Depressio ja aivoinfarktista kuntoutuminen

Depressio on yleisin aivoinfarktin jälkeisistä psyykkisistä ongelmista. Sen on todettu heikentävän elämänlaatua ja vaikeuttavan aivoinfarktista kuntoutumista. Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan vuodeosastolla 1988-89 hoidetuista ja poliklinikassa seuratuista 130 aivoinfarktipotilaasta depressiivisiksi todetut kuntoutuivat muita huonommin. Ennen aivoinfarktia mielenterveysongelmia poteneet kuntoutuivat myös muita huonommin. Depressiivisyyttä eivät selittäneet potilaiden muut aikaisemmat sairaudet, eikä myöskään aivoverenkiertohäiriötä edeltänyt sosiodemografinen tilanne. Noin puolet depressiivisiksi todetuista potilaista sai antidepressiivistä lääkitystä. Aivoverenkiertohäiriön jälkeisen depression diagnosointiin ja hoitoon tulee kiinnittää huomiota, koska potilaiden kuntoutus voi vaikeutua depression vuoksi.

Keijo Koivisto Heimo Viinamäki Paavo Riekkinen

Tapaturmainen aivovaurio ei ole harvinainen

Tapaturmainen aivovaurio on epidemiologisesti suurempi ongelma kuin yleensä on tiedostettu. Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin perusteella selvitettiin ensi kertaa aivotrauman saaneiden henkilöiden lukumäärä ja taustatietoja. Vuosina 1991-2000 heitä oli 50 821 henkilöä eli keskimäärin hieman yli 5 000 vuosittain. Ikääntyvien ihmisten tapaturmat ovat lisääntymään päin. Kaikkien vuosittain ensi kertaa aivovamman saaneiden lukumäärä on varovaisestikin arvioiden 15-20 000, kun otetaan huomioon myös ne, jotka eivät ole tarvinneet välitöntä sairaalahoitoa.

Hannu Alaranta, Sanna Koskinen, Jukka Turkka

Vanhusten aivovammat yleistyvät edelleen

Tutkimuksen tavoitteena oli hankkia tietoa ikääntyvän väestön riskistä saada tapaturmainen aivovaurio eli aivovamma.

Hannu Alaranta, Sanna Koskinen

Launio: Virhe olisi voitu ehkäistä turvatoimilla

Tuomion saaneet lääkärit ovat jo kärsineet ihan riittävästi, uskoo NLY:n puheenjohtaja Sara Launio.

Tiiamari Pennanen

Korkea UCH-L1-pitoisuus yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen lukinkalvonalaisessa verenvuodossa

Peripheral blood biomarkers in aneurysmal subarachnoid hemorrhage

Heikki Kiiski

Elävä vai kuollut anenkefaliapotilas?

Haluaisin esittää muutaman kommentin Pekka Louhialan artikkeliin "Anenkefalia ja elinten luovutus" (SLL 5/93).

Maailman lasten tila 1992

Vuoden järkyttävin ja mielenkiintoisin kirja on UNICEFin julkaisema The State of World's Children 1992. Valitettavasti se ei esiinny best-seller -listojen kärjessä. Se tarjoaa kuitenkin ikkunapaikan, tai ehkä paremminkin ruohonjuuritason näkemyksen maailman tilanteesta, ei poliitikkojen neuvotteluihin tai pankkikriiseihin, vaan siihen, miten lapset ja perheet selviävät sotien, nälän ja sairauksien koettelemassa maailmassa.

Toimittanut Leena Tuuteri

Niilo Hallman: Tärkeintä on tietää, että apua saa tarvittaessa

Tärkeintä on tietää, että apua voi saada tarvittaessa, miettii omaishoitajan asemaa professori Niilo Hallman, 87, joka on ollut vaimonsa omaishoitajana yhtäjaksoisesti jo yli kolmen vuoden ajan. Helena Hallman joutui vuodepotilaaksi nelisen vuotta sitten kaatumisesta aiheutuneen aivovaurion vuoksi.

Suvi Sariola

Kasvojen liikkeillä merkitystä puheen ymmärtämiselle

Onko sinun vaikeampi ymmärtää vierasta kieltä puhuessasi puhelimessa? Helpottaako hälinässä keskustelua, jos näet hyvin keskustelukumppanisi kasvot?

Ulla Järvi

Terminologiaa ja eutanasiaa – missä humaanius?

Lääkärilehden 38/2020 pääkirjoituksesta on noussut keskustelua. Kirjoittajien mukaan termi "potilaan surmaaminen" on lainsäädännön ja liiton kannan mukainen – niin totaalisen absurdi kuin se onkin.

Hannu Savolainen