Sikiön fysiologiaan perustuva kardiotokografian tulkinta

Sykekäyrä tulee aina tulkita kliinistä kokonaiskuvaa vasten.

Mikko Tarvonen, Vedran Stefanovic, Riina Jernman

Sydämenpysähdykset sairaalan ulkopuolella

Sairaalan ulkopuolella tapahtuvia sydämenpysähdyksiä ja äkkikuolemia käsitelleissä tutkimuksissa ongelmaksi on havaittu yhtenäisen raportointikielen puuttuminen. Tämän vuoksi eri tutkimuskeskusten välisten tietojen vertailu on ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin 1990-luvun alussa Utsteinin raportointimalli, jota tässä tutkimuksessa sovellettiin helsinkiläiseen sairaalan ulkopuoliseen potilasaineistoon (n = 861). Tutkimuksen tarkoituksena oli Utsteinin konsensusohjeiden mukaisesti selvittää lasten sydämenpysähdysten epidemiologia, etiologia ja selviytyminen, selvittää tiettyjen sydämenpysähdysten alaryhmien (etenkin ei-sydänperäisestä syystä johtuvien sydämenpysähdysten) epidemiologia, etiologia ja selviytyminen, tutkia potilaiden pitkäaikaisselviytymistä, määrittää selviytymiseen vaikuttavat tekijät alaryhmittäin sekä kehittää kansainvälisiä tiedonkeräysjärjestelmiä.

Markku Kuisma

Lisää toivoa elinsiirtoa odottaville

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on tarkoitus aloittaa DCDD-toiminta huhtikuussa.

Sari Kosonen

Buspironi kehitysvammaisten ahdistuneisuuden ja aggressiivisuuden hoidossa

Kehitysvammaisten psyykkisten oireiden hoidossa kommunikaatiovaikeudet ovat yksi tärkeimmistä esteistä. Kommunikaatiovaikeudet liittyvät usein ahdistuneisuuteen ja aggressiivisuuteen, ja nämä häiriöt ovat hoitamattomina omiaan synnyttämään noidankehiä. Kehitysvammaisten psyykkisten häiriöiden hoidossa tulisi tähdätä oirespesifisempään lääkehoitoon. Kokemustemme perusteella uusi atsapironivalmiste, buspironi, tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon hoidettaessa kehitysvammaisen ahdistuneisuutta ja aggressiivisuutta. Buspironihoidon etuna on sedatiivisen vaikutuksen puuttuminen, eli se ei heikennä kehitysvammaisen kognitiivisia toimintoja.

Seija Raitasuo, Taina Rautaoja, Simo Saarijärvi

CP-vammaisen toimintakyky heikkenee jo nuorena aikuisena

- CP-vamma on varhaislapsuudessa saadun aivovaurion tai aivojen kehityshäiriön aiheuttama elinikäinen vamma, ja sen oirekuva muuntuu yksilön ikääntyessä.

Eerika Rosqvist, Oili Harri-Lehtonen, Tiina Airaksinen, Aarne Ylinen, Mauri Kallinen

Sikiökin tallentaa muistiin kuulemiaan ääniä

Pienen vauvan on tiedetty tunnistavan ääniä, jotka se on kuullut kohdussa. Suomalaistutkijat ovat nyt päässeet tuon oppimisprosessin jäljille tutkimalla äänten havaitsemista ja oppimista sikiövaiheessa.

Ulla Järvi

Postmoderni täydennys Freudin teokselle

Masennus ja ahdistus ovat modernin yhteiskunnan oireita. Postmoderni aika on tuonut mukaan syömishäiriön, viiltelyn, vääristyneen itsekuvan, jopa vielä mystisen ADHD:n. Niille psykoanalyysi pyrkii nyt kehittämään uutta teoriaa ja terapiaa. On valittava oikeat ihmiset oikeisiin, pitkiin terapioihin; on sovellettava psykoanalyysia niihin hoitotyhjiöihin, joita suurten psykiatristen sairaaloiden lakkauttaminen jätti jälkeensä. Lääkehoito ei riitä, vaan tarvitaan psykodynaamista syventymistä, eläytyvää ymmärrystä, pitkäjänteisyyttä. Näitä aiheita Freudin jalanjäljillä -kirjan toimitus toivoi kirjoittajiltaan - psykoanalyytikoilta, psykoterapiakouluttajalta, filosofeilta, taiteentutkijalta.

Heikki Majava

Kehitysvamma ei suojaa päihdeongelmalta

Digitaaliset ratkaisut eivät saa korvata inhimillistä kohtaamista, kirjoittaa Jarmo Kantonen.

Jarmo Kantonen

Monisikiöraskaus aiheuttaa lapselle monia riskejä

Ennen hedelmöityshoitoja kaksosia ja kolmosia oli noin 2 % vastasyntyneistä (1). Monisikiöraskauksien määrä Suomessa alkoi kasvaa 1980-luvulla hedelmöityshoitojen yleistyttyä. Huippu saavutettiin vuonna 1998, jolloin kaksosia ja kolmosia oli 3,4 % elävinä syntyneistä lapsista eli yhteensä 1 958 ja monisikiöraskauksia oli 1,74 % kaikista raskauksista. Viime vuosina Suomessa koeputkihedelmöityshoidoissa on yleensä siirretty kohtuun vain yksi alkio, ja niinpä monisikiöraskauksien osuus on pienentynyt noin 1,5 %:iin. Kaksosia syntyy nykyisin noin 850 perheeseen ja kolmosia keskimäärin 10 perheeseen vuodessa. Nelosraskaus oli viimeksi vuonna 1994 (1).

Irmeli Nupponen

Kehäväkivalta kuuluu poliisille

Suomessa ei saa olla köysillä erotettuja saarekkeita lain ulkopuolella, Pekka Nykänen kirjoittaa.

Pekka Nykänen