haaste

- Euroopan unionin lääkintäviranomaisten käyväksi hoidoksi hyväksymä liuotushoito muuttaa aivo- infarktin hoitoa samalla tavalla kuin kyseinen hoito muutti aikanaan sydäninfarktin hoidon. Kehitettävä tehokas hoito-organisaatio parantaa samalla kaikkien aivohalvauspotilaiden ennustetta, arvioi Helsingin yliopiston neurologian professori, EUSI:n (European Stroke Initiative) puheenjohtaja Markku Kaste.

Robert Paul

Suuri sydän, pienet aivot

Tietyt myytit nousevat esiin jokaisen suuren katastrofin jälkeen: Kansainvälisiä sairaanhoitojoukkoja tarvitaan välittömästi. Mikä tahansa ulkomainen apu on tarpeen. Paikalliset ovat liian sokissa selviytyäkseen, joten kansainväliset pelastus- ja etsintäryhmät pitää lähettää paikalle. Mikä tahansa katastrofi ja varsinkin sen kuolleet uhrit aiheuttavat auttamattomasti epidemioita. Katastrofit tappavat summittaisesti. Katastrofin jälkeen elämä palautuu normaaliksi muutamassa viikossa.

Jari Vainio

Aivotutkimuksen vuosikymmenen tilinpäätös

Kymmenen vuotta sitten pidettiin selvänä, että aivoja surkastuttavien tautien ja dementian perusta selvitetään heti miten. Näin ei käynyt, vaikka esimerkiksi hullun lehmän tautia aiheuttava prioni löydettiin. 1990-luvun alussa asetettiin eniten toiveita mielenterveyden häiriöiden biologisten syiden selvittämiselle. Yksikään psykiatrinen kansanterveyden ongelma ei ratkennut aivotutkijoiden ponnisteluista huolimatta, vaikka eniten rahaa jaettiin mielenterveyden aivoperustan tutkimuksiin ja lääkehoidon kehittämiseen.

Markku T. Hyyppä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani