Aikuisen sydämenpysähdyspotilaan elvytys ja ensihoito

Sydämenpysähdyspotilaan elvytyksen ja ensihoidon periaatteet ovat samat sekä sairaalassa että sen ulkopuolella syntyneissä hätätilanteissa. Asiantuntevan avun välitön hälyttäminen paikalle sekä pikaisesti aloitettu peruselvytys ratkaisevat potilaan toipumisen. Aikaa tehoelvytyksen aloittamiseen saisi kulua enintään parikymmentä minuuttia, ja kiireellisin toimenpide silloin on kammiovärinän defibrillointi. Tähän tarvittavaa taitoa ja tekniikkaa tulisi lisätä nykyisestään sekä sairaankuljetuksessa että sairaaloissa.

Tom Silfvast

Filosofin näkemys mielitaudin myytistä

Ihmisen empiirisiltä tutkijoilta puuttuu usein selkeä näkemys siitä, miten filosofialla saattaa olla tärkeä osuus ongelmakentän kokonaisselvityksessä. Saatetaan ajatella, että tieteethän syntyvät ja kehittyvät reaalisten kysymysten aktivoimina ilman filosofista spekulaatiota. Näin todella käytännössä näyttää tapahtuvankin. Aina ei tieteellinen toiminta kuitenkaan ole tasajatkuisen suotuisasti kehittyvää.

Lauri Rauhala

Muistihäiriöt ja dementia

Muistihäiriö- ja dementiapotilaat ovat lähivuosikymmeninä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Väestön ikärakenteen vanhenemisen myötä dementiapotilaiden määrä ja samalla hoitokustannukset kasvavat. Parannettavissa ja hoidettavissa olevien potilaiden varhainen tunnistaminen ja hoitokäytännön kehittäminen ovat ratkaisevan tärkeitä kustannusten kannalta. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä korostaa, että muistihäiriöyksiköiden verkoston rakentaminen, tutkimus- ja hoito-ohjelman laatiminen sekä tiedotus- ja koulutusjärjestelmän luominen on käynnistettävä pikaisesti. Asiantuntijaryhmä on koonnut seuraavassa esitettävät muistihäiriö- ja dementiapotilaiden tutkimuksen ja hoidon perussuuntaviivat.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä

Aikuisten akuutit enkefaliitit

Akuutti enkefaliitti on melko harvinainen, mutta dramaattinen sairaus. Enkefaliittiepäily herää paljon useammin kuin diagnoosi varmistuu. Jopa herpesenkefaliitin ennuste on melko hyvä, jos ensioireiden ilmaannuttua aloitetaan nopeasti asykloviirihoito. Siksi enkefaliittia on osattava epäillä kliinisten löydösten perusteella. Stakesin poistorekisteritietojen perusteella vuosina 1987-1995 Suomessa oli yli 16-vuotiailla 962 akuuttia enkefaliittitapausta. Poistorekisteritietojen perusteella Suomessa enkefaliitin esiintyvyys aikuisilla oli noin 1,5/100 000 vuodessa, mutta tilastointivirheen huomioon ottaen todellinen määrä lienee noin 3-5/100 000 vuodessa.

Jyrki Launes

Mannitoli ja munuaiset - onko lääkevanhus jo aikansa elänyt?

Mannitolia on vuosikymmenien ajan käytetty munuaisten vajaatoiminnassa ja munuaisten suojana erilaisissa vauriolle altistavissa tilanteissa. Tärkeä käyttöaihe on myös kohonneen aivo- ja silmänsisäisen paineen alentaminen. Teoreettisista eduista, positiivisista kokeellisista tuloksista ja pitkäaikaisesta käytöstä huolimatta mannitolin kliinisestä tehosta munuaisia suojaavana tai niiden toimintaa korjaavana lääkkeenä ei ole saatu vakuuttavaa näyttöä muusta kuin munuaisensiirroista. Mannitoli voi itsekin aiheuttaa akuutin munuaisvaurion, jos sitä käytetään varomattomasti liian suurin annoksin.

Mirja-Liisa Aitio

Sikiön vaikea asfyksia potilasvahinkona Potilasvakuutuskeskuksen korvaamat tapaukset vuosilta 1987-2002

Syntyvän lapsen vammautuminen tai menehtyminen synnytyksen aikaiseen asfyksiaan on aina perheelle suuri tragedia. Se on myös kalleimpia potilasvakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää keinoja ehkäistä sikiön vaikeaan hapenpuutteeseen liittyviä potilasvahinkoja.

Minna Kuusisto, Päivi Ylitalo, Reima Palonen, Martti Mikkonen, Mika Gissler, Tapio Kurki

Hyperglykemia ja diabetes sairaalapotilailla

- Sairaalapotilaista 25-65 %:lla on diabetes, mutta heistä joka kolmannen hyperglykemia on uusi havainto. Huomattava osa näistä potilaista hoidetaan muilla kuin diabeteksen hoitoon perehtyneillä osastoilla.

Minna Kiljunen, Jorma Lahtela

CP-lasten ja -nuorten systemaattinen lonkkaseuranta puuttuu Suomesta

Lähtökohdat Tutkimuksessa verrattiin Suomen CP-vammaisten lasten ja nuorten lonkkien seuranta­käytäntöjä Ruotsissa kehitettyyn CPUP-ohjelmaan. Ohjelman tarkoitus on ehkäistä lonkkien sijoiltaanmenoa varhaisella ­konservatiivisella tai operatiivisella hoidolla.

Tuija Löppönen, Helena Mäenpää, Jari Peltonen, Matti Ahonen, Tuula Kiviranta

Vanhentuneita näkemyksiä 'korvausneuroosista' ja 'kallovammoista'

Ihmettelen, miksi Tapaturmaviraston asiantuntijalääkärin, psykiatri Matti Viukarin kirjoitus "Korvausneuroosi vai traumaperäinen stressihäiriö?" (SLL 24/96, 2365-2369) läpäisi

Matti Wallin

Mitä tiedetään hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden lasten terveydestä? Miten pareja tulisi informoida?

Hedelmöityshoitojen avulla syntyneet lapset ovat pääosin terveitä ja kasvavat ja kehittyvät hyvin. Kuitenkin on vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että muun muassa synnynnäisten poikkeavuuksien riski on näillä lapsilla hieman kohonnut.

Sirpa Soini, Helena Kääriäinen, Timo Tuuri